Valtiot hassaavat pian 50 miljardia euroa it-hankintoihin
Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Länsi-Euroopan valtioiden panostukset tietokoneisiin, ohjelmistoihin ja palveluihin kasvavat nopeaa vauhtia, arvioi tutkimusyhtiö IDC.
5.2.2010 19:55
39
Tuoreessa raportissaan IDC ennustaa, että Länsi-Euroopan valtioiden it-satsaukset nousevat viime vuoden 41,6 miljardista eurosta yhteensä 50,3 miljardiin euroon vuonna 2013.
Tutkimusyhtiön mukaan paineet valtioiden toimintojen tehostamiseksi pitävät huolen siitä, että it-menot kasvavat tulevina vuosina.
Suomessa valtionhallinnon it-hankinnat ovat herättäneet keskustelua viime kuukausina.
Joulukuussa Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen kertoi Helsingin Sanomille, että hänen mielestään valtiolta puuttuu osaamista tietojärjestelmien tilaamisesta ja hallinnoimisesta.
∇ Mainos ∇
-10
-3
Kommentit (39)
Kannatan satsauksia. Toinen asia on, että kun nämä meidän julkisen sektorin osaajat lähtevät toimeen, saadaan luultavasti koko rahalla sekundaa, päällekkäisyyksiä, turhuutta ja lopulta meillä on miljardien järjestelmät, jotka eivät puhu keskenään; jokaisen viraston nettipalveluun tarvitaan eri käyttäjätunnus jne.
Suurimpia hyötyjiä tämän täystuhon jälkeen ovat luultavasti konsultit, jotka yrittävät selvittää tapahtunutta sotkua. Ei sen puoleen, että konsulteiltakaan löytyisi osaamista tämän mittaluokan projekteihin.
Taloussanomat 28.10.2008
Vika Tiedon palomuurissa sulki verkkopalveluja
Poissa pelistä olivat ainakin Oikotie sekä Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-yritystietojärjestelmä.
Taloussanomat 13.8.2009
Lääkärit: Kömpelöt tietokoneohjelmat vaarantavat potilasturvallisuutta.
YLE: 24.10.2009
(Tieto Oyj on ollut tekemässä kyseistä tietojärjestelmää.)
Tietoyhteiskuntahanke epäonnistui Oulussa - mutta TietoEnator teki tilin
Tietoviikko 17.3.2008
Tieto Oyj:tä on pitkään pidetty valtionhallinnon järjestelmien hovihankkijana. Se on aikaansaanut löysyyttä virkamiesten harkinnassa. Tarjouspyyntöjen kriteerit on yleensä laadittu vain yhdelle toimittajalle sopiviksi. Kaiken lisäksi Tieto Oyj:lle on palkattu entinen hallintoministeri Jouni Backman(SDP) availemaan ovia tarjouksille. Tietenkään demari - YLE:n Mot -toimittajatkaan eivät kysele Tiedon ja julkishallinnon suhteista. Seurauksena on syntynyt monopolin tapainen tilanne. Oman lisänsä tuovat menoihin salaiset tietojärjestelmät joita ei kilpailuteta, eikä niistä anneta tietoa ulospäin. Kun sitten Tieto Oyj on saneerannut väkeään ulos talosta ja saneeraa edelleen, joutuu se käyttämään alihankkijoita. Silloin syntyy tilanne, jossa rakennettavan järjestelmän märittely, suunnittelu, toteutus ja ylläpito vaatii monen yrityksen ja erilaisten osaajien yhteispanosta. Projektien koordinointi mutkistuu. Kuka kantaa silloin vastuun? Mitä lukee kukin yrityksen tekemässä sopimuksessa ja miten sopimuksia tulkitaan? Siinä on hyvät ainekset epäonnistumiselle. Lisäksi hinta nousee kun vielä katetta kertyy katteen päälle. Kun sitten iso tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu, on seurauksena myös isot ylimääräiset kulut. Ne voivat olla miljoonia. Viimekädessä valtionhallinnon IT-projektien maksajina ovat tavalliset veronmaksajat.
Siinä olisi valtiontalouden tarkastusvirastolle tutkimista.
Tietoenatorin rakentamasta sähköisestä äänestysjärjestelmästä löytyi pahoja puutteita.
Taloussanomat 28.10.2008
Vika Tiedon palomuurissa sulki verkkopalveluja
Poissa pelistä olivat ainakin Oikotie sekä Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-yritystietojärjestelmä.
Taloussanomat 13.8.2009
Lääkärit: Kömpelöt tietokoneohjelmat vaarantavat potilasturvallisuutta.
YLE: 24.10.2009
(Tieto Oyj on ollut tekemässä kyseistä tietojärjestelmää.)
Tietoyhteiskuntahanke epäonnistui Oulussa - mutta TietoEnator teki tilin
Tietoviikko 17.3.2008
Tieto Oyj:tä on pitkään pidetty valtionhallinnon järjestelmien hovihankkijana. Se on aikaansaanut löysyyttä virkamiesten harkinnassa. Tarjouspyyntöjen kriteerit on yleensä laadittu vain yhdelle toimittajalle sopiviksi. Kaiken lisäksi Tieto Oyj:lle on palkattu entinen hallintoministeri Jouni Backman(SDP) availemaan ovia tarjouksille. Tietenkään demari - YLE:n Mot -toimittajatkaan eivät kysele Tiedon ja julkishallinnon suhteista. Seurauksena on syntynyt monopolin tapainen tilanne. Oman lisänsä tuovat menoihin salaiset tietojärjestelmät joita ei kilpailuteta, eikä niistä anneta tietoa ulospäin. Kun sitten Tieto Oyj on saneerannut väkeään ulos talosta ja saneeraa edelleen, joutuu se käyttämään alihankkijoita. Silloin syntyy tilanne, jossa rakennettavan järjestelmän märittely, suunnittelu, toteutus ja ylläpito vaatii monen yrityksen ja erilaisten osaajien yhteispanosta. Projektien koordinointi mutkistuu. Kuka kantaa silloin vastuun? Mitä lukee kukin yrityksen tekemässä sopimuksessa ja miten sopimuksia tulkitaan? Siinä on hyvät ainekset epäonnistumiselle. Lisäksi hinta nousee kun vielä katetta kertyy katteen päälle. Kun sitten iso tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu, on seurauksena myös isot ylimääräiset kulut. Ne voivat olla miljoonia. Viimekädessä valtionhallinnon IT-projektien maksajina ovat tavalliset veronmaksajat.
Siinä olisi valtiontalouden tarkastusvirastolle tutkimista.
Ihan tiedoksi: meillä Tiedolla on äärimmäisen pirullisia suunnitelmia sinunkin rahojesi eli veroeurojen tuhlaamiseksi. Muilla toimittajillahan niitä ei olekaan, buhahaa. Lisäksi on erinomaista, että julkishallinto on niin erinomainen hankkija ja yksi toimittaja on aina vain väärässä ja kieroilee. Tämä luo erinomaisen yhtälön, johon Valtion talouden tarkastuksen erikoisvirasto voi entisine toimittajan virkamiehineen puuttua. Lisäksi voitaisiin perustaa virasto, joka tutkisi erikseen Tiedon toimia. Tämä voisi olla Keskitetyn Informaatioteknologian Tarkastusvirasto, joka lähettäisi kuriirinsa ympäri toimittajien, tai siis Tiedon, toimipisteitä.
Ongelma kaksinkertaistuu kun ulkoistetaan palvelun tarjoajille joilla ei taas ole substanssi-osaamista.....
Sitten onkin "pakko" päivittää myös rauta, kun nykyinen rauta ei jaksa pyörittää alati paisuvia koodeja. Hölmöihin kohdistuva jatkuva kohdemainonta saa ostamaan kaikki turhat frameworkit, jolloin päivitysrulijanssi alkaa kokonaan alusta.
Samalla tietenkin ruokitaan kaikki haaskat jotka tarjoavat väliaikaisia mutta hintavia tulppia ikuisiin turva-aukkoihin. Tämä kaikki samaan aikaan kun torpedoidaan ja vältellään asiantuntijoiden varoituksia.