Nokian johto söi sanansa Saksassakin

Nokian päätös lakkauttaa 700 työntekijän Ulmin yksikkö, jossa on kehitelty X-softaa halpoihin, kehitysmaihin tarkoitettuihin matkapuhelimiin, on herättänyt Saksassa närän ohella kummastusta. Eikö suomalaisyrityksen johto tiedä, mitä se tahtoo, ja mihin se oikein on yritystä luotsaamassa?
 
Nimittäin vielä keväällä yhtiön johdon puheet olivat aivan toisenlaisia. Ulmissa laajennettaisiin tutkimusta ja tuotekehitystä, samoin kuin luotaisiin uusia työpaikkoja, visioi johtaja Mary McDowell Zeit-lehden haastattelussa. Lisäinvestointeihin Saksassa uskoi myös suomalaisyrityksen paikallinen johtaja Michael Bültmann.

Näiden puheiden valossa Nokian johdon kyky sisäiseen kommunikaatioon on asettunut täysin kyseenalaiseksi. Saksalaiskommenteissa on pohdittu, onko tässä kyse vain tiedonkulun täydellisestä mättämisestä, vai paniikkipäätöksistä.

Hälyttävin vaihtoehto saksalaisarvioiden mukaan olisi se, että todellisuudessa Nokian maksukyky osoittautuisi aikaisempia oletuksia paljon, paljon huonommaksi.

Siitä huolimatta Saksassa ei uskota, että Nokian tilannetta voitaisiin ratkaisevasti parantaa vain säästämällä.

Süddeutsche Zeitungissa väitetään, että Nokia ei enää kykene käsittämään kuluttajien tarpeita. Yritys hallitsisi yhä tekniikan, mutta vain rautakaupassa eikä enää käyttäjien toivomissa softaratkaisuissa.

Nokia tarvitsi lehden mukaan johtoonsa uuden, ulkopuolisen vetäjän. Stephen Elopin etuna oli softatuntemus, mutta ei riippumattomuus entisestä työnantajastaan Microsoftista – mistä lehti varovaisesti huomauttaa.

Nokian irtisanomisia tulkitaan saksalaismediassa itsetuhoisiksi toimiksi. Niitä ei nähdä vain paikalliseksi ylimielisyydeksi, niin kuin taannoin Bochumin yksikön lakkauttamisessa, vaan osaksi Nokian aseman maailmanlaajuista rapautumista.