Puhelinalan patenttiriidat eivät lopu tähän

Nokian eilinen ilmoitus Applen haastamisesta oikeuteen yllätti monet.

Yhtiön mukaan Apple on loukannut suosiotaan kasvattaneissa iPhone-puhelimissa kymmentä Nokian patenttia, jotka liittyvät  gsm-, umts- ja wlan-teknologioihin.

Nokiaa ärsyttää Applen nopea tunkeutuminen älypuhelinten markkinoille.

Nokian immateriaalioikeuksista vastaava johtaja Ilkka Rahnasto kertoi Nokian tiedotteessa, ettei Apple ole suostunut sopimaan Nokian kanssa patenttien lisensoimisesta – toisin kuin 40 muuta yhtiötä.

Apple ei pelaa sääntöjen mukaan, vaan ratsastaa Nokian tutkimus- ja kehitystoiminnalla, Rahnasto sanoo.

Asiantuntijan mukaan yhtiöiden välisen kiistan taustalla ovat immateriaaliasioihin ja standardointiin liittyvät käytännöt.

– Nämä kysymykset tulevat aina olemaan ajankohtaisia, arvioi asianajotoimisto Castrén & Snellmanin osakas ja IP & teknologia -asiantuntijaryhmän vetäjä, asianajaja Arto Linnervuo.

Linnervuo ei halua ottaa kantaa Nokian ja Applen väliseen kiistaan, eikä Castrén & Snellman ole osallisena oikeusprosessissa.

It-oikeudellisten yhdistysten kansainvälisen kattojärjestön IFCLA:n puheenjohtajana toimivan Linnevuon mukaan immateriaalioikeuksiin liittyvät riidat ovat yleisiä nopeasti kehittyvällä matkapuhelinalalla. Vastaavia tapauksia nähdään myös tulevaisuudessa.

Samoilla linjoilla on myös markkinatutkimusyhtiö Strategy Analyticsin analyytikko Neil Mawston.

– Kun matkapuhelinten myynti sakkaa, yhtiöt etsivät muita tulonlähteitä. Silloin yhtiöt saattavat ryhtyä miettimään, kuka rikkoo heidän patenttejaan, Mawston sanoo.

Mawstonin mukaan matkapuhelinalan patenttikysymyksiä on ratkottu viime vuosina yhä useammin tuomioistuimissa. Nyt alan muut toimijat seuraavat tarkasti, miten Nokian käy.

– Uskon, että oikeusjuttujen määrä tulee kasvamaan.

Standardeja ja
patentteja

Nopeasti kehittyvillä sektoreilla, kuten mobiilialalla, yrityksillä on ollut tapana kehittää yhdessä standardeja.

Yhteiset standardit vauhdittavat laitteiden yhteensopivuutta ja nopeuttavat siten markkinoiden kehitystä. 

Lähtökohtana on ollut se, että standardeissa määritellään tiettyjä keskeisiä patentteja, joiden käytöstä valmistajat sopivat keskenään.

Usein standardin kehittäneet yhtiöt ovat perustaneet oman organisaation koordinoimaan standardiin liittyvien patenttien lisensoimista.

– Jos yhtiö haluaa käyttää standardia, mutta ei ole ollut mukana kehitystyössä, se joutuu lisensoimaan patentteja, koska standardi ei sisällä yhtiön immateriaalista omaisuutta, Linnervuo sanoo.

– Käyttö edellyttää yleensä maksun suorittamista osapuolille, jotka ovat luovuttaneet omaa immateriaalista omaisuuttaan standardin luomiseen.

Kynnykset
korkealla

Tällainen menettely on mannaa firmoille, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa alalla. Ne omistavat keskeisiä patentteja, joista muut joutuvat pulittamaan käyttökorvauksia.

Vähemmän arvokkaista patenteista yhtiöt voivat sopia esimerkiksi lisensoimalla niitä ristiin: jos me saamme käyttää tuotteissamme näitä patentteja, te voitte käyttää puolestaan näitä patentteja.

– Ristiinlisensoimista tapahtuu paljon, Linnervuo sanoo.

Matkapuhelinalalla vakiintuneisiin pelureihin kuuluvat Nokia, Qualcomm, Ericsson ja Motorola.

Pelkästään Nokialla on 11 000 keksintöä, joille yhtiö on saanut patentin tai joille yhtiö hakee patenttisuojaa. Isoon joukkoon mahtunee myös aimo tukku eri tekniikoiden kannalta keskeisiä patentteja.

Uusille pelureille järjestelmä on kuitenkin myrkkyä. Mitä kilpaillumpi ala, sitä tiukemmin vartioituja immateriaaliset oikeudet ovat, Linnervuo arvioi.

– Matkapuhelinala on yksi kilpaillummista aloista. Siellä on paljon innovaatiotoimintaa taustalla.

Pelkkä patenttien määrä ei tosin takaa mitään, Linnervuo muistuttaa. Keskeistä on se, kuinka merkityksellisiksi patentit lopulta arvioidaan.

Linnervuon mukaan on luonnollista, että pääsyssä markkinoille voi ilmetä esteitä, kun yhtiö laajentaa toimintaansa alueelle, jossa innovaatioita on tehty jo aiemmin.

Oikeus vasta
viimeinen keino

Kilpailevan yhtiön haastaminen oikeuteen ei usein ole ensimmäinen veto.

Yleensä firmat pyrkivät neuvottelemaan patentteihin liittyvistä korvauksista keskenään. Myös Nokian ja Applen on arveltu käyneen neuvotteluja jo pitkään.

Strategy Analyticsin Mawston näkee kolme mahdollista syytä sille, miksi Nokia haluaa haastaa Applen oikeuteen.

Nokia voi käydä oikeutta, koska se haluaa saada enemmän tuloja patenteistaan. Matkapuhelinjätti voi myös käyttää oikeusjuttua neuvotteluaseena, jolla se yrittää puristaa Applelta paremman sopimuksen lisensoimisesta.

Mawston pitää myös mahdollisena, että Nokia on kiinnostunut joidenkin Applen mahdollisesti omistamien patenttien lisensoimisesta. Tällaiset patentit saattaisivat liittyä esimerkiksi kahden sormen ohjauseleisiin kosketusnäytöllisissä puhelimissa.

Oikeusprosessiin sisältyy aina riskejä molempien osapuolien kannalta, Linnervuo muistuttaa. Usein tuomioistuimia pyydetään muun muassa kieltämään toisen yhtiön tuotteiden myynti.

Lisäksi molemmille osapuolille myönnetyt patentit joutuvat uuteen, tarkkaan syyniin. Pahimmassa tapauksessa tuomioistuin voi mitätöidä patentit, mikäli osoittautuu, että ne on myönnetty riittämättömin perustein. 

– Totta kai patentin vahvuutta tarkastellaan jo myöntäessä, mutta oikeudessa ne asetetaan varsinaiseen valokeilaan, Linnervuo sanoo.

Kaiken kukkuraksi oikeusprosessit voivat kestää pienen ikuisuuden. Kesällä 2008 Nokia sopi pitkän kiistansa siru- ja teknologiayhtiö Qualcommin kanssa.

Sanomalehti Guardian arvioi, että Nokian oikeusjuttu Delawaren piirituomioistuimessa ehtii käsittelyyn vasta vuoden 2011 loppupuolella.

– Mitä monimutkaisempi juttu, sitä pidemmän valmisteluajan se vaatii ennen kuin se voidaan ottaa käsittelyyn.

Mawstonin mukaan Nokian ja Applen riidalla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa.

Nokian hyökkäys voi nopeuttaa yhteisen sävelen löytymistä siten, että kiista ratkeaa ennen kuin juttu ehtii tuomioistuimen käsittelyyn. Toisaalta Apple voi myös ryhtyä vastahyökkäykseen, jolloin oikeutta käytäneen tuomioistuimissa seuraavat 2–5 vuotta.