Nokian Kallasvuo: Olemme oppineet kovien kokemusten kautta

Olli-Pekka Kallasvuo sanoo, että Nokia on arvioinut toimintatapojaan viime vuosina. Kallasvuon mukaan Nokiassa todettiin joitakin vuosia sitten, ettei yhtiö tulisi kasvamaan riittävästi pelkästään matkapuhelinvalmistajana. Yhtiö satsaa aiempaa enemmän ohjelmisto- ja palveluliiketoimintaan.

Kallasvuon mukaan alan kehityksen painopiste on Yhdysvalloissa, ja siellä varsinkin Piilaaksossa.

– Ei ole sattuma, että olemme investoineet Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloissa hyödyntääksemme osaamista siellä, Kallasvuo totesi Ohjelmistoyrittäjät ry:n Kasvufoorumi 09 -seminaarissa Helsingissä tänään.

Hänen mukaansa Nokia kilpailee nykyään suoraan maailman suurien ohjelmisto- ja internetyritysten kanssa.

Kallasvuo toteaa myös, että yritysten on menestyäkseen käytettävä nykyään joustavasti eri liiketoimintamalleja ja erilaisiin ympäristöihin sopivia liiketoimintamalleja. Siksi Nokia tekee myös enemmän yhteistyötä kilpailijoiden ja kumppaneiden kanssa.

Hän mainitsi esimerkkinä Nokian ja Microsoftin yhteishankkeen, jossa yhtiöt kehittävät toimistosovelluksia Symbian-matkapuhelimiin. Samalla Microsoft on Nokian kilpailija omalla matkapuhelimien Windows Mobile -käyttöjärjestelmällään.

Kallasvuon mukaan yritysten on opittava, ettei nykyään menesty ei-keksitty-täällä-mallilla.

– Joskus tämä tapahtuu kovien kokemusten kautta, sanoo nimimerkki Kokemusta on, Kallasvuo totesi.

– "Näin on aina tehty" on sanonta, jossa hälytyskellojen pitäisi soida, ja pitäisi kysyä miksi, Kallasvuo sanoi.

Yhtiön toimintatapojen muuttaminen ei ole helppoa. Samalla kun pitäisi älykkäästi haastaa nykyisiä toimintatapoja, pitäisi hillitä myös aina esiintyvää muutosvastarintaa, Kallasvuo totesi.

– Tämän tasapainon kanssa toimiminen on johdon vaikeimpia tehtäviä.

Kallasvuon mukaan Nokian siirtymiseen laitevetoisesta yrityksestä ohjelmisto- ja internetalalle liittyy monenlaisia riskejä ja haasteita. Ohjelmistoalalla tulosta on hänen mukaansa vaikeampi arvioida kuin laitevetoisessa liiketoiminnassa. Ennakoitavuuden puute on johtanut lyhyisiin tuotekehityshankkeisiin ja eri ohjelmistoversioiden suuriin määriin.

Haasteita on myös uuden ja vanhan toiminnan yhteensovittamisessa. Kallasvuo korostaa, että ohjelmisto- ja palveluliiketoiminta on osittain samantapainen luonnollinen lisäys perinteisiin matkapuhelimiin kuin aikanaan esimerkiksi kamera. Toisaalta palveluliiketoiminnan kehittäminen on vaatinut paljon uutta osaamista, uusia ihmisiä ja uusien liiketoimintamallien opettelemista.

– Tämä on johtanut siihen, että olemme rekrytoineet paljon ihmisiä. Meidän 2500 palvelubisneksen työntekijän keskimääräinen Nokia-ikä on kaksi ja puoli vuotta.

Kallasvuo pitää suomalaisten ohjelmistoyritysten menestymisen mahdollisuuksia hyvinä.

– Ohjelmistoala on tavallaan demokraattinen, sillä yksikkökoko ei ole ratkaiseva vaan innovaatiot. Pieni tai suuri ohjelmistoyritys voi kilpailla innovaatioillaan paremmin kuin suuri, jossa alkaa olla jo tehtaan piirteitä. Se ei kuulu ohjelmistoalalle.

Kallasvuo arvioi, että ohjelmistoalalla hyvien työryhmien merkitys on suurempi kuin monilla muilla aloilla.

– Hyvien tiimien merkitys on ohjelmistoalalla merkittävä. Hyvä ohjelmoija voi olla monin verroin arvokkaampi kuin tavallinen, tähtien merkitys on suuri.

Hän kiisti kuitenkin, että Nokia olisi hankkinut esimerkiksi matkailualan palvelun Dopplrin vain saadakseen sen työntekijät, muun muassa yhtiötä vetäneen Marko Ahtisaaren.

– Ei se mene koskaan niin, että vain viisi ihmistä ostetaan.