Jos eroan, mihin maahan lapset joutuvat?

Suomi-Seuran neuvontapuhelimeen tulee soittoja avioeroa suunnittelevilta, ulkomailla asuvilta pariskunnilta. Seuran neuvontapäällikkö Hanne Lehtonen kertoo, että yhteydenottojen määrä on hiljalleen kasvanut. Hänen mukaansa moni kysyjä on aika hukassa eroon ja mahdolliseen Suomeen muuttoon liittyvissä asioissa.

– Usein Suomeen paluuta suunnitteleva on keski-ikäinen nainen.

Lehtonen arvioi, että yksi syy soittajien keski-ikäisyyteen voi olla se, että eroa on lykätty lasten vuoksi. Moni pelkää, miten ulkomailla asuvalle lapsille käy, jos vanhemmat eroavat heidän ollessaan pieniä.

Lasten asemaa on pyritty turvaamaan kansainvälisin sopimuksin. EU-maat ovat allekirjoittaneet Haagin lastensuojelusopimuksen, joka sisältää määräyksiä lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja edunvalvonnasta sekä lastensuojelusta. Siinä on sovittu siitä, minkä valtion lakia huoltoon liittyvissä asioissa noudatetaan.

Sopimuksella on haluttu parantaa kansainvälistä yhteistyötä lasten suojelussa. Silti lapsiin voi liittyä kansainvälisissä eroissa monta mutkaa.

– Pääperiaatteena on, että laki valitaan lapsen asuinpaikan mukaan, kertoo perheen ja perimyksen tutkija Eira Kuisma Lapin yliopistosta.

Hänen mukaansa poikkeustilanteessa voidaan valita toisenkin maan laki.

Tunneyhteyden pitäisi
määrittää lapsen etu

Kaikissa EU-maissa lähtökohtana on lapsen etu. Lapsen edusta ei kuitenkaan ole yhtä absoluuttisen oikeaa näkemystä, vaan se riippuu tulkitsijasta.

– Huoltajuutta ratkaistaessa lähtökohta on, miten lapsen emotionaaliset tarpeet pystytään tyydyttämään, Kuisma sanoo.

Puolisoiden rahatilanne ei saisi vaikuttaa päätökseen. Kuisma arvioi, että käytännössä joissakin tuomioistuimissa voidaan arvioida, että taloudellisesti menestyneemmällä osapuolella voi olla paremmat mahdollisuudet huoltajuuteen.

Jos puolisoiden tulot ovat kovin erilaiset, varakkaammalla on ainakin paremmat mahdollisuudet hankkia hyvät juristit.

Lapsista maksettavat elatusmaksut vaihtelevat paljon eri maissa. Suomessa otetaan huomioon vanhemman tulot ja maksuja voidaan alentaa, jos maksaja jää esimerkiksi työttömäksi. Muualla vanhemman rahatilannetta ei välttämättä oteta samalla tavalla huomioon.

Jos vanhempi vie lapsen
Venäjälle, hoidat itse asiaa

Kuisman mukaan ideaali on, että vanhemmat pystyisivät sopimaan yhdessä, mikä on lasten kannalta parasta. Vuosia kestävät oikeusriidat ovat uuvuttavia kaikille osapuolille ja yleensä pahiten niissä rikkoutuvat lapset.

Riitaisissa eroissa lasten asioiden ratkaiseminen voi olla erityisen hankalaa maissa, jotka eivät ole allekirjoittaneet Haagin lapsikaappaussopimusta. Venäjä on allekirjoittanut sen, mutta toisin kuin muut sopijat se ei Kuisman mukaan ole nimittänyt omaa keskusviranomaista, joka hoitaa asiaa.

Jos venäläinen puoliso kaappaa lapset Venäjälle, toinen osapuoli joutuu itse ilman keskusviranomaisen apua hoitamaan asiaa venäläisen byrokratian ja oikeuslaitoksen kanssa. Käytännössä se on useimmille mahdotonta, joten vanhempi joutuu palkkaamaan paikallisen asianajajan.

– Tämä on oma oikeudenalansa. Kuka tahansa hyväkään juristi ei pysty hoitamaan sitä, Kuisma huomauttaa.

Arabimaissa ero ei
suju kuin Suomessa

Suuret kulttuurierot kansallisuuksien välillä tarkoittavat usein suuria eroja ero- ja huoltajuuskysymyksissä. Kuisma sanoo, että monet arabimaat ovat hankala paikka erota.

Arabialueella on tavallista, että lähtökohtaisesti lapset kuuluvat isälle ja vain pienet lapset ovat äidin hoidossa. Ikäraja vaihtelee maan, lapsen sukupuolen ja iän mukaan.

Suomi-Seuran Lehtonen kertoo, että osa soittajista on aika epätoivoisessa tilanteessa. Heidän kanssaan keskustellaan, pääsevätkö he lähtemään maasta ja voivatko he saada lapsia tai omaisuutta mukaansa.

– Saattaa olla, että soittajalla ei ole omaa pankkitiliä eikä penniäkään rahaa, Lehtonen sanoo.

Soittajalle voi olla yllätys, että hän ei voi vain tulla ja saada asuntoa, vaikka hän on Suomen kansalainen.