Kirjaudu ▼
 

Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa

Heini Karjanmaa
Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa
Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.
24.12.2012 06:01
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tilastokeskuksen tässä kuussa julkaiseman tulonjaon kokonaistilaston mukaan koko väestön tulojen kasvu oli vuonna 2011 keskiarvolla mitattuna 0,7 prosenttia.

Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja suurituloisimman prosentin tulot 7,0 prosenttia. Samaan aikaan väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vain pari prosentin kymmenystä.

– Suurituloisten osinkotulot ja myyntivoitot ovat kasvaneet. Ne vaikuttivat tuloeroihin niitä kasvattaen, tutkimusta johtanut Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen sanoo.

Tuloerojen kasvussa on kyse nimenomaan siitä, että suurituloisten tulot paisuvat entisestään. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia kansasta lohkaisee koko Suomen tuloista 23,6 prosenttia eli lähes neljänneksen.

– Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.

Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.

– Tuloerojen kasvu johtuu pääomatuloista, jotka kasautuvat ylimpiin tuloluokkiin, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.

Tuloerot repesivät
1990-luvun laman jälkeen

Vielä 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti.

– Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa, Pekka Ruotsalainen sanoo.

Yksi keskeinen tuloerojen kasvuun vaikuttanut tekijä on vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.

Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin vakioveroprosentti, joka on alhaisempi kuin suurten ansiotulojen veroprosentti. Järjestelmä tarjosi kannustimen muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.

– Jos tuloeroja halutaan kaventaa, niin yksi tärkeä tekijä on korkeampien tuloluokkien veroprogression palauttaminen, Heikki Hiilamo sanoo.

Suomi ei ole enää
matalien tuloerojen maa

Tuloerojen kasvua vähätellään usein sanomalla, että Suomi on yhä verrattain pienten tuloerojen maa. Asiantuntijoiden mukaan väite pitää paikkansa vain koko muuhun maailmaan verrattaessa. Jos verrokeiksi otetaan muita Suomen kaltaisia valtioita, sanonnalle ei ole katetta.

– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.

Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.

Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.

– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.

– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.

Suomi pian
luokkayhteiskunta

Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.

Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.

Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.

– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.

– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.

Pekka Ruotsalainen ja Heikki Hiilamo ovat samaa mieltä: kuva jakautuneesta luokka-Suomesta ei näytä ruusuiselta.

– Polarisoituminen johtaa siihen, että Suomessa on kahden tai kolmen kerroksen väkeä. Eli osa pärjää hyvin, osa on tippunut kelkasta ja näiden kahden välissä on iso massa. Tämä ei ole yhteiskuntapoliittisesti toivottavaa, Ruotsalainen sanoo.

– Korkeat tuloerot kertovat tietynlaisesta paluusta hierarkkiseen yhteiskuntaan tai jopa eliittien yhteiskuntaan, jossa luokka-asemat ovat pysyvämpiä. Esimerkiksi Venäjällä ja useissa kehitysmaissa on korkeat tuloerot, Hiilamo sanoo.

Kehitystä on
vaikea kääntää

Kun kehitys on kerran lähtenyt huonoon suuntaan, sitä on asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen vaikea kääntää. Todennäköisemmin käy päinvastoin ja huono kehitys alkaa ruokkia itseään.

– Tuloerojen kasvuun yhdistyy myös laimentunut poliittinen osallistuminen eli äänestysaktiivisuuden lasku. Se on aika hälyttävä yhtälö, Heikki Hiilamo sanoo.

– Ne, jotka ovat menettäneet toivonsa yhteiskuntaan kokonaan eivät käy äänestämässäkään. Silloin poliittinen paine tuloerojen kaventamiseen katoaa, hän sanoo.

Brittitutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett tekivät pari vuotta sitten kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi johtopäätöksen, jonka mukaan suuret tuloerot johtavat niin köyhien kuin rikkaidenkin pahoinvointiin.

Nyt tapahtuvalla kehityksellä onkin luultavasti kauaskantoisia vaikutuksia, joiden korjaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta.

– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä, mutta tällaisia elementtejä siihen joka tapauksessa liittyy, ja vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, Marja Riihelä sanoo.

– Tilanne ei ehkä näytä mahdottomalta kun kulkee kadulla, mutta näitä asioita voi alkaa tulla yhtäkkiä syliin ja sitten mietitään, miten tässä näin on käynyt.


[zoom]

24.12.2012 06:01
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (559)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 56
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Suomessa ei ole rikkaita, eurosta puuttuu 800 000 000 000 000 miljardia eurodollaria jotta joku voisi olla muka rikas.
LIBOR skandaali pitää siitä huolen toimittaja, ne korot pitää ainakin maksaa joten mikäs olikaan se eurodollarin arvo silloin(petoksesta kiinni jääneet pankit barclays,ubs,jp.morgan.gs).
EKP,FED,BOE,BOJ manipuloi vielläkin korkoja ja halventaa valuuttaa stimuluksella.
HALL'LOO'OO!
Anonyymi: Höpöhöpöä 24.12.2012 6:14

Anonyymi
Pitäisikö rikkaiden lopettaa työnteko jotta hiilamot olisivat tyytyväisiä?
Anonyymi: olenköyhä 24.12.2012 6:27

Anonyymi
"..pian luokkayhteiskunta"? Ei hyvää päivää millainen otsikko on loihdittu parin "asiantuntijan" lausunnoista. Kuinka pian? Ensi viikolla, BolshSa TalSa?

Ja vielä: ei, älkää verratko 200:een YK:n jäsenmaahan, vaan "omaan painoluokkaan" eli viiteen Pohjoismaahan, ja kertokaa sitten että Suomi on hierarkkinen luokkayhteiskunta, koska (maailman pienimmät) tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin Ruotsissa?

Filosofi T. A i r a k s i n e n sen sanoi hienosti: Suomessa ollaan niin kateellisia juuri siksi, että täällä jos missä voi kuka tahansa pärjätä. Ja jos et sitten pärjää vaikka oli ilmaiset maailmanluokan koulut, terveydenhuolto, tiet jne., niin ai että harmittaa.

Niin ja miksi se olikaan pois häneltä, jolla tulot kasvoivat 0.5%, jos jollain toisella tulot kasvoivat 7%? Pitäisikö Subua vetämällä kasvattaa tuloja yhtä hyvin kuin yrittäjänä tai ylimmässä johdossa?
Anonyymi: KalleAnkaMarx 24.12.2012 6:35

Anonyymi
On Suomessa selvä luokkayhteiskunta. Kokoajan tulee hyvätuloisille enemmän mahdollisuuksia kasvattaa tulojaan tyhjästä. Verotus myös menee enemmän tasaverojen suuntaan joka hyödyttää aina enemmän hyvätuloista. Hyvätuloisilta ei saa mitään etuja poistaa tai muuten vaikeuttaa heidän elämäänsä liikaa.

Tavallinen duunari tekee työtänsä näillä matalilla palkoilla mitä Suomessa on ja sekin on hyvätuloisten mielestä liian iso. Hyvällä säkälla jaksaa painaa ruumiillisesti raskasta töitä eläkkeelle saakka vain huomatakseen kuinka pieni eläke on. Parannusta ei tule kun piti eläkkeitä aikaisemmin pienentää samalla kun hyvätuloisille annettiin lisää. Ei tullut korjausta nousukaudella, alennettiin vain hyvätuloisten verotusta.

Nyt lamassa taas haukutaan tavalliset ihmiset, niin työlliset kuin työttömät ja eläkeläiset liian isoista tuloista. Piiskaa tulee jo ne piiskaniskut ei hyvätuloisille kovin isoja ole. Tavalliset kansalaiset taas halutaan piiskata hengiltä.

Mikä tekee jostain johtajasta niin paljon arvokkaamman ihmisen että hänen iso palkkansa olisi ansaittu? Saa monta kertaa enemmän kuin tavallinen duunari ja jaksaa silti valittaa. Varsinkin valtion palveluksessa olevat isopalkkaiset eivät ole missään tapauksessa sen arvokkaampia kuten yksi torkkupeitto päällikkö.

Miksi ei voida poistaa lapsilisät hyvätuloisilta kuten muutkin tuet joita he eivät tarvitse? Miksi lama maksetaan aina niin että huonotuloinen kärsii loppujen lopuksi eniten?
Anonyymi: Joulupukki 24.12.2012 6:44

Anonyymi
Kilpailukyvyn nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi..
Anonyymi: arch-bishop 24.12.2012 6:58

Anonyymi
Köyhyys Suomessa laski tasaisesti aina vuoteen 1995 asti. Tuon kohtalokkaan vuoden jälkeen se kääntyi nousuun ja on siitä lähtien kaksinkertaistunut. Kyse on tietoisesta valinnasta.

Minäs vuonna Suomesta tulikaan EUn jäsen?
Anonyymi: aare- 24.12.2012 7:03

Rekisteröitynyt käyttäjä
Hallitus on tehnyt arvotonta ja kallista työtä,saadakseen aikaan,hyväosaisten yhteiskunnan.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Hoikkapoika 24.12.2012 7:05

Rekisteröitynyt käyttäjä
Olisi ehkä paikallaan tutkia tulojen polarisoitumista iän mukaan ennemmin, kuin keinotekoisen luokkaeron mukaan. Suuret ikäluokat veivät kaiken. Heidän vanhempansa rakensivat Suomean ja saavat siitä hyvästä kampanjakeräyksiä kuntoutukseen. Heidän lapsensa maksavat heidän ylisuuret eläkkeensä. Demokratian nimissä he hallitsevat politiikkaa. Markkinat näkevät heidät ainoastaan palvelukohteena, joille on hyvä perustaa kohderymälle sopivia mediaviihdettä, hyvinvointipalveluita ja sijoitusneuvoja. Valtaa ei pitäisi olla ilman vastuuta, mutta todellisuudessa jotkut saivat sen syntymävuotensa perusteella. Suuret ikäluokat ovat ongelmallinen minä-minä sukupolvi ja suurin ongelma kaikissa Toiseen Maailmansotaan osallistuneissa maissa.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AivanSama 24.12.2012 7:13

Rekisteröitynyt käyttäjä
´

– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä


Kun lupa annettiin, kerron etteivät ne kasva itsekseen niinkuin metsä, rikkaruohot, kynnet ja peräpukamat.

Pula-Ahon hallitus eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen ja Pööputki-Paavo jatkoi poistamalla omaisuusveron ja mättämällä verohelpotuksia isotuloisille. Nyt meillä on sitten hallintarekistereiden kätköjä ja osinkotulojen verovapautta sekä niiden myötä pieni populaatio rikkaita kansalaisia.

Olkoon se sitten hyvä juttu - jonkun mielestä tietysti huono - mutta eivät ne erot ole itsekseen ilmestyneet mistään ulkoavaruudesta.

Ihmiset niitä lakeja tekevät. (Politrukitkin ovat ihmisiä.)
Rekisteröitynyt käyttäjä: vänrikki_S 24.12.2012 7:15

Anonyymi
"Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta."

Ei kai nyt sentään toimittaja ole unohtanut tätä: Suomessa on harjoitettu 1980-luvun lopulta saakka holkerilaista "hallittua rakennemuutosta". Ja tämän politiikan ydin on juuri siinä, että köyhälle näytetään sen oma ansaittu paikkansa.
Anonyymi: ei-uutta 24.12.2012 7:15
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 56
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

14:01 STTK:n Palola: Irtisanominen on Suomessa halpaa
13:50 Digitoday Luottamusmies: "Tämä on päivä, jonka ei olisi tarvinnut tulla"
13:45 Digitoday Muistatko tämän Elopin kirjeen? "Heippa siellä"
13:26 Kaupunginjohtaja: Salosta voisi löytyä töitä Microsoftilta lähteville
13:08 Digitoday Tämä jää Windows-puhelimista jäljelle
13:02 Finnair nostaa arviotaan Aasian liikenteen kasvusta
12:50 YTN: Pahin toteutumassa – Microsoftin huolehdittava irtisanottavista
12:34 Microsoft: Toiminta Tampereella loppuu
12:25 YIT: Pasilan kauppakeskuksen rahoituspaketti kesäkuun loppuun mennessä
12:23 Microsoft vähentää 1350 työntekijää Suomesta
11:44 Digitoday HS: Microsoft luopuu puhelimista - Suomeen jätti-irtisanomiset
10:39 Vauramo: Lentoyhtiöiden yhdistyminen vaikuttaa myös Finnairiin – tavalla tai toisella
10:16 Kolumni Avoin kirje Bill Gatesille
10:05 Digitoday Microsoftilta tulossa uutisia: Työntekijät busseilla Tampereelta Espooseen
10:04 Danske Bank huolissaan: Asiakkaat tottuvat mataliin korkoihin
09:32 Digitoday "Törkeä temppu": Näin hyväksyt Windows 10 -asennuksen tietämättäsi
09:25 Kysely: Ylin johto ei murehdi tietomurron riskistä
08:46 Fed-johtaja: Kesä–heinäkuun koronnosto ei kiveen hakattu
08:37 Sopu syntyi yöllä: Kreikka saa 10,3 miljardin tukilainan
08:17 Uusi ilmiö mökkeilyssä: Kysyntää voi olla, vaikka ostajia ei
07:24 Hallitus päättää tänään Talvivaaran rahoituksesta – MTV: Kaivosta uhkaa alasajo
06:07 Digitoday Testi: Sony teki Xperia X:stä hämmentävän puhelimen
06:01 Analyysi Näin euromaiden velkataakka kevenee – paitsi Kreikan
24.5. Linnassa lymysi 1800-luvun kätköpulloja – 11 000 euron viiniä maistettiin avaamatta sitä
24.5. Monsanto sanoi ei – Bayerin 62 miljardin ostotarjous liian alhainen
24.5. Ruotsalainen tosi-tv-tähti menetti miljoonansa – päätyi leikkaamaan entisen linnansa nurmea
24.5. Digitoday Vai että tällaisia tuloksia – googlasivatko Nokia-miehet HMD-firmansa nimeä lainkaan?
24.5. Luxemburgia epäillään EU:n verosääntöjen rikkomisesta – komissio uhkaa viedä asian oikeuteen
24.5. Roviolla yli 300 lisenssisopimusta Angry Birds -tuotteista
24.5. Digitoday Tulihan se sieltä: Spotify pisti perhehinnoittelun kuntoon
Asiakastieto

Yhteistyössä