Avioero ulkomailla on vaikeuksien kerjäämistä

Avioero Suomessa voi olla pitkä ja hankala prosessi, mutta kahden suomalaisenkin eroaminen ulkomailla tai ero ulkomaalaisesta puolisosta voi moninkertaistaa hankaluudet. Tuolloin ensimmäinen kysymys on, minkä maan lakien mukaan liitto päätetään?

– Moni kuvittelee, että kansalaisuus määrittää paikan ja on hurjan yllättynyt, kun näin ei olekaan, sanoo asianajaja Ulla-Riitta Harju Asianajotoimisto Ulla-Riitta Harju & Co:sta.

Perheen ja perimyksen tutkija Eira Kuisma Lapin yliopistosta kertoo, että avioero hoidetaan lähtökohtaisesti puolisoiden yhteisessä asuinmaassa.

– Silloinkin, kun he ovat ulkomailla työskenteleviä suomalaisia, hän lisää.

Oikeuspaikalla on suuri merkitys, sillä avioeroa koskevat lait ovat hyvin erilaisia jopa Euroopan sisällä. Suomessa eroaminen on selvästi mutkattomampaa kuin useimmissa muissa maissa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eron syy ei ole olennainen, mutta muualla Euroopassakin syitä voidaan kaivella. Syyllisyys voi vaikuttaa tuomioistuimen päätökseen.

Yhteinen asuinpaikka
painaa yleensä eniten

Jos puolisot ovat eri kansallisuutta ja työskentelevät eri maissa, juristit joutuvat luonnehtimaan, mihin heillä on vahvin yhteys. Lopputulos on usein ennalta arvaamaton, sillä jokainen tapaus on omanlaisensa.

– Nämä asiat eivät ole miltään kannalta selviä tai yksinkertaisia, Kuisma sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi parin, jossa portugalilainen mies työskentelee Englannissa ja vaimo on usein Suomessa. Pari viettää paljon aikaa myös Portugalissa, jossa heillä oli yhteinen asunto. Oikeuspaikkaa mietittäessä päädytään ehkä Portugaliin.

Eri maissa asuvien puolisoiden eroon voidaan myös soveltaa viimeisen yhteisen asuinpaikan lakia. Kuisman mukaan aviopari ei voi laittaa eroa vireille asuessaan toisessa maassa.

Jos pari on suomalainen ja toivoo saavansa eronsa hoidetuksi Suomen lakien mukaan, se voi muuttaa Suomeen asumaan ja eroamaan.

– Tällöin riittää, että toinen puoliso muuttaa Suomeen, jos hän hakee avioeroa ja hänen asuinpaikkansa on ollut Suomessa vähintään vuoden ennen hakemuksen tekoa, Kuisma kertoo.

Entinen kotipaikka voi vaikuttaa ositukseen yllättävän pitkään. Harju kertoo, että vaikkapa Saksasta Suomeen muuttaneen saksalaisparin avioero ja lasten huoltajuus ratkaistaan Suomessa, mutta pesänjakaja joutuu osituksessa toimimaan Saksan lakien mukaan, jos eroava aviopari on asunut Suomessa alle viisi vuotta.

– Jos suomalaiset muuttavat Suomeen, viiden vuoden aikarajaa ei ole, koska heillä on aiemmin ollut kotipaikka täällä, hän lisää.

Ensiksi ehtinyt voi saada
itselleen edullisimman eron

Lakihetteikkö antaa oivallisen mahdollisuuden oman edun ajamiseen ja jopa kiusaamiseen. Asiantuntijat kertovat forumshoppailusta, joka tarkoittaa sitä, että ero pyritään hoitamaan itselle edullisimman mahdollisen lainsäädännön perusteella. Kuisman mukaan shoppailu on melko yleistä.

– Etulyöntiasemassa on se, joka ehtii ensin hakea eroa itselleen edullisessa forumissa, hän lisää.

Suomalaisparin liitto alkoi rakoilla. Vaimo laittoi avioeron vireille Englannissa, joka oli parin viimeinen yhteinen asuinmaa. Englannissa eroaminen oli hänelle edullinen ratkaisu.

Englannissa tuomioistuin voi omaisuuden jakoa pähkäillessään ottaa huomioon odotettavissa olevat tulot, ansiokyvyn, omaisuuden ja muut varat sekä puolisoiden taloudelliset tarpeet lähitulevaisuudessa.

Se voi punnita myös, missä määrin puolisot ovat osallistuneet yhteisestä kodista ja lapsista huolehtimiseen. Lähtökohta on, että kodista huolehtineen elintaso ei laske eron vuoksi.

– Käytännössä vaimolle voidaan määrätä puolet miehen tuloista ja niissä otetaan huomioon eläkkeet ja perinnöt, Harju kertoo.

Elatus kompensoi
puuttuvaa avio-oikeutta

Entisen puolison elättäminen on Pohjoismaiden ulkopuolella melko yleinen mahdollisuus. Paitsi Britanniassa, Euroopassa myös esimerkiksi Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Sveitsissä eronnut voi joutua maksamaan ex-puolisolleen elatusapua. Suomessakin asia on kirjattu lakiin, mutta käytännössä se on kuollut pykälä.

Kuisman mukaan asia ei välttämättä ole oikeasti niin mahdoton, miltä se ensin kuulostaa. Se kuvastaa lainsäädännön erilaisuutta.

– Elatus kompensoi puuttuvaa avio-oikeutta, hän huomauttaa.

Pohjoismaiden ulkopuolella ei ole suomalaistyylistä pienten lasten päivähoitojärjestelmää. Moni kansainvälinen pari elää toisen uran ehdoilla ja toinen keskittyy kodin, lasten ja käytännön asioiden hoitamiseen.

Kuisma kysyy, onko elatusapu kohtuullista, jos toinen on tehnyt mahdolliseksi sen, että toinen on pystynyt luomaan uraa?

Syyllisyys voi vaikuttaa tuomioon. Esimerkiksi Itävallassa yksin tai pääosin eroon syyllisen puolison on vastattava toisen kohtuullisesta elannosta, jos tämän tulot eivät muuten riitä. Puolassa taas syyllinen osapuoli ei voi vaatia elatusapua toiselta, vaikka hän muuten talousongelmiensa takia olisi siihen oikeutettu.

Omaisuus maailmalla
lisää paperisotaa

Oikeusforum-shoppailu ei välttämättä onnistu aloitteellisen osapuolen toivomalla tavalla. Omaisuutta ja lasten huoltoa koskevia asioita ei välttämättä ratkaista saman maan lakien mukaan kuin itse eroa. Varsinkaan, jos toinen osapuoli vastustaa sitä.

On melko tavallista, että monessa maassa asuneilla pareilla on omaisuuttakin useissa maassa. Mitä enemmän parilla on vaikkapa kiinteistöjä eri valtioissa, sitä useamman maan viranomaisten kanssa paperisotaa käydään ja sitä enemmän asiakirjoja pitää käännättää. Se vie rahaa ja aikaa.

Suomessa ero voi hoitua tosiasiallisesti selvästi alle vuodessa. Saksassa vaaditaan kahden vuoden asumuseroa. Irlannissa ja Brysselissä eroon hupenee helposti neljäkin vuotta. Sveitsissä joissakin saksankielisissä kantoneissa riitainen eroprosessi voi kokonaisuudessaan kestää tuplasti tämän ajan.

–  Suomessa ei tarvita perustetta, ja voi kirjoittaa vaikka ruutupaperille, että haen avioeroa. Sen osaa tehdä kuka tahansa. Monessa muussa maassa tarvitaan juristi avuksi, jotta eroa pystyy edes hakemaan, Kuisma sanoo.