Ravintolapomo: Narikoiden kolikkorumba on turha

Narikkamaksut ovat kismittäneet ravintola-asiakkaita viime aikoina. Ravintolan vaatenaulakoilla kerätään usein niin sanottua eteispalvelumaksua kaikilta, vaikka narikkaan ei jättäisi mitään.

Varsinkaan kesällä moni ei kanna takkia mukanaan ja pitää siksi maksua epäreiluna.
 
Maksun pakollisuus perustuu usein siihen, että ravintola on ulkoistanut narikanhoidon sekä sen lisäksi esimerkiksi ovimies- ja järjestyksenvalvontapalvelut ulkopuoliselle yrittäjälle. Yrittäjä saa usein ainoat tulonsa eteispalvelumaksuina. Maksun katsotaan sisältävän vaatesäilytyksen lisäksi muitakin palveluita, joten se peritään kaikilta.
 
Kuluttajavirasto on kuitenkin linjannut, että pakollisen eteispalvelumaksun vaatiminen yllättäen vasta pääsylipun ostamisen jälkeen ei käy päinsä. Käytännössä pakollinen eteispalvelumaksu on osa sisäänpääsymaksua. Siksi se pitäisi sisällyttää pääsylipun hintaan tai ainakin kertoa maksusta asiakkaalle lipun hinnan yhteydessä.

Toisin sanoen pakollista eteispalvelumaksua saa laillisesti periä kaikilta asiakkailta, kunhan siitä ilmoittaa etukäteen.

Joka tapauksessa pakollinen narikkamaksu aiheuttaa tukalaa kolikkorumbaa ravintolan sisäänkäynnille.

Narikan voisi
lisätä pääsylippuun

Miksi ravintolat eivät veloita pakollista narikkamaksua samalla kertaa sisäänpääsymaksun kanssa ja tilitä rahaa sitten eteispalveluyritykselle, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi matkailu- ja ravintolapalveluiden työmarkkinajärjestö Marasta?
 
– En tiedä, onko erillinen maksu vain joku vanha tapa. Saattaa olla, että on vain totuttu vanhaan käytäntöön, eikä vaan olla osattu ajatella asiaa, että pannaan pääsymaksuun kaikki, Aittoniemi sanoo.
 
Aittoniemen mukaan narikkamaksun voisi yhtä hyvin kerätä sisäänpääsymaksun yhteydessä.
 
– Sehän olisi mahdollisuus, hän sanoo.
 
Narikkamaksulla ja tapahtumien sisäänpääsymaksuilla on erisuuruiset arvonlisäverot, mutta se ei estä perimästä maksuja samalla sisäänpääsylipulla.

Aittoniemen mukaan esimerkiksi hotellit myyvät jo nyt asiakkailleen erilaisia paketteja, joihin kuuluu monenlaisia palveluita yöpymisestä ruokailuun ja viihdepalveluihin.

– Ei se ole toimialalla vierasta. Paketin eri osilla voi olla eri alvit, ja ne voidaan eritellä.

Hullu Poro
yhdisti maksut

Yhdistetystä sisäänpääsy- ja eteispalvelumaksusta on kokemusta esimerkiksi Levin Hullu Poro Areenassa. Maksut yhdistettiin yökerhossa ja Hullun Poron muissa Levin ravintoloissa joitakin vuosia sitten.

Nykyään Hullu Poro Oy kerää maksut yhdellä kertaa ja maksaa tuntikorvausta eteispalveluista turvapalveluyritys Total Sec Oy:lle, jolle palvelut on ulkoistettu.

– Kun on vain yksi maksu, niin totta kai se nopeuttaa sisäänpääsyä huomattavasti, kertoo Total Secin aluejohtaja Santeri Pohjola käytännöstä.

Total Sec alkoi hoitaa Hullun Poron eteispalveluita viime vuonna, jolloin yhden maksun käytäntö oli jo voimassa. Yhtiön eteispalvelut sisältävät vaatesäilytyksen lisäksi ovi- ja järjestysmiestoimintaa.

Pohjolan mukaan narikan ja sisäänpääsymaksun yhdistäminen voisi toimia monessa muussakin ravintolassa.

– Ei se olisi ollenkaan huono asia, hän sanoo.

Ravintola voisi helposti maksaa eteispalveluyhtiölle myös kävijämäärän mukaan, jos narikkamaksu on sidottu pääsylippuun.

Eteispalvelut ulkoistetaan
yhä useammin

Ravintolat ovat viime vuosina alkaneet yhä useammin ulkoistaa eteispalvelunsa, kertoo varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi matkailu- ja ravintolapalveluiden työmarkkinajärjestö Marasta.

Aittoniemi uskoo, että eteispalvelut halutaan ulkoistaa, koska ravintolat eivät pidä niitä ydintekemisenään, eikä niillä ehkä ole riittävästi osaamista.

– Yleisintä se on isommissa viihdepaikoissa.

Ravintoloiden ja eteispalveluiden väliset sopimukset vaihtelevat. Joskus eteispalvelufirma voi joutua maksamaan ravintolalle vuokraa siitä, että saa toimia ravintolan tiloissa. Tällöin eteispalvelufirma saa tuloja vain eteispalvelumaksuina, ja tästäkin syystä maksu peritään usein kaikilta asiakkailta. Muuten firma ei selviäisi kesällä, kun harvalla on takkeja, mutta ravintolalle pitää kuitenkin maksaa tilavuokra ja työntekijöille palkat.

Toinen vaihtoehto on, että eteispalvelufirma ei maksa vuokraa, vaan saa ravintolalta korvauksen esimerkiksi tuntityöhön tai kävijämäärään perustuen.

Joskus ravintolan ja eteispalveluyrityksen välillä voi vallita erimielisyyttä siitä, kerätäänkö eteispalvelumaksu kaikilta asiakkailta vai ei. Näin oli ollut esimerkiksi helsinkiläisellä Tavastia-klubilla heinäkuussa. Aittoniemen mukaan vastaavista tapauksista on kuultu myös MaRalla. Viime vuosina ongelmat näyttävät kuitenkin vähentyneen.

– Joskus kymmenen vuotta sitten oli enemmän ongelmia siinä, että ei osattu hoitaa veroasioita, henkilökunnan palkkoja, sivukuluja ja niin edelleen. Nykyään sopimukset ovat käsittääkseni parempia, ja yhteydenotot meillepäin ovat vähentyneet.

Eteispalvelua hoitaa
usein pieni yritys

Tilannetta mutkistaa se, että ravintoloiden ja eteispalveluyritysten välillä on monenlaisia sopimuksia.

Suomen Vartioliikkeitten Liitto ei osaa tarkemmin kommentoida narikkamaksuja, koska ravintoloiden eteispalvelua tekevät useimmiten pienemmät yritykset, jotka eivät ole liiton jäseniä.

– Esimerkiksi G4S:llä ja muilla isommilla vartiointiliikkeillä ei yleensä ole hirveästi ovimiessopimuksia, kertoo liiton varapuheenjohtaja Jari Kantonen.

Kantonen kertoo, että hänen oma työnantajansa, 2 500:n suomalaisen työntekijän turvallisuuspalvelu G4S, on keskittynyt enemmän isompiin tapahtumiin.

Kantonen uskoo, että ravintoloissakin voisi olla mahdollisuuksia, mutta niitä ei olla ainakaan vielä selvitetty monesta syystä.

– Meillä on vain vähän vajavaiset tiedot ravintolapuolesta, emmekä ole koeponnistaneet hintatasoa. Tietysti ravintoloissa sattuu ja tapahtuukin enemmän, Kantonen sanoo.