Nokian irtisanomiset: ”1990-luvun lamasta alkanut draamankaari päättyy”
Lehtikuva
Nokian Salon-tehtaan irtisanomisilla ja kännykän kokoonpanon loppumisella on symbolisesti suuri merkitys, sanovat Taloussanomien haastattelemat tutkijat. Helsingin yliopiston professorin Markku Kuisman mukaan kännykän valmistuksen loppuminen Suomessa päättää 1990-luvun lamasta alkaneen nousun lopullisesti.
8.2.2012 11:08 (päivitetty 11:26)
74
Matkapuhelinyhtiö Nokian Salon-tehtaiden irtisanomisilla ja kokoonpanon lopettamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys, sanovat Taloussanomien haastattelemat tutkijat. Helsingin yliopiston historian professorin Markku Kuisman mukaan irtisanomiset ja kännykän valmistuksen lopettaminen antavat lopullisen symbolisen kuoliniskun Suomen 1990-luvun lamasta alkaneelle nousukaudelle.
– Edellisestä lamasta lähdettiin nousuun Nokian johdolla, ja Salon-tehdas oli sen ydin, synty- ja pesäpaikka, Kuisma kommentoi Nokia-uutisia.
Kuisman mielestä Salon-tehtaan kännyköiden kokoonpanon loppuminen päättää draamankaaren huolimatta siitä, että tutkimus- ja kehitystoimintaa jää edelleen Suomeen.
Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Nokia-tutkija Pekka Ylä-Anttila korostaa 1 000 työpaikan vähenemisellä ja kokoonpanon loppumisella olevan suurempi merkitys symbolisesti kuin taloudellisesti.
Taloustiedot
– Kännykät olivat muutama vuosi sitten Suomen tärkein yksittäinen vientituote, ja nyt vienti lakkaa, Ylä-Anttila sanoo.
– Tämä on erityinen tapaus, koska läntisen Euroopan maissa ei ole enää yhtään kännykkätehdasta muita kuin tämä Salon-tehdas.
Ylä-Anttila kuitenkin toteaa, että Nokian Suomelle tuomat vientitulot ovat jo pitkään olleet suurempia palveluviennissä kuin teollisuusviennissä. Hänen mukaansa palveluvienti hukkuu tilastoihin, kun taas kännykkä on helposti käsitettävä lopputuote.
Irtisanomiset
iskevät paikallisesti
Nokia aikoo irtisanoa 1 000 henkeä Salon-tehtaaltaan tämän vuoden aikana. Etlan Ylä-Anttilan mukaan tämä on kova isku paikallisesti, vaikka valtakunnan tasolla merkitys ei olisikaan aivan yhtä suuri. Hän myös muistuttaa, että tuhannen hengen kertairtisanomiset ovat historiallisesti suuri asia.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Markku Kuisman mukaan irtisanomiset ovat kouriintuntuva esimerkki siitä, että se, mikä on hyväksi Nokialle, ei ole välttämättä hyväksi Suomelle.
– Tietysti on Suomen kannalta hyvä, että Nokia on hyvinvoiva yritys, Kuisma sanoo.
Vaikka irtisanomiset saattavat parantaa Nokian elinkelpoisuutta, Kuisma korostaa, että Suomen näkökulmasta työpaikkojen katoaminen on jatkoa muulle globalisaatiokehitykselle.
Etlan Ylä-Anttila sanoo, että julkiselta vallalta vaaditaan tekoja irtisanottujen työntekijöiden työllistämiseksi. Työllistämistoimenpiteistä on kuitenkin kokemusta muun muassa paperitehtaiden kohdalla.
Ylä-Anttila ei usko kokoonpanon loppumisen johtavan tutkimus-, kehitys- ja ohjelmointityön valumiseen ulkomaille. Hän sanoo kännykkäteollisuuden olevan ala, jossa tuotannon ja tutkimus- ja kehitysyksiköiden ei tarvitse olla toistensa välittömässä läheisyydessä.
