"Suomi tarvitsee siviilirohkeutta, vaikka siinä voikin saada turpaansa"

Helsingin Sanomien haastattelema Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo "Suomen menestystekijät"-juttusarjassa kaipaavansa rohkeampaa yhteiskunnallista keskustelua Suomen tulevista haasteista.

Torstain lehdessä ilmestyneessä jutussa Aalto nostaa yhteistyön, siviilirohkeuden ja osaamisen avaimiksi Suomen tulevaan hyvinvointiin.

– Suomen ja Euroopan on pakko uudistua. Nyt on löydyttävä siviilirohkeutta ehdottaa uusia asioita, vaikka niiden sanomisesta voikin saada turpaansa, Aalto sanoi.

Aalto nostaa Björn Wahlroosin esimerkiksi siviilirohkeasta ihmisestä. Vaikka Aalto on monilta osin eri linjoilla Wahlroosin kanssa, hän antaa pankkiirille tunnustusta keskustelunavauksista.

Hyvinvoinnin kannalta tärkeää yhteistyötä ja osaamista Suomessa on perinteisesti ollut. Siviilirohkeus Aallon mukaan puuttuu.

Mikä
siviilirohkeus? 

Taloussanomat tavoitti Aallon tarkentamaan, mihin hän oikein viittaa puhuessaan siviilirohkeudesta. Aallon mielestä yhteiskunnan tulisi herätä Suomen talouden heikkoon tilaan.

– Kun Suomi ja Eurooppa kulkee kohti lamaa, on oltava rohkeutta keskustella rehellisesti siitä, kuinka edessä olevista ongelmista selvitään, Aalto selittää.

Aallon mukaan Suomessa olisi otettava rohkeita askelia uuden työpaikkoja luovan elinkeinotoiminnan rakentamiseksi, jotta hyvinvointiyhteiskunta saadaan pidettyä pystyssä.

– Hallitus, eläkeyhtiöt ja sijoittajat suojelevat vain omiaan, eivätkä uskalla ottaa riskejä. Yrittäminen ja uudet investoinnit ovat kuitenkin ainoa keino päästä takaisin nousu-uralle, Aalto jatkaa.

Poliitikot saavat Aallolta myös osansa. Hänen mielestään poliitikkojen olisi viimeistään nyt alettava puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.

– Siviilirohkeutta kaivataan myös politiikkaan. Poliitikoilla pitäisi olla rohkeutta kertoa mihin yhteiseurooppalainen politiikka on johtanut, Aalto sanoo.

Aalto viittaa teollisuuden työpaikkojen nopeaan katoamiseen, jota on vauhdittanut muun muassa teollisuudelle kalliiksi käynyt rikkidirektiivi ja ilmastopolitiikka. 

"Mittarit
näyttävät miinusta"

Aallon mielestä on valitettavaa, että Sammon toimitusjohtaja Kari Stadighin ja vuorineuvos Jorma Elorannan keväisiä raportteja Suomen talouden tilasta ei ole laajemmin huomioitu.

– Näyttää siltä raportit ovat hukkuneet raporttien viidakkoon, mitään konkreettista ei ole lähtenyt syntymään, Aalto harmittelee.

Stadighin ja Elorannan raportit esittävät, että Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaakseen 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sanoi maaliskuussa raportteihin liittyen, ettemme enää ainakaan voi väittää olleemme tietämättömiä siitä mitä pitäisi tehdä.

– Suomen tulevaisuus on nyt kiinni siitä, löytyykö poliittista uskallusta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, Penttilä sanoi.

Hän muistutti, etteivät leikkaukset ja veronkiristykset luo Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää taloudellista kasvua.

Raportit korostavat investointien tärkeyttä tulevan kasvun kannalta. Suomesta pitäisi tehdä houkuttelevampi sijoituskohde. Tiukka talouskuri ei edistä tällaista kehitystä.

Aallon mukaan Suomen talouden mittarit näyttävät karua kieltään.

– Suomen vaihtotase ja verokertymä laskee, minkä seurauksena velkataso nousee jatkuvasti, Aalto toteaa.

Lisää
Wahlrooseja?

Mistä löytyvät Suomen siviilirohkeat kansalaiset?

– Ei niitä ihan hirveästi ole. Enkä kaipaa lisää Wahlrooseja, vaan hänen laillaan rohkeita keskustelijoita, Aalto kertoo.

Aallon mielestä nyt pitää oikeasti keskustella siitä, miten Suomi saadaan taas nousuun. Yhteiskunnan rahoituspohja on murenemassa kun työpaikat katoavat.

Onko Aalto itse siviilirohkea?

– Noo, katsotaan.

Hän ei uskalla varauksettomasti nostaa itseään siviilirohkeiden suomalaisten joukkoon.