Alkoiko tästä täydellinen talousmyrsky?

Alkoiko tästä täydellinen talousmyrsky?
Talouden kriittiset toisinajattelijat varoittivat jo keväällä taloutta uhkaavasta täydellisestä myrskystä, jossa monta myrskyrintamaa iskee yhteen ja talouden tyven repeää hirmumyrskyksi. Nyt pelko tuosta myräkästä myllertää jo maailman rahoitusmarkkinoita, sillä talous jarruttaa nyt kaikkialla Kiinaa myöten.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Jan Hurri
21.8.2011 07:04
Kommentit 202

Yksikään "virallinen" suhdannelaitos ei ole julistanut talouden taantuman alkaneen tai edes uhkaavan sen enempää Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin etenkään Kiinassa tai muissa niin sanotun kehittyvän maailman maissa.

Päin vastoin.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja rikkaiden teollisuusmaiden järjestön OECD:n kaltaiset "viralliset" talousennustajat povaavat keskeisille talouksille kelpo kasvua niin kuluvalle kuin ensi vuodellekin. Jopa Japanille povataan talouden kohenemista.

Enemmistö maailman sijoittajista samoin kuin kasvava joukko talouden kriittisiä "toisinajattelijoita" on talouden jamasta samoin kuin näkymistä tyystin toista mieltä. He näkevät taloudessa ennemmin merkkejä heikkenemisestä kuin vahvistumisesta.

Uusi taantuma tai varsinkaan todellinen talousmyrsky eivät suinkaan ole vielä varmoja, vaikka pääomamarkkinoita heiluttelevat sijoittajat ja muut hätähousut näyttävät viime päivinä säikkyneen paniikin partaalla.

Sitäkin varmempaa on, että talouskasvu on nopeasti hidastunut kaikilla mantereilla – Kiina ja muut kehittyvän maailman kasvuihmeet mukaan lukien. Samaa tahtia ovat heikentyneet myös tulevaisuuden näkymät.

Aluillaan saattaa olla talouden täydellinen myrsky.

Kasvu hidastuu
Kiinaa myöten

Viime viikkojen uutiset talouden keskeisten tilastolukujen ja tunnelmamittareiden kehityksestä ovat olleet pääosin apeita. Osa tuoreista lukemista on ollut jopa järkyttävän kehnoja.

Osakemarkkinoiden ja muiden keskeisten markkinoiden raju ja paikoin rujo kurssitempoilu on osuvasti ilmentänyt talouskehityksen aiheuttamaa järkytystä.

Tuoreiden lukujen valossa talouskasvu on hiipunut heikoksi, olemattomaksi tai jopa lakannut kokonaan useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Tältä talousjama näyttää jopa vanhan mantereen talousveturia Saksaa myöten.

Myös Yhdysvaltain talouskasvu näyttää merkittävästi hidastuneen, ja tuoreimmat talouden odotus- ja tunnelmamittaukset vihjaavat tahdin hidastuvan lisää.

Kiina ja muut länsimaita nopeamman kasvun niin sanotut kehittyvät taloudet ovat toki kyenneet vielä länsimaita kovempaan kasvuun, mutta niidenkin kasvuvauhti on viime aikoina alkanut hidastua.

Talouden hyytyminen onkin todennäköisin syy pörssien viimeaikaiselle kurssirytinälle, eivät suinkaan Yhdysvaltain luottoluokituksen lasku tai edes Euroopan velkakriisi.

Näin ainakin tulkitsee tuoreimmassa talouskatsauksessaan rahamaailman harvoihin toisinajattelijoihin kuuluva Albert Edwards, ranskalaispankki Societe Generalen kansainvälisiä sijoittaja-asiakkaita neuvovan strategisen sijoitustutkimuksen strategi.

Edwardsin mukaan maailmantalous ei ole vain luisumaisillaan takaisin taantumaan, vaan hänen tulkintansa mukaan näin on todennäköisimmin jo tapahtunut.

Vaikka Edwards olisi oikeassa, moista taantumatulkintaa on turha odottaa "virallisilta" ennustelaitoksilta ehkä vielä kuukausiin.

"Pörssit säikähtivät
talouden heikkoutta"

Varhaisen taantumatulkinnan voi aina haastaa kestokysymyksellä, miten kukakin tarkalleen ottaen määrittelee talouden taantuman. Kyse on tulkinnallisesta termistä, jonka täsmällisillä tulkinnoilla ei kuitenkaan ole vaikutusta talouden tilaan. Talous heikkenee tai vahvistuu siitä riippumatta, millä termeillä kukakin haluaa aiheesta keskustella.

Niinpä rahoitus- ja arvopaperimarkkinoidenkin rauhattomia viime viikkoja on ohjannut sanavalinnoista riippumatta talouden heikkeneminen. Markkinoiden avainsanoja eivät ole suinkaan olleet "taantuma" tai "hidastuva kasvu", vaan "myy".

SocGenin Edwardsin mukaan viimeaikainen kurssilasku on ollut täydelleen sopusoinnussa sen seikan kanssa, että talouden kasvuvauhti hidastuu täyttä päätä kaikissa keskeisissä talouksissa ja on monin paikoin jarruttanut selvästi pitkäaikaista trendikasvuaan hitaammaksi.

Trendikasvua hitaampi kasvuvauhti merkitsee kansanomaisesti sanottuna talouden sakkaamista ja todennäköisesti esimerkiksi työttömyyden kasvua, vaikka kansantuote vielä joten kuten sinnittelisi kasvussa ja "virallinen" taantumailmoitus jäisi tykkänään kuuluttamatta.

Edwardsin mukaan esimerkiksi maailman ylivoimaisesti suurimman kansantalouden, Yhdysvaltojen, hiipuminen jo paria prosenttia vaisumpaan kasvuvauhtiin tarkoittaa käytännössä talouden sakkaamista.

"Tätä menoa talouden
taantuma varma asia"

Toinen taantumatulkintaan päätynyt talouden toisinajattelija on kanadalaisen varainhoitoyhtiön Glushkin Sheffin pääekonomisti ja -strategi David Rosenberg, joka Albert Edwardsin tavoin neuvoo kansainvälisiä suursijoittajia.

Rosenbergin mukaan Yhdysvaltain talous on jo luisunut ohi sen pisteen, jossa se olisi vielä voinut hyvällä onnella välttyä uudelta taantumalta, niin sanotun double-dip -tuplataantuman toteutumiselta.

Rosenbergin mukaan Yhdysvaltain talous ei ole kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen välttynyt talouden taantumalta sen jälkeen, kun kasvuvauhti on ensin hidastunut 1,6 prosenttiin tai sitä hitaammaksi. Niinpä hän katsoo Edwardsin tavoin taantuman käytännössä olevan jo joltisenkin varma asia.

Talouden kokonaiskuva on Rosenbergin mukaan vielä merkittävästi aneemisempi kuin pelkästään kasvun äkillisestä hiipumisesta voi päätellä.

Hänestä talouden aneemisuutta korostaa erityisesti se, että edellisenkin taantuman päättymisestä on vasta pari vuotta ja tällä välin rauhanajan mittavimmilla elvytystoimilla saatiin aikaan vuosikymmeniin heikoimmat elvytystulokset.

Rosenbergin taantuma-arviot koskevat Yhdysvaltoja. Kyse on kuitenkin haasteistaan huolimatta maailman ylivoimaisesti suurimmasta kansantaloudesta ja samalla koko maailman ylivoimaisesti suurimmasta kulutuskysynnän lähteestä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Jos Yhdysvaltain talous painuu taantumaan, koko muukin maailma on talouspinteessä. Aivan niin kuin arvopaperimarkkinat näyttävät tilanteen arvioineen.

Eurooppa olisi pinteessä jo oman velkakriisinsä takia. Nyt maailmanlaajuisen talouskasvun jäähtyminen pahentaa eikä suinkaan helpota velkasotkua.

Suhdannehuippu
jäi jo taakse

Brittiläisen analyysiyhtiön Lombard Street Researchin veteraaniekonomisti Leigh Skene on jo hyvän aikaa varoittanut yhtiön asiakkaita taloutta uhkaavasta takapakista.

Hänkin kuuluu rahamaailman harvinaisiin "häiriköihin", jotka eivät piittaa kuvien kumartelusta – saati "virallisten" taloustulkintojen myötäilystä. LSR on pankeista ja arvopaperikaupasta riippumaton analyysiyhtiö, jonka ainoa tehtävä on tuottaa asiakkailleen mahdollisimman tarkkoja ja hyödyllisiä talous- ja markkina-analyysejä.

Skenen mukaan maailmantalouden suhdannekierto on tältä haavaa ohittanut lyhytaikaisen ja heikon huippuhetkensä ja suhdanne täyttä päätä laskussa. Uusi taantuma on hänen mielestään varma asia.

Kiinan ja muiden ylikierroksille karanneiden Kaukoidän kasvumaiden niin sanottu hard landing -äkkijarrutus on LSR:n mukaan jokseenkin väistämätön sen jälkeen, kun niiden tärkeimmät vientimarkkinat lännessä tuupertuvan uuteen taantumaansa.

Niinpä Kiinasta on Skenen ja LSR:n analyytikoiden mielestä aivan turha haikailla vetoapua, kun tuo idän kasvujätti on itsekin suuressa vaarassa hiipua. Kiina on itse ryhtynyt painamaan talouden jarruja, ja pian sen tärkeimmät vientimarkkinat painuvat taantumaan. 

Vyönkiristykset
alkavat kaikkialla

Taloutta painavat kohti uutta taantumaa yksi erittäin suuri vanha taakka ja yksi erittäin suuri uusi taakka. Yhdessä ne voimistavat toinen toisensa rasittavaa vaikutusta – ja varmistavat osaltaan taantuman todennäköisyyttä.

Se erittäin suuri vanha taakka on talouden eri osissa yhä vellova historiallisen raskas velkakuorma.

Talouden eri toimijoilla, kuten useiden länsimaiden rahoitusalalla, muilla yrityksillä, kotitalouksilla ja entistä selvemmin myös julkisella taloudella, on edelleen yhtä paljon tai jopa enemmän velkaa kuin ennen finanssi- ja velkakriisin alkamista. Yksityinen velka on vasta alkanut varovaisesti keventyä, mutta julkinen velka on kasvanut senkin edestä.

Se uusi erittäin suuri taakka on kansantalouksia käynnissä pitävän kysynnän kutistuminen.

Finanssikriisin jälkeisin mittavin elvytystoimin aikaan saatu talouden tekohengitys on pääpiirteissään päättynyt, joten elvytysvaikutuksetkin ovat alkaneet hiipua. LSR arvioi, että ilman elvytystä jäävä talous ei omin voimin pysy kunnon kasvussa.

Useimmissa länsimaissa yksityinen talous pitää kukkaron nyörit tiukalla ja keskittyy yhä mittavien vanhojen velkojensa maksamiseen.

Seuraavaksi painuu jyrkkään alamäkeen myös julkinen kysyntä, kun velkojensa ja alijäämiensa kasvua säikähtänyt julkinen talous ryhtyy tekemään samaa kuin yksityinen talous jo tekee, maksamaan velkojaan ja leikkaamaan menojaan.

Samaan aikaan kautta läntisen maailman aloitettavat voimakkaat julkisen talouden vyönkiristykset varmistavat LSR:n mukaan, että talouskehitys heikkenee tuntuvasti – ja samalla julkisen talouden vahvistamiseen pyrkivät toimet kääntyvät jopa tarkoitustaan vastaan.

Länsimaat
Japanin tiellä

Japanilaispankki Nomuran taloudellisen tutkimusyksikön pääekonomisti Richard Koo on omissa talouskatsauksissaan toistuvasti varoittanut länsimaiden toistavan täsmälleen samoja raha- ja talouspolitiikan virheitä, joista Japanin talous on kärsinyt oman 1980-luvun lopun velkakuplansa puhkeamisen jälkeen.

Japani pitkitti ja pahensi merkittävästi omia "kadotettuja vuosikymmeniään" Koon tulkinnan mukaan ainakin kahdella merkittävällä virheellä.

Ensin maan keskuspankki ryhtyi taltuttamaan olemattomia inflaatiopaineita ennenaikaisilla rahapolitiikan kiristystoimilla – ja pahensi tuntuvasti liian suuren velkataakan aiheuttamaa kriisiä.

Sitten maan talousministeriö pahensi asiaa yrittämällä kesken raskaan taantuman tasapainottaa julkista taloutta veronkorotuksin ja menoleikkauksin – eikä suinkaan tasapainottanut julkista taloutta, vaan heikensi taloutta ja paisutti julkisen talouden alijäämää.

Koon mukaan erityisesti Eurooppa näyttää viittaavan Japanin varoittavalle esimerkille kintaalla toistamalla täsmälleen samoja talousvirheitä.


[zoom]

Lisää Aiheesta
Uutinen"Maailmantalous taas teho-osastolle" (16.11.2011 10:06)
UutinenSeuraava hidastaja: Thaimaa (22.8.2011 08:49)
UutinenTäydellinen myrsky kerää voimia (13.2.2011 08:03)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (202)

Huono 0
Ainakin ekonomisteihin on täysin mennyt luottamus viimeisten vuosien aikana. Hehän ovat koko ajan saarnanneet että käänne parempaan on jo tapahtunut, jne.
Marx & Co
Hitlerkin typeryydessään luotti lähes loppuun asti Kolmannen valtakunnan menestykseen. Nyt talouspäättäjät ovat omaksuneet saman utopian kaikkien asioiden järjestymisestä vaikka edessä on tosi iso katastrofi taloudelle. Sitä se tekee kun järki puuttuu tai on sokea tosiasioille. Harva se rohkenee myöntää omat virhepäätelmät.
typerät talouspäättäjät uskoo loppuun asti selviytyvänsä
Tuoreiden lukujen valossa talouskasvu on hiipunut heikoksi, olemattomaksi tai jopa lakannut kokonaan useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Tältä talousjama näyttää jopa vanhan mantereen talousveturia Saksaa myöten.

Minusta Saksa ei ole Euroopan talousveturi. Saksa on yhtä lailla vain matkustajana eurolaiva Titanicissa:

susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81092-mita-jos-saksa-sanoo-auf-wiedersehen-%E2%82%AC

Todellinen syy taantumaan ja ainakin koko EU:n syöksyyn on eräiden "analyytikoiden" mukaan 39 kansanedustajaa Suomen parlamentin oppositiossa. :D

jussimanhki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81051-suomi-tokkimassa-euroa-kumoon

---

P.S. Mielenkiintoista tässä on se, että Lombard Street Researchin toimenkuvaa katsottiin aiheelliseksi kertoa. Liekö syynä ollut joidenkin kommentaattoreiden älämölö lähteiden käytöstä? ;)
Sähköasentaja
Mitää tekee Urpilainen?
Lisää veroja sekä maksuja.
Katainen peesaa perässä.
Japanin kohtalo odottaa.
Liero
Se ALKOI mutta kuten aina niin tavalliset pulliaiset eivät usko sitä ennenkuin irtisanomisajan palkka on kädessä tai kun oman osakesalkun arvo on huvennut.
Wall Street 1929
Suhdannehuippu
jäi jo taakse

Pitääkö paikkansa:
Helsingin kaupunki
ottaa aina halvimman yrityksen
kilpailutilanteessa
vaikka kysymyksessä rikollinen tausta?
Vyönkiristykset
alkavat kaikkialla

20 vuotta edellisestä lamasta
ovat säästämiset tavallisen ihmisen kohdalla jatkuneet
Nyt nämä samat;
Lipponen ja Niinistö pyrkimässä Natoon ja valtaan
EMU ÄÄNESTYSTÄ EI KOSKAAN SUORITETTU
Ehkä pitäisi ottaa suhdannevaihtelut luonnollisina systeemin ominaisuuksina.

Niitä vaan ei osata vielä hallita ja niistä on myös hyötyä kun ne siivoavat pois kunnottomia ja osaamattomia kunnollisten ja kyvykkäämpien tieltä?

Ehkä euroalue on yksi tällainen esimerkki, jossa valta ja viisaus ovat vieraantuneet toisistaan?
Yritetään väkisin pitää pystyssä toimimatonta systeemiä, sitoa yhteisvaluutalla erikulttuuristen
kansojen taloussysteemejä?
systeemivelho
"Tätä menoa talouden
taantuma varma asia"

Köyhin suomalainen
SAA 100 euroa-
Näin luvattiin
Tulosiirtojen jälkeen
23 euroa
EI SEKÄÄN KUITENKAAN KAIKILLE
Japanin talous on kärsinyt oman 1980-luvun lopun velkakuplansa puhkeamisen jälkeen.

Miksi ei enää puhuta tavallistn japanilaisten ihmisten arjesta luonnonmullistusten jälkeen?
Sivut: 1 2 3 4 5 6 7 ... 21 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
Miten talouskriisi syntyi? Lue Taloussanomien teemapaketti finanssikriisin vaiheista.

Yhteistyössä

15:55HS: Vatikaania riepotteleva tietovuoto johti pidätykseen
15:27EU kantelee WTO:lle Argentiinan asettamista tuontiesteistä
15:25Kone toimittaa länsimetroon hissit ja portaat
15:22Lähivakuutuksesta ja Tapiolasta tulee LähiTapiola
15:10Ruotsin rahoitustarkastus: Nordealla ja Handelsbankenilla ei hätää
15:08Lemminkäiselle 28 me:n urakka eduskunnalta
14:52Pikakulttuuria? Suomalaisten kahvitavat muuttumassa
14:21Finnveran vientirahoituksen kysyntä kasvoi selvästi
14:04Suursijoittaja: Pörssi kriisissä, markkinoilla pessimismikupla
13:27IS: Reijo Paanasesta Sdp:n puolusihteeri
13:14Osakestrategin top 20 -lista – yksi suomalainen mukana
13:01Nokian Windows 8 -puhelin on Nokia Phi?
12:58Taloussanomilta KHO-valitus VM:n vakuuspäätöksestä
12:35Tulli kyllästyi: Jos lankesit nigerialaishuijaukseen, älä soita meille
12:21Mauton temppu: EU vei mausteet leffa-popcorneista
11:5171 000 nousee töissä "auto-tasolle"
11:14Kaupankäynti Bankian osakkeella keskeytettiin
10:35Hamppua ja lupiineja – sinivalkoinen cocktail autoille
10:23Asuntojen hinnat kääntyivät taas nousuun pk-seudullakin
10:21Barentsinmerellä vääntöä – Shell syrjäyttämässä Statoilin
09:46Onnibus sai reittiluvat – 26 euron matka jopa 3 eurolla
09:03Talouselämä: Suomen yritykset liki ennätykseen – Nokia kompuroi
08:37ZTE tuo älypuhelimiinsa suomalaisen käyttöliittymän
08:05Moody's laski Nordean ja Handelsbankenin luottoluokitusta
06:13Kansanjuhlaa ja kokista
06:03Professori: Lahjustuomiolla olisi YIT:lle kovat seuraukset
06:01Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa
24.5.EU:n Ashton: Iranin kiista ratkaistaan Moskovassa
24.5.Rahat pankista kotiin turvaan – ja sieltä ne vie varas
24.5.Tässä sovellus, jolla Nokia erottuu Windows-tusinapuhelimista
Talousuutiset reaaliajassa iPhoneen ja iPadiin

16:03IndeksiNousijat ja Laskijat

Kurssi nousussa Technopolis Oyj MO 1 0,13 18,18 %
Kurssi nousussa Solteq (LP) 1,09 5,83 %
Kurssi nousussa Ruukki Group 0,77 5,48 %
Kurssi nousussa Kesla A 5,3 3,72 %
Kurssi nousussa Glaston Corporation 0,33 3,13 %
Kurssi laskussa Raisio Oyj K 2,31 -2,53 %
Kurssi laskussa Revenio Group Corporation 0,35 -2,78 %
Kurssi laskussa Yleiselektroniikka E 5,07 -3,8 %
Kurssi laskussa Stora Enso A 5,62 -3,93 %
Kurssi laskussa Etteplan (LP) 2,45 -4,67 %

16:03IndeksiVaihdetuimmat

Kurssi laskussa Nokia 20,65 M 0 %
Kurssi laskussa Fortum 16,96 M -0,19 %
Kurssi laskussa Sampo A 13,78 M 0,84 %
Kurssi laskussa Metso 12,92 M -0,14 %
Kurssi laskussa UPM-Kymmene 10,93 M -1,74 %

KalenteriKalenteri

28.5.2012

Tecnotreen ylimääräinen yhtiökokous, esillä osakeanti 10:00  
kuluttajabarometri toukokuulta, Tilastokeskus 09:00  
EK:n luottamusindikaattorit toukokuulta 09:00  
USA:n markkinat kiinni (Memorial Day)    
Toivotko Kreikan pysyvän euroalueessa?

16:03OsakeOsake

Kurssi nousussaSampo A

graafi

19,12+0,68 %+0,13

 
Dilbert – 25.5.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949