Olympialaiset alkavat, ja jälleen osa mitaleista katoaa
Olympiamitali on valtaosalle urheilijoista korkein mahdollinen saavutus uralla. Siihen nähden on yllättävää, että osa mitaleista katoaa joka vuosi. Menetetyn tilalle on mahdotonta saada uutta samanlaista.
Kansainvälinen olympiakomitea kuitenkin tarjoaa olympiavoittajille toiseksi parhaan vaihtoehdon. Se valmistaa kopioita mitaleista, joissa maininta kopiosta on pienellä alareunassa. Joka vuosi yksi tai kaksi urheilijaa pyytää kopiota, joiden hinnat ovat 500–1 200 dollaria.
Mihin mitalit sitten katoavat?
Wall Street Journalin haastattelemilla urheilijoilla on lukuisia tarinoita katoamisista. Hollantilainen soutaja Diederik Simon yksinkertaisesti hukkasi omansa saapuessaan rantabileisiin olympialaisten aikana. Hän etsi mitaliaan epätoivoisesti, mutta luovutti ennen keskiyötä ja teki katoamisilmoituksen.
– Minkä värinen kadonnut esine oli? Aivan, hopeinen tietysti, virkailija oli ladellut.
Osa mitaleista varastetaan, kuten kävi kelkkailija Tristan Galelle. Hänen vuonna 2002 voittamansa kultamitali vietiin viime vuonna.
Olympiamitalit ovat potentiaalisesti erittäin arvokkaita. Vuonna 2010 jääkiekon olympiakulta myytiin huutokaupassa 310 700 dollarilla. Arvoon ei juuri vaikuta mitalin metalli, sillä esimerkiksi tämän vuoden olympialaisissa kultamitalista kultaa on vain 1,34 prosenttia.
Panttilainaamot ja verkkohuutokaupat ovat kutenkin rikollisille hankalia paikkoja myydä olympiamitaleja, joiden omistajat yleensä tunnetaan. Kelkkailija Galekin sai mitalinsa takaisin vain kolmen viikon jälkeen poliisin etsintöjen tuloksena.












