Kohu laajakaistan takkuilusta yltyy kiivaaksi
115
Taloussanomien verkkopalvelu kertoi äskettäin kirjailija Kalle Isokallion ongelmista: hänen kahden megabitin yhteytensä oli hidastunut huomattavasti.
Jutusta tuli paljon palautetta. Monet valittelivat hitaita yhteyksiä.
Tietotekniikan asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan nopeusviat ovat hyvin yleisiä.
– Tällaisia ongelmia on ollut koko laajakaistan ajan.
Elisan osastopäällikön Turkka Koivu on samaa mieltä, mutta vikaa on hänen mielessään muissakin kuin operaattoreissa.
– Kysymys on monimutkaisesta kokonaisuudesta: päätelaite, yhteys asiakkaan kodista keskittimelle ja nettipalvelut. On vaikea sanoa yksittäistapauksissa, mistä vika johtuu, sano Koivu.
Järvinen kaivaa esille toisen ongelman: yli kymmenen megabitin yhteyksistä ei ole juurikaan hyötyä, koska palvelujen tarjoajat eivät pysty syöttämään dataa sellaisilla nopeuksilla.
Järvisen mukaan huippunopeita yhteyksiä voidaan hyödyntää tehokkaasti vain, josa dataa lähetetään useasta palvelusta yhtäaikaa. Esimerkiksi musiikin ja elokuvien piraattikopioijat käyttävät tällaista tekniikkaa.
Tavalliselle käyttäjälle riittää Järvisen mielestä kahden megan yhteys sähköiseen asiointiin ja normaaliin nettisurfailuun.
– Suurempia nopeuksia tarvitaan, jos samassa taloudessa on useita yhtäaikaisia nettikäyttäjiä tai jos käytetään aktiivisesti netin multimediapalveluja, sanoo Järvinen.
Järvisen mukaan olisi hyvä, että operaattorit jarruttaisivat nopeiden yhteyksien markkinointia, koska ne toimivat käytännössä huonosti.
– Moni asiakas ottaisi mieluummin hitaamman, mutta edullisen ja luotettavasti toimivan yhteydan, sanoo Järvinen.
Soneran myynti- ja markkinointijohtajan Seppo Hakasen mielestä kyse ei ole ylimarkkinoinnista?
– Sehän olisi petkuttamista ja huijausta.
Muun muassa Elisa tarjoaa jopa 100 megan yhteyksiä. Koivun mukaan pääsääntö on, että Elisa ei myy nopeaa yhteyttä silloin, jos sitä ei pystytä toimittamaan.
– Maaseudulla olevaan taloon ei voi tilata satamegaista yhteyttä, sano Koivu.
Hakasen mukaan Sonera ei myy 100 megan yhteyttä metsämökkiin. Esimerkiksi talon seinään tuleva kuparipiuha ratkaisee paljon.
– Kun katsomme osoitteen, tiedämme, miten pitkä kuparipiuha on. Nopeudet on mitoitettu varman päälle, sanoo Hakanen.
Operaattorit eivät kuitenkaan takaa kaistanopeuksia maksiminopeuteen asti.
Soneran Hakasen mukaan kukin nopeus on nimellisnopeus.
– Kun myymme liittymiä, emme takaa nopeuksia. ADSL-yhteyksiä myydessämme ilmoitamme nopeudelle vaihteluvälin. Esimerkiksi 24 megan nopeus on enintään 24 megaa mutta pääsääntöisesti vähintään 8 megaa.
16
14
20
Kommentit (115)
Missä muussa markkinoinnissa saa valehdella perättömiä ?
Eipä juuri saa.
Milloinkahan telealalla alkaa toimia markkinatalous Suomessa ?
Amerikka on tästä mainio esimerkki - jotta asiat saataisiin kuulostamaan niin positiivisilta, niin on iskostettu kuluttajille käsitys siitä, että on "normaalia" jos asiat eivät toimi. Sitten vain listataan poikkeukset tästä säännöstä ja loppu on kuluttajan omalla vastuulla. Vähät ympäristöstä tai niistä, joilla ei ole varaa henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan.
Päivitin Elisan nettipalvelun kautta yhteyden nopeammaksi edellisen nopeuden hinnalla. Nopeus on sama kuin ennenkin, mutta niin on myös hinta. En käsittänyt 'tarjouksen' logiikkaa kuin siinä, että liittymän pitäisi olla 10 MB/s, mutta ei oo, mutta maksaa kuten ennen, notta ei kai tässä sitten mitään. Hyvä kun tarjosivat ja kimpassa leikimme, että minulla on 10 MB/s yhteys.
Käyttökatkoksia on viikoittain useita. IT-ammattilaisena toimitan normaalit tarkastukset ja pingailen elisaa aikani, kunnes menen tekemään jotain oikeasti kehittävää hetketksi ja tuokion kuluttua internet on taas back online.
Joidenkin operaattoreiden toimintaa voisi kutsua vaikkapa jatketuksi petokseksi.
Otetaan referenssiksi suomalaiset kännykkäliittymät ja verrataan niitä lankaliittymiin. Harva kotitalous viitsii enää pitää lankapuhelinliittymää kun kännykkä riittää aivan hyvin.
Siemens yhtiö lupasi vuosi tai kaksi sitten että vuoden 2007 pääsiäiseen mennessä koko suomessa olisi saatavilla langaton lähiverkko eli langalliset laajakaistat saa jättää unholaan.
Ehkäpä tämä idea kupeerattiin hiljaisesti, syynä luultavasti se, että sitten kun kaikki yhteydet on saatu langattomaksi, niin ei tarvita kuin se että pikkupojat vähän leikkii näpsyllä tai saksilla ja katkaisee vahingossa jonkun linkkimaston tuentavaijerin. Se oli siinä se kännykkäyhteys ja langaton netti 50 km säteellä.
No, ei se mitää onhan meillä vielä Itella.
Oikeammin esimerkissäsi ostat vähintään kahdeksan litran ämpärillä irtosokeria ja saat juuri sen määrän kuin kykenet vastaanottamaan.