Suomalaisfirmat ymmällään homoverkostoista
Monissa kansainvälisissä suuryrityksissä toimii nykyään erityisiä lhbt-verkostoja (lesbot, homot, biseksuaalit ja transihmiset). Suomalaisfirmat eivät vielä tiedä, miten työntekijöiden vähemmistöverkostoihin pitäisi suhtautua.
30.6.2012 06:05
0
Yhdysvalloissa julkaistaan indeksiä, jossa rankataan parhaita työpaikkoja lhbt-ihmisille. Niiden joukkoon kuuluvat muun muassa Chevron, Bank of America, AT&T, Ford ja IBM.
Kymmenen vuotta sitten 850 tutkitusta yrityksestä vain kolmetoista sai korkeimman luokituksen. Viime vuonna niitä oli jo 190.
– Esimerkiksi tietokoneyhtiö IBM:llä on aktiivinen lhbt-politiikka. Johto on ilmoittanut alaspäin, että tämä on lhbt-myönteinen organisaatio, joka tukee vähemmistöjen verkostoitumista, myös työaikana, tutkija Kati Mustola kertoo.
Suomalaisyrityksissä lhbt-verkostoja on äärimmäisen vähän – ehkä ei yhtäkään. Suomesta puuttuvat myös julkisesti homoseksuaalit huippujohtajat. Suomi ei myöskään ole jäsenenä Pohjoismaisessa lhbt-verkostossa.
Matkapuhelinvalmistaja Nokia oli Human Rights Campaign -säätiön 2012 luokituksessa ensi kertaa mukana, sijalla 70.
Nokian henkilöstöhallinnossa ei tiedetty, että yhtiössä toimisi aktiivista lhbt-ryhmää. Nokian viestinnän mukaan edes erillistä lhbt-lausumaa ei ole tehty – vaikka aloite löytyy Nokian Diversity-verkkosivuilta.
Työterveyslaitoksen (TTL) monimuotoisuusbarometreissa asia ei kauheasti kiinnosta ihmisiä, työelämän sukupuolikysymyksiä TTL:ssä aiemmin tutkinut Kaisa Kauppinen kertoo.
– Asenne on salliva, tai ignoroiva, välinpitämätön lähinnä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Mustolan mukaan pelkkä välinpitämättömyys seksuaalista suuntautuneisuutta kohtaan ei riitä toteuttamaan tasa-arvoa työpaikoilla, vaan yritysten ja muidenkin organisaatioiden pitää tulla ulos julkisesti.
– Hyvässä urakehityssuunnassa olevia ihmisiä joutuu dilemmaan, ottaako paremman palkan, mutta riskin homofobisesta työympäristöstä. Sitä ei voi tietää etukäteen, ellei työnantajalla ole julkilausuttua lhbt-kantaa. Tämä ei ole mennyt läpi suomalaisessa yritysmaailmassa.
– Tilanne sotii kaikkia innovaatioideoita vastaan. Yhtäältä on paljon tutkimustuloksia siitä, että vilkas homokulttuuri on mittarina luovuudelle ja eteenpäin menevälle kaupunkikulttuurille. Se on ollut jopa yksi tekijä, jota on käytetty selittämään Piilaakson menestymistä.
Suomessakin asunut, lhbt-aktiivi, IBM:n johtaja Claudia Woody on näkyvästi puhunut inhimillisistä ja yritysten resursseja syövistä kustannuksista, joita salailu aiheuttaa.
– Tämä on nimenomaan työnantajan vastuulla. Se haluaa pistää kapuloita rattaisiin pitämällä yllä tätä päivittäistä kissa ja hiiri -leikkiä, Mustola sanoo.
