Tätä tarkoittaisi euron hajoaminen
Keskustelu euron hajoamisesta alkoi jokseenkin samaan aikaan yhteisvaluutan ensimmäisten hahmotelmien kanssa eli hyvissä ajoin ennen kuin rahaliitto Emua tai itse euroa oli edes perustettu.
Varhaiset kriitikot perustelivat epäluuloisia ennusteitaan juuri niillä kompastuskivillä ja haasteilla, joihin euro ja rahaliitto näyttävät parhaillaan vellovassa velkakriisissä kompastelevan.
Kriisi on muistuttanut esimerkiksi yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Milton Friedmanin ennusteesta, ettei itsenäisten ja lisäksi keskenään hyvin erilaisten eurovaltioiden yhteisvaluutta kestäisi koossa ensimmäistä kunnon taloustöyssyään.
Taloustöyssyä ei tarvitse enää odotella, se on ollut tosiasia jo kolme vuotta. Lisäksi euroaluetta on jo pari vuotta koetellut yhä ankarampi velkaisimpien jäsenmaiden rahoituskriisi.
Mutta onko tämä se Friedmanin kohtalokkaaksi povaama töyssy, joka lopettaa euron? Johtaako kriisi yhden tai useamman euromaan eroon tai jopa erottamiseen? Palaavatko kaikki euromaat takaisin omiin kansallisiin valuuttoihinsa?
Entä mitä euron hajoamisesta seuraisi, onnea ja autuutta vai tulta ja tappuraa?
Taloussanomat kysyi asiaa sveitsiläispankki UBS:n maailmanlaajuisesta taloustutkimuksesta vastaavalta ekonomistilta Paul Donovanilta – joka laati ensimmäisen euro-analyysinsä jo 1990-luvun puolivälissä, kun euroa vasta valmisteltiin.
Euro ei hajoa eikä
yksikään maa eroa
Sveitsi ei ole sen enempää euromaa kuin edes Euroopan unionin jäsenmaa. Sen sijaan alppimaalla on ikioma franginsa, maailman korkeimpiin kohonnut elintaso – ja joukko maailmanluokan suurpankkeja. Yksi Sveitsin ja samalla koko Euroopan suurimmista pankeista on UBS, entiseltä nimeltään Union Bank of Switzerland.
Pankki toimii kaikkialla maailmassa – myös euroalueella. Samoin pankin suurasiakkaat toimivat kautta maailman, myös euroalueella. Siksi niin pankkia kuin sen asiakkaitakin kiinnostaa suuresti, miten euron käy.
Eipä siis ihme, että pankin ekonomistit ovat moneen otteeseen ja monesta näkökulmasta puntaroineet euron kohtaloa jo ennen kuin Taloussanomat lähestyi euro-kysymyksineen. Vastaukset ovat valmiita ja tarkoin pureskeltuja.
Tärkein vastaus tulee Paul Donovanilta hetkeäkään epäröimättä, ja on lisäksi harvinaisen selkeä:
– Ei, euro ei hajoa tähän kriisiin eikä yksikään euromaa eroa rahaliitosta.
Nykyeuro kelvoton, mutta
ei siitä pääse eroonkaan
Ilman epäilyksen häivää esitetty arvio euron selviämisestä ei suinkaan tee UBS:n Paul Donovanista eurointoilijaa. Minkäänlaista "eurohurahdusta" ei löydy sen enempää hänen raporteistaan kuin haastattelulausunnoistakaan. Päin vastoin:
– Euro on nykyisellä rakenteellaan ja nykyisellä kokoonpanollaan kelvoton valuutta, jollaista ei olisi koskaan pitänyt perustaa, Donovan täräyttää.
Silti euro on hänen tulkintansa mukaan tullut jäädäkseen. Euron ja rahaliiton puutteet on hänen mukaansa helpompi ja parempi korjata kuin hajottaa koko euro. Euromaat eivät Donovanin mukaan hevin pääse toisistaan tai yhteisvaluutastaan eroon, vaan:
– Mukaan kiirehtineiden on yksinkertaisesti vain korjattava euron ja rahaliiton viat ja tultava toimeen toistensa ja euron kanssa.
Rahaliiton ja euron hajottaminen tai yhdenkään jäsenvaltion ero eivät ole Donovanin mukaan oikeita vaihtoehtoja tähän tai mihinkään muuhunkaan kriisiin, sillä euron hajoamisesta koituisi monin verroin suurempaa vahinkoa kuin eurosta edes nykyisine valuvikoineen.
Ei onnea ja autuutta,
vaan tulta ja tappuraa
Paul Donovan on eurokriisin eri vaiheissa käsitellyt euron mahdollista hajoamista lukuisissa analyysiraporteissa, joiden otsikoita ovat esimerkiksi "How to break up a monetary union" (Näin puretaan rahaliitto) ja "Could Germany leave the Euro?" (Voiko Saksa erota eurosta?).
Analyyseissään Donovan on päätellyt, että euro kestää ja kehittyy ennemmin kuin kuolee ja kuopataan. Johtopäätöksen peruste ei kuitenkaan ole euron ihanuus ja autuus, vaan se, että vaihtoehto olisi tulta ja tappuraa.
– Yksikään euromaa ei lähde tämän kriisin takia eurosta, ei Kreikka eikä Saksa eikä mikään muu maa niiden välistä, koska lähdöstä koituisi lähtijästä riippumatta ainakin lähtijälle itselleen erittäin vakavaa talouden kaaosta, Donovan ennustaa.
Juuri lähdön kaoottisten seurausten takia hän arvioi yhdenkään euromaan eron todennäköisyyden hyvin lähelle nollaa prosenttia.
– Markkinoilla minkään vaihtoehdon todennäköisyys ei ehkä ole aivan pyöreä nolla, mutta kyllä esimerkiksi pelkästään Kreikan ero eurosta on käytännössä niin lähellä nollaa kuin voi olla. En nimittäin usko lähtijöiden jäävän yhteen, jos ero kaikesta epätodennäköisyydestään huolimatta olisi edessä, Donovan pohtii.
Euron loppu olisi
myös EU:n loppu
Mitä käytännössä olisi se tuli ja tappura, jota euron hajoamisesta alkaisi sinkoilla?
– Seuraukset olisivat tuhoisia, hajoaisipa nykyinen rahaliitto sitten heikoimpien tai vahvimpien maiden lähdöstä. Eivätkä tuhoisat seuraukset rajoittuisi ainoastaan lähtijöihin, vaan koskisivat kaikkien nykyisten euromaiden lisäksi muitakin Euroopan maita, Paul Donovan arvioi.
Hänen mukaansa rahaliiton hajoaminen tarkoittaisi erittäin suurella todennäköisyydellä myös Euroopan unionin hajoamista.
Talouteen syntyisi nopeasti etenevä kaaos muun muassa siksi, että epäsopuun ajautuneiden maiden välinen kauppa ja rahaliikenne voisi pysähtyä tyystin, pankit ja yritykset ajautuisivat välittömästi rahapulaan, ja pian alkaisi vararikkojen aalto.
Uusien kansallisten valuuttojen äkilliset ja jyrkät arvonmuutokset tarkoittaisivat suuria luotto- ja arvostustappioita lähtijämaista riippumatta, kun ristiin rastiin toisiaan rahoittaneiden maiden saatavien ja vastuiden arvot heittäisivät häränpyllyä.
Samaa sotkua seuraisi yrityksestä purkaa euro "hallitusti", kun rahamarkkinat pitäisi neuvotteluiden ajaksi sulkea jopa kuukausiksi.
Talouskaaos voisi Donovanin mukaan herkästi rykäistä työttömyyden äkilliseen ja voimakkaaseen kasvuun. Pian olisi yhteiskuntarauha vaarassa järkkyä ja jopa pakkovallan tai sisällissotien riski kasvaisi.
– Euron hajoamisesta alkava ketjureaktio voisi pahimmillaan suistaa Euroopan takaisin kohti epävakauden ja eripuraisuuden oloja.
Näin päästään
valuvioista eroon
Entä mitä tarkoittaisi rahaliiton valuvikojen korjaaminen? Mitä eurolle on tehtävä, jotta se selviäisi tästä kriisistä? Käytännössä valuvikojen korjaaminen tarkoittaa UBS:n Paul Donovanin mukaan rahaliiton muuttamista asteittain liittovaltioksi. Hän ei kuitenkaan pidä itseään federalistina, vaan realistina.
Tarkalleen ottaen liittovaltio ei ole Donovanin mielestä ihka ainoa keino pelastaa euro, vaan ainoastaan yksinkertaisin, helpoin ja siksi myös todennäköisin.
– Euron pahimmat valuviat on korjattavissa kolmella keinolla, jotka ovat a) työvoiman aidosti esteetön ja vapaa liikkuvuus maasta toiseen, b) työvoiman aito joustavuus tai c) rahaliiton muuttaminen liittovaltioksi maidenvälisine tulonsiirtomekanismeineen.
Näistä vaihtoehdoista tulonsiirtounioni on Donovanin mukaan todennäköisin ja poliittisesti pienimmän vastuksen tie – siitä huolimatta, että ani harva poliitikko uskaltaa etenkään vauraimmissa maissa puhua julkisuudessa sanaakaan euromaiden välisistä tulonsiirtoautomaateista.
Kriisin varjolla
liittovaltioon
Mutta eikö juuri liittovaltio ole se viimeinen niitti, joka saa Saksan, Hollannin ja Suomen eurokriitikot pillastumaan – ja vaatimaan maansa eroa eurosta?
– Itse asiassa euroalue on parastakin aikaa menossa kohti liittovaltiota. Muutokset eivät ehkä ole niin nopeita ja sulavia kuin ekonomistit haluaisivat, mutta muutos on meneillään, Paul Donovan sanoo.
Jos ekonomistit olisivat saaneet päättää euron rakentamisesta, olisi rahaliitto Donovanin mukaan ollut alusta asti myös aito liittovaltio. Nykyisenlaista outoa kummajaista, itsenäisten valtioiden yhteistä valuuttaa, ei olisi lainkaan perustettu – eikä ainakaan nykyisenlaista kriisiä olisi tarvinnut kenenkään kärsiä.
– Mutta euroalueesta eivät päätä ekonomistit, vaan poliitikot. Siksi rahaliiton kehittäminen takkuilee ja kompuroi eteenpäin kriisin patistelemana, Donovan veistelee.
Nyt velkakriisi vie rahaliittoa kohti liittovaltiota. Tästä Donovan on samaa mieltä kuin kasvava joukko liittovaltiokehityksen vastustajia ja kannattajia.
Euroennusteita
laidasta laitaan
UBS:n Paul Donovanin arvio euron selviytymisestä ja rahaliiton kehittymisestä liittovaltioksi voi aivan hyvin osoittautua oikeaksi. Eivät ne silti ole takuuvarmoja tosiasioita.
Muunkinlaisia ennusteita euron kohtalosta esiintyy aivan yhtä uskottavin perustein.
Keväällä kansainvälisesti arvostettu velkakriisien asiantuntija, espanjalaissyntyinen talousprofessori Michael Pettis arvioi Taloussanomien haastattelussa, että euron hajoaminen on yhtä mahdollinen vaihtoehto kuin liittovaltiokin.
Muita vaihtoehtoja Pettis ei tosin nähnyt kriisissä kompuroivalle eurolle. Hän arvioi nykyisenlaisten kriisitoimien pitkittävän ja pahentavan kriisiä aikansa, kunnes euromaiden on lopulta pakko valita kahdesta pahasta mielestään pienempi: liiton syventämien tai ero.
Tyystin toisen ääripään päättelyä edustaa kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Capital Economics. Yhtiön toimitusjohtaja Roger Bootle ja Euroopan pääekonomisti Jonathan Joynes ovat arvioineet euron hajoavan liki väistämättä.
Vuosi sitten laatimassaan analyysissä he arvioivat, ettei euron hajoamisesta olisi edes sen vertaa haittaa kuin nykyisenlaisesta eurosta ja meneillään olevasta kriisistä. Heidän mukaansa euron loppu koituisi hyödyksi niin nykyisille euromaille kuin muullekin Euroopalle.
Ero eurosta
mahdollinen
Mutta onko koko pohdiskelu euron hajoamisesta turhaa, eivätkö euromaat lähteneet mukaan "peruuttamattomasti"? Onko ero eurosta edes mahdollinen?
Ei ja on.
Keskustelu euron mahdollisesta hajoamisesta ja sen seurauksista ei ole turhaa, sillä jäsemaan ero rahaliitosta on mahdollinen. Sen sijaan viittaukset rahaliiton "peruuttamattomuuteen" ovat turhia, sillä ne ovat poliittisia tahdonilmaisuja eivätkä suinkaan itsenäisiä jäsenmaita sitovia tosiasioita.
Eron juridinen ja sopimustekninen mahdollisuus käy kohtalaisen selkeästi ilmi esimerkiksi euroalueen keskuspankin EKP:n vuonna 2009 julkaisemasta tutkimusraportista "Withdrawal and expulsion from the EU and EMU – Some reflections" (EU:sta ja EMU:sta eroaminen ja erottaminen – mietteitä).
Eron mahdollisuus on jokseenkin kiistaton myös maailman arvostetuimpiin rahatalouden juridiikan asiantuntijoihin kuuluvan Charles Proctorin mukaan. Brittiläisen Bird & Bird -lakitoimiston osakas on käsitellyt euroon ja rahaliittoon liittyviä kansainvälisen oikeuden keskeisiä kysymyksiä lukuisissa artikkeleissa euron perustamisesta lähtien.
Proctor ja EKP:n tutkijat ovat päätyneet pääpiirteissään samaan johtopäätökseen: jäsenmaan ero eurosta on mahdollinen. Tosin se edellyttäisi eroa myös EU:sta ja olisi lisäksi erittäin työläs, kallis ja todennäköisesti sotkuinen tapahtumasarja.


















Kommentit (200)
jotka ei ole euro-maita,kuten muut pohjoismaat.
Euro- maana pärjääminen olisi suomen tuotannoliselle teollisuudelle haaste.
Se vaatisi sisäisen devalvaation,nyt hän on toimittu juuri päinvastoin.Inflaatio 4% joka euro maista korkeinpia.
kustannus rakenteella halppismaiden hintasoa
vastaan.Ne jotka siirti tuatannonsa halpamaihin
pärjäsivät,jotka piti suomessa on konkassa,noin
yleisti ottaen.
Tämä yhtälö euro-maana vain paheni.
Aihetta olisi nähdä oman maan edut selkeämpänä kuin roikkuminen muodin mukana jossain rahaliitossa, jonka jäsenyysedut kääntyvät omaa itseä vastaan.
Paluu kansalliseen valuuttaan ja sen mukaisiin käytäntöihin ei olisi nopea viikonlopun tapahtuma, mutta ennakoidusti ja hallitusti mahdollinen, onhan siihen Emuunkin jotenkin päästy... Eihän sekään tapahtunut viikossa...
Voisikohan joku tehtyjä sitoutumuksia tunteva asiaa tarkentaa mikä asiassa on vaikeaa ja ylivoimaista...?
Poliittista mielipide-ilmastoa mukaanottamatta...