Isoveli valvoo yhä hanakammin
Meneepä tavarataloon, asemalle, pankkiautomaatille tai valtatielle, valvontakamera seuraa.
Valvontakameroita on tullut jatkuvasti lisää Suomessa ja Euroopassa viime vuosina. Valvontakameroita asentavat niin viranomaiset, yritykset kuin yksityiset kansalaisetkin.
Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että kameravalvonta ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
Suomeen asennettujen valvontakameroiden tarkkaa määrää tuskin tietää kukaan. Ylikomisario Heikki Ihalainen sisäministeriön poliisiyksiköstä kertoo, että poliisilla on nykyään kameravalvonta ainakin suurimpien kaupunkien keskustassa.
Päivystävä komisario Jussi Huhtela kertoo, että Helsingissä poliisin käytössä on 25 valvontakameraa.
Aivan lähiaikoina kameroiden määrä aiotaan kuitenkin kaksinkertaistaa. Lopullisena tavoitteena on jopa sata valvontakameraa.
Huhtelan mukaan kameroita asennetaan erityisesti järjestyksen turvaamiseksi. Kameroiden välittämä kuva tulee suoraan poliisin johtokeskukseen, jossa sitä seurataan herkeämättä. Näin partiot voidaan ohjata paikalle, jos häiriöitä syntyy.
Suuressa osassa myymälöitä on valvontakamerat, ja yritysten kameroille tallentuu helposti myös ohikulkijoiden liikkeitä.
Poliisi vaikuttaa varsin tyytyväiseltä kameravalvontaan. Kameravalvonnan valvoja, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on hieman vähemmän innoissaan, vaikka myöntääkin että monissa paikoissa kamerasta on hyötyä.
Aarnion mukaan kameravalvonnan vaikutuksista on kuitenkin melko vähän kiistatonta tutkimustietoa. Yksi ongelma voi kuitenkin olla, että rikollisuus lipeää valvotulta alueelta valvomattomalle. Rikolliset oppivat myös ottamaan valvonnan huomioon.
– Huppu on helppo vetää silmille, eikä kamera estä rikoksia, Aarnio kiteyttää.
– Olen huolissani siitä, että kameravalvonta nähdään jopa siunauksena tai kaikkiin tilanteisiin sopivana ongelmanratkaisuna, Aarnio pohtii.
Aarnion mukaan Suomessakin valvontakameroita on asennettu jopa lasten leikkipaikoille. Näin vanhempien ei ole ollut pakko olla koko ajan paikalla.
– Ja sehän on aika kamalaa, että kylmällä kameralla yritetään korvata vanhemman läsnäolo.















Kommentit (22)
Minusta juuri nämä yleisillä paikoilla olevat "turvakamerat" ovat niitä, joita pitäisi lisätä. Hillitsevät ilki- ja väkivaltaa yleisillä paikoilla edes vähän.
Valvontakameroista ei ole puhtaat jauhot pussissaan kulkeville pienintäkään haittaa. Niiden arvo paljastuu monille vasta siinä vaiheessa, kun on itse jouduttu jonkin rikoksen uhriksi.
Tietosuojavaltuutetun huoli siitä, että rikolliset alkaisivat kartella valvontakameroita voidaan toki kuitata lisäämällä valvontakameroiden määrää ja valvottuja elämänalueita. Valvontakameroita voitaisiin lisätä elämäämme lastentarhoista alkaen päätyen aina dementiaosastojen valvontakameroihin. Tallenteista voitaisiin tarvittaessa selvitellä monenlaista pienten kullannuppujen käytöksestä ja koulukiusaamisesta aina viranhaltijoiden huolimattomuuteen tai insuliinisurmiin saakka.
Älä valehtele. Minä olen itse ollut myymässä asiakasrekistereitä ja ollut ainakin kolme kertaa itse tietosuojarikoksen uhrina. Kameroiden kanssa käy samoin kuin rekisterien.
Suomessa kameroita on käytetty naapureiden ja työntekijöiden vakoilemiseen sekä alastomien ja puolipukeisten tirkistelyyn. Kohta niiden avulla joku tekee murron kun tietää, ettei asunnon omistaja ole paikalla.
Uusimmissa kameroissa on henkilöiden tunnistus kasvonpiirteistä mukana.
Utopiassa noin, mutta kameroita saadaan vain nk. rupusakin valvontaan. Kabinetteihin ja pankkeihin niitä ei saada, vaikka pankkikriisi osoitti valvontakameroiden tarpeen siellä tiskin toisella puolen.
No internetistä kyllä löytyy valvontakamerafilmejä, joihin on tallennettu iltahämärissä sekstaileva pariskunta, joka ei ole huomannut kameraa. Voit tietysti sanoa ähäkutti-omaata-syytä siihen saakka kunnes se pariskunta sattuu olemaan alaikäinen.
Lopulta me varmaan kävelemme magneettikengät jalassa ja viivakoodi otsassa... Mutta sitä päivää odotellessa saa valvontakamerat kelvata.
Se tekee ihmiset ahdistuneiksi.
Ja sehän ei ole hyvä juttu.