Tällaista jälkeä syntyisi Kreikan vararikosta

Kreikan vararikko voi toki yhä olla vältettävissä, mutta ei tähän ainakaan kovin moni rahoitusmarkkinoiden toimija usko. Markkinatoimijoiden enemmistö pitää päin vastoin Kreikan vararikkoa varsin todennäköisenä tapahtumana.

Siksi Kreikan velkavastuiden tuntuvat leikkaukset olisivat pienempi yllätys kuin niiden välttäminen.

Velkasaneerausten toteutustavasta ja ajankohdasta riippuu, kuinka suuria tappioita on tiedossa ja kenen kärsittäviksi ne jäävät.

Markkina-arvioiden mukaan Kreikka tarvitsee avukseen erittäin voimakkaan velkasaneerauksen saavuttaakseen julkisen taloutensa tasapainon ja noustakseen ankarasta velkakierteestä uudestaan maksukykyiseksi.

Tähänastisilla "pelastuspaketeilla" Kreikka ei ole noussut velkasuosta vaan hätäluotot ja niiden ehdot ovat päin vastoin painaneet kriisimaata yhä syvemmälle.

Sitä vastoin euromaiden hätäluotot ovat yhdessä euroalueen keskuspankin EKP:n kriisitoimien kanssa siirtäneet erittäin suuren määrän epävarmoja Kreikka-saatavia pankeilta ja muilta riskirahoittajilta euromaiden veronmaksajille.

Siinä viiden pisteen vihje kysymykseen, kenen syliin mahtaakaan kaatua suurin osa Kreikan vararikon ja velkasaneerausten tappioista.

Riskianalyysi,
ei ennuste

Taloussanomat on saanut haltuunsa japanilaispankki Nomuran laatiman analyysin laskelmineen Kreikan mahdollisen vararikon ja omin päin toteuttaman yksipuolisen ja ankaran velkasaneerauksen seurauksista.

Raportin ovat laatineet Nomuran Lontoon Cityn pääomamarkkinayksikössä työskentelevät valuutta- ja  korkostrategit Lefteris Farmakis, Charles St-Arnaud ja Jens Nordvig.

Analyysi Kreikan ankarasta velkasaneerauksesta ja sen aiheuttamista tappioista on analyysiryhmän riskilaskelma, ei suinkaan ennuste Kreikka-kriisin todennäköisimmästä ratkaisusta.

Ryhmä pitää edelleen todennäköisimpänä, että Kreikka saa kipeästi tarvitsemansa velkasaneerauksen mutta toteuttaa sen yhteisymmärryksessä muiden euromaiden ja muiden velkojiensa kanssa. Ellei näin käy, on ankara saneeraus seuraava vaihtoehto.

Nomuran kansainvälisiä sijoittaja-asiakkaita neuvova analyysiryhmä suosittelee joka tapauksessa varautumista Kreikan ankaran saneerauksen seurauksiin.

Kreikan kuprusta isompi kuin
Argentiina ja Venäjä yhteensä

Nomuran riskilaskelmat Kreikan ankaran velkasaneerauksen seurauksista kuvaavat kohtalaisen karuja tapahtumia. Jos Kreikka kaatuu vararikkoon ja kovaan velkasaneeraukseen riskianalyysin kuvaamalla tavalla, on tiedossa suurempi kupru ja mittavammat tappiot kuin viime vuosikymmenien kahdesta suurimmasta valtion vararikosta yhteensä.

Kreikalla on velkaa enemmän kuin vuonna 2001 kaatuneella Argentiinalla ja vuonna 1998 vararikon kärsineellä Venäjällä oli yhteensä. Nomuran riskianalyysin oletuksiin kuuluu lisäksi, että Kreikan veloista muuttuu luottotappioiksi suurempi osa kuin velkojilta jäi saamatta Argentiinalta tai Venäjältä.

Venäjän vuonna 1998 laiminlyömistä veloista muuttui tappioiksi puolet ja Argentiinassa vastaava tappioprosentti oli vuonna 2001 peräti 70.

Nomuran analyytikot laskevat, että Kreikan valtio saa taloutensa tasapainoon leikkaamalla veloistaan kerralla pois huimat 80 prosenttia. Pienemmällä saneerausasteella koko jupakka ei välttämättä maksa vaivaa.

Lohduttavaa Nomuran analyysissä on, että uudet luottotappiot eivät sentään olisi aivan yhtä suuria kuin Kreikan velkaleikkaukset. Osa tappioista on jo kärsitty.

Kreikka-tappioita
150–170 miljardia?

Nomuran riskianalyysin perusteella Kreikan voimakkaasta velkasaneerauksesta voi kertyä yhteensä tappioita 150–170 miljardia euroa. Moiset tappiot pyyhkisivät karkeasti puolet Kreikan ulkomaisista veloista pois päiviltä.

Jos arvio osuu edes suurin piirtein oikealle hehtaarille, on kyse erittäin suurista tappioista. Edes näin suuriksi paisuvat Kreikka-tappiot eivät silti ole ainakaan Nomuran analyytikoiden mukaan katastrofi.

Jopa 150–170 miljardiin euroon nousevissa tappioissa ovat mukana ulkomaisia pankkeja uhkaavat uudet luottotappiot ja muille eurovaltioille suoraan ja EKP:n kautta koituvat tappiot.

Suurimpia tappioita Kreikan vararikosta ja velkasaneerauksesta kärsivät ne, joilla on vararikon ja saneerausten aikaan maassa eniten epävarmoja saatavia. Jo nyt tuo kyseenalainen kunnia kuuluu muille eurovaltioille yhdessä niiden yhteisen keskuspankin EKP:n kanssa.

Yksittäisistä Kreikka-riskin kantajista ehdottomasti eniten on pelissä EKP:llä, jonka kontolle kaatuisi myös suurin määrä tappioita. EKP:n riskit ovat eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien ja niiden kautta eurovaltioiden riskejä.

Pankeille yhteensä
70 miljardin tappiot

Nomuran riskianalyysi ei koske pelkästään Kreikan valtion velkoja ja niiden saneerausta. Analyysi olettaa, että helleenivaltion velkasaneeraus aiheuttaisi jokseenkin samansuuruisen saneeraustarpeen maan pankkien velkavastuisiin.

Valtion ja pankkien veloista pyyhkiytyisi pois 80 prosenttia, mutta muiden yksityisten velallisten kuin pankkien veloista saneeraus leikkaisi pois "vain" 30 prosenttia. Nomuran analyysiryhmä ottaa laskelmissaan huomioon ulkomaisten pankkien tähän mennessä jo kirjaamat Kreikka-tappiot.

Perusteellisten laskelmien johtopäätöksiin kuuluu, että euroalueen pankeille koituisi tähän mennessä jo kirjattujen tappioiden lisäksi yhteensä 60–65 miljardin euron tappiot.

Kun mukaan lasketaan muiden EU-maiden kuin pelkkien euromaiden pankit, kipuavat todennäköiset tappiot pyöreästi 70 miljardiin euroon.

Suurimmat tappiot uhkaisivat Nomuran mukaan Ranskan ja Saksan pankkeja. Menetykset kipuaisivat ranskalaispankeissa 16 miljardiin ja saksalaispankeissa vajaaseen kymmeneen miljardiin euroon.

Pankeista kolmanneksi suurimpia tappioita kärsisivät brittipankit, joiden menetykset olisivat yhteensä viitisen miljardia euroa. Suurista pankkiriskeistä huolimatta Britannia ei ole millään tavoin osallistunut Kreikan hätärahoitukseen.

Suurimmat riskit
jo nyt EKP:llä

Pankkien Kreikka-riskit – ja pankkien mahdollisessa velkasaneerauksessa odotettavissa olevat tappiot – kalpenevat, kun niiden rinnalle lasketaan yhteen muiden eurovaltioiden suorat ja epäsuorat Kreikka-riskit.

Suomen ja muiden euromaiden Kreikalle myöntämät ja jo tilittämät kahdenväliset hätäluotot ovat tähän mennessä kivunneet hieman alle 50 miljardiin euroon.

EKP on ostanut Kreikan valtion velkakirjoja noin 45 miljardilla eurolla, ja lisäksi se on myöntänyt kreikkalaisille liikepankeille yhteensä runsaan sadan miljardin euron verran keskuspankkirahoitusta.

EKP:n yhteensä noin 150 miljardin euron Kreikka-riskissä ei ole mukana Kreikan oman keskuspankin kreikkalaispankeille myöntämää jopa kymmenien miljardien eurojen erityistä kriisirahoitusta, joka on muodollisesti Kreikan omalla vastuulla mutta voi tiukan paikan tullen koitua eurojärjestelmän riskiksi.

Nomuran analyytikot eivät ole laskeneet EKP:n Kreikka-riskeihin mukaan myöskään Kreikan lähes sadan miljardin euron alijäämää euromaiden keskuspankkien keskinäisessä Target2-maksujärjestelmässä.

Kreikka-tappioihin
koko EKP:n pääoma?

EKP:tä odottaisi riskilaskelmien mukaan Kreikan velkasaneerauksessa noin 75 miljardin euron tappio. Menetykset olisivat toisin sanoen vain vähän pienemmät kuin EKP:n ja kaikkien euromaiden kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettu runsaan 80 miljardin euron pääoma.

Jos EKP ja kansalliset keskuspankit kattaisivat tappionsa pääomaa lisäämällä, koituisi tästä eurovaltioille pääomitusvelvoitetta kunkin kansallisen keskuspankin niin sanotun pääoma-avaimen mukaisessa suhteessa.

Suomen Pankin osuus olisi 1,8 prosenttia tarvittavasta uudesta pääomasta, mikä olisi koko arvioidusta 75 miljardin euron tappiosummasta 1,35 miljardia euroa.

Tämän päälle Suomelle ja muille eurovaltioille koituisi tappioita kahdenvälisten hätäluottojen leikkauksista. Jos saneeraus kurittaisi niitä samassa suhteessa kuin analyysi olettaa käyvän EKP:n saataville, koituisi euromaille lisätappiota noin 25 miljardia euroa.

Kreikan tappiot
kannettavissa

Siihen Nomuran analyytikot eivät ota kantaa, kenelle Kreikan mahdollisesta vararikosta ja velkasaneerauksesta koituvat tappiot pitäisi milläkin perusteella sälyttää. Mutta siitä he ovat jokseenkin varmoja, että pelkästään Kreikan saneeraus ei aiheuta maailmanlaajuista finanssikriisiä saati maailmanloppua.

Ranskan pankkeja ankarassa velkasaneerauksessa uhkaavat tappiot söisivät niiden pääomista runsaat kolme prosenttia. Saksan pankkien menetykset olisivat alle kolme prosenttia pääomista.

Pääomia olisi tappioiden hetkellä vahvistettava, mutta tämän ei pitäisi Nomuran analyysiryhmän mukaan olla mahdottoman raskas tehtävä suurimpia riskejä ottaneiden pankkien kotivaltioille tai taakkaa yhdessä jakaville euromaille.

Tilanne voi toki muuttua, jos Kreikan vararikko ja velkasaneeraus toteutuvat niin holtittomalla tavalla, että samaan syöveriin syöksyvät muutkin euroalueen kriisimaat Espanjaa ja Italiaa myöten.

Nomuran analyytikot uskovat, että äärimmäisen kriisin leviäminen on yhä estettävissä, mutta eivät rohkene pitää tätä varmana asiana.