Paljastuuko totuus terveysruoista jo pian?

Kun astuu tavalliseen suomalaiseen ruokakauppaan sisään, löytää hyllyiltä nopeasti pitkän rivin elintarvikkeita ja ravintolisiä, joiden sisältämien vitamiinien, hivenaineiden ja maitohappobakteerien luvataan vaikuttavan suotuisasti terveyteen.

Ainakin osa terveysvaikutteilla markkinoitujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä menee syksyn aikana uusiksi. Tästä pitää huolen Euroopan unionin (EU) komission uusi asetus. Asetus koskee paitsi ravintolisiä, myös isoäidin keittiöstä tuttuja perusraaka-aineita, kuten vaikkapa viljaa.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on neljän vuoden kuluessa selvittänyt tarkkojen kliinisten tutkimusten avulla, millä elintarvike- ja ravintolisäyritysten esittämillä terveysväittämillä on tieteellinen perusta. 4 600:sta tutkitusta terveysväittämästä on hyväksytty toistaiseksi vain 222.

Uudistuksen on tarkoitus kitkeä harhaanjohtavaa mainontaa. Siksi se ilahduttaa monia kuluttajia.

Osa terveystuotteiden arvostelijoista, kuten kokki Markus Maulavirta, soisi kuitenkin ihmisten jättävän terveystuotteet ostamatta vastaisuudessakin. 

– Ihmisten oma intuitio ruoan suhteen katoaa sitä mukaa, mitä enemmän annetaan sääntöjä ruoasta. Kun syö normaalia hyvää sekaruokaa, samaa mitä isoäitikin on syönyt, pärjää hyvin.

– Sääntöjen sijaan pitäisi miettiä, mitä hyvinvointi oikeasti on. Nyt oma kiinnostus asiasta on ulkoistettu muualle.

Päänvaivaa
yrityksille

Elintarvikkeiden valmistajille uudistus tuottaa päänvaivaa pakkausmerkintöjä uhkaavan vaihtorumban takia.

– On hyvä muistaa, että alan lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuodesta 2006. Yritysten terveys- ja ravitsemusväitteet ovat siis jo tähänkin saakka olleet lainmukaisia, mutta uutta on tämä toiminnallisten terveysväitteiden listaus, kertoo alan yhtiöitä edustavan Elintarviketeollisuus (ETL) -järjestön lainsäädäntöjohtaja Marleena Tanhuanpää.

Tanhuanpää pitää uudistusta kuluttajan kannalta tervetulleena ja vakuuttaa, että Suomessa "suurimmat ylilyönnit on jo karsittu".

Alan yhtiöille uudistus tietää kuitenkin ylimääräisiä kustannuksia. Jos elintarvikevalmistaja on toimittanut terveysväittämänsä EFSA:n tutkittavaksi tammikuussa 2008, eikä sitä ole hyväksytty, yhtiön täytyy uudistaa pakkaustensa merkinnät joulukuun puoliväliin mennessä.

ETL:n mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka montaa suomalaisyhtiötä uudistus koskettaa. Osa kotimaisista elintarvikevalmistajista on varautunut jo ennalta ja muuttanut pakkausmerkintöjään.

Näin on toimittu esimerkiksi Raisiossa, kertoo yhtiön vanhempi neuvonantaja Pirjo Alho-Lehto. Suomalaisille tuttujen Elovena-hiutaleiden ja Benecol-margariinien purkit pysyvätkin ennallaan. Benecolin pakkaustekstejä säädellään sitä paitsi tyystin eri asetuksella.

Alho-Lehto huomauttaa pakkausten uusimisen olevan yrityksille arkipäivää. Tämänkertaiseen uudistukseenkin on varauduttu jo pidemmän aikaa.

ETK:n Tanhuanpään mukaan eniten sähläystä uudistus voi aiheuttaa pienissä yhtiöissä, joissa ei ole ehditty välttämättä varautua.

– Paljon suurempi kustannus on kuitenkin se, ettei yritysten tekemää valtavaa tutkimustyötä enää mahdollisesti voida hyödyntää markkinoinnissa, Tanhuanpää sanoo.

Tuotteiden takana
paljon tutkimusta

Suomessa elintarvikevalmistajat ovat tehneet paljon lääketieteellistä tutkimusta etenkin maitohappobakteereista eli probiooteista. Tutkimustuloksista ovat syntyneet muun muassa sellaiset terveysruoat, kuten Valion Gefilus-tuotteet ja Biofermen Yosa-välipalat.

Useiden maitohappobakteerien osalta EU-viraston tutkimukset ovat vielä kesken, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Kaisa Kukkonen.

– Nyt käsitellyt terveysväittämät koskevat lähinnä vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja ja rasvahappoja. Esimerkiksi probiooteista ja kasvisperäisistä aineista annetaan arviointeja pikkuhiljaa. Prosessi kestää joka tapauksessa vielä useita vuosia.

Koska kaikkia probiootti-väitteitä ei ehtinyt EU:n 222 hyväksyttävän väitteen listalle, Valio joutui panemaan uusiksi Gefilus-tuotteiden merkinnät. Nyt pakkauksissa ei enää puhuta "vastustuskyvyn lisäämisestä", vaan "elinvoimaisuudesta".

– Suomalaiset asiantuntijat ovat tunnustaneet Gefilus-tuotteiden sisältämän probiootin näytön suoliston tasapainottajana, joten uskon, että kuluttajat käyttävät tuotteita kuten ennenkin, joko niiden hyvän maun tai kokemansa tehon vuoksi, Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen uskoo.

Väitteitä tutkittu
tarkalla pieteetillä

Hyväksyttyjen terveysväitteiden listaa on kritisoitu muiden muassa siksi, että väitteille asetetut tieteelliset kriteerit ovat äärimmäisen tiukat. Myös Raision Alho-Lehto pitää kriteereitä hyvin kireinä.

– Kyllähän paljon hylättiin väitteitä, joita kuluttajan kannalta olisi ollut hyvä käyttää, kuten probioottien kohdalla, Alho-Lehto pohtii.

Kaurapohjaisista maitohappobakteereja sisältäväistä Yosa-tuotteistaan tunnetussa Biofermessä odotellaan vielä tietoa siitä, joudutaanko tuotteiden etiketit uusimaan. Kaarinalaisen perheyrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava Niko Scharlin ei osaa vielä arvioida asetuksen taloudellisia vaikutuksia.

– Kaurapohjaisilla tuotteilla on omat väittämänsä, joita voimme tietysti jatkossa hyödyntää. On vähän jännä juttu, että yksikään probiootteja koskeva väittämä ei ole vielä mennyt läpi, mutta esimerkiksi vitamiinilisäysten osalta on.