Kirjaudu ▼
 

Hyvän työntekijän synkkä salaisuus: ilmainen ylityö

Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Hyvän työntekijän synkkä salaisuus: ilmainen ylityö
Monella työpaikalla odotetaan, että hyvä työntekijä jaksaa aina puurtaa työpäivän päälle vähän ylimääräistäkin ihan "talkoohengessä". Eli ilman korvausta. Harva uskaltaa valittaa. Tietyillä aloilla rehkitään ylitöitä jopa salaa pomolta.
Saara Vartiainen
26.6.2012 06:01
172

Ekonomiliitto Sefen lakiyksikön johtaja Jan Degerlund kertoo, että palkaton ylityö on yleistä liiton jäsenistössä.

– Näppituntuma ylempien toimihenkilöiden osalta on, että kyllä se on ihan arkipäivää.

Tyypillinen tilanne on jokin päällikkötason tehtävä tai asiantuntijatehtävä.

Myös ammattiliitto Pro on arvioinut, että sen jäsenet tekevät vuosittain ilmaista työtä työnantajalle jopa noin kaksi miljoonaa tuntia.

Toimihenkilöliitto Erton mukaan ylitöitä tehdään usein korvauksetta varsinkin taloushallinnon ja logistiikan sekä tietotekniikan palvelualoilla. Esimerkiksi taloushallintoalalla työntekijöiden odotetaan venyvän, kun tilinpäätöskausi on päällä.

Ylitöistä on vaikea kieltäytyä.

– Pelätään, että saadaan huonon työntekijän leima työnantajan silmissä, sanoo Erton lakimies Jami Pohja.

Pohja uskoo, että osansa on suomalaisella luonteenlaadullakin.

– Suomalainen on lähtökohdiltaan tunnollinen, rehellinen ja työorientoitunut. Ajatellaan, että "kyllä minä nyt jään tämän tekemään".

Varsinkaan nuoret eivät usein kehtaa valittaa ylitöistä uransa alussa, kertoo työmarkkinakeskusjärjestö Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin.

– Silloin pelätään, että jos ottaa asian puheeksi, se vaikuttaa urakehitykseen, Meklin sanoo.

Meklinin mukaan Akavalla ei tiedetä tarkkaan, kuinka monessa paikassa edellytetään niin sanottua harmaata ylityötä, mutta hyvin tavallista se tuntuu olevan.

Jäsentutkimusten mukaan pitkää päivää kuitenkin tehdään: joka neljännellä akavalaisella työviikko venyy yli 42 tunnin. Yli 48 tuntia viikossa hurahtaa joka kymmenennellä työntekijällä ja joka viidennellä johtajalla ja virkamiehellä.

Liukuva työaika
voi venyä roimasti

Ylitöitä voidaan teettää korvauksetta ainakin kolmella tapaa, kertoo Erton lakimies Jami Pohja. Ensimmäinen tapa on, että työntekijä tekee palkattomia ylitöitä normaalin työaikansa ulkopuolella kokonaan kirjaamatta eli täysin ilman korvausta.

Toinen tapa on, että ylitöihin painostetaan liukuman puitteissa. Tällöin ylityötunnit korvataan yleensä vapaana.

– Silloin saa kuitenkin vain yksinkertaisen korvauksen, mutta ei ylityökorvauksia, Pohja huomauttaa.

Kolmatta korvauksetonta ylityötapaa esiintyy esimerkiksi terveyspalvelualalla, jossa eri viikkoina tehdään usein eri määrä työpäiviä keskimääräiseen työaikaan perustuen.

Jos työnantaja hälyttää työntekijän töihin työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja muuttaa työvuorolistaa jälkikäteen yksipuolisesti työajan tasoittamiseksi, syntyy helposti ylityötilanteita, joita ei välttämättä korvata mitenkään.

Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa liukumien ja ylitöiden määrää on rajoitettu, mutta maksimimäärät ovat suuria. Esimerkiksi taloushallintoalan työehtosopimuksen mukaan liukumaa saa vuodessa kertyä enintään 150 tuntia ja tavallisia ylityötunteja 330 tuntia. Liukuvaa työaikaa käytettäessä saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 13 tuntia.

Harva jaksaa
riidellä ylitöistä

Sefen Jan Degerlundin mukaan työsopimuksissa voi olla kirjauksia, että ylitöistä ei makseta. Tällaiset kirjaukset eivät kuitenkaan ole työaikalain mukaisia.

Sopimuskikkailua harrastetaan joskus myös työntekijän tittelin kanssa. Lain mukaan johtavassa asemassa työskentelevä henkilö jää työaikalain ulkopuolelle. Toisin sanoen työntekijän ylennys päällikkötasolle voi poikia läjäpäin palkattomia ylitöitä, vaikka toimenkuva ja palkka eivät muuttuisi paljoakaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Laki kuitenkin edellyttää, että johtava asema on todellinen, ei pelkästään titteli. Tämä ei ole kaikille työnantajille selvää.

– Käytännössä työpaikoilla lakia sovelletaan paljon alhaisemmalle tasolle, kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.

Oikeudessa ratkaisevaa ei kuitenkaan ole merkintä työsopimuksessa. Siellä lähdetään arvioimaan, onko työ todellisuudessa sillä lailla johtavaa, kuin työaikalaissa sanotaan, vai ei, sanoo Jan Degerlund.

Harva työntekijä kuitenkaan vie ylityöriitoja oikeuteen asti.

– Vasta jos työsuhde päättyy riitaisasti, samassa yhteydessä saatetaan lähteä ylityökorvauksia perimään, Degerlund sanoo.

Degerlundin mukaan valtaosa työnantajista ja työntekijöistä on kärryillä työaikalainsäädännöstä ja tietää, että ylityöt kuuluu korvata.

– Välillä on kuitenkin tapauksia, että ihmiset ovat aidosti siinä käsityksessä, ettei heille tarvitse maksaa ylitöistä, hän kertoo.

Hölmöin
rehkii salaa

Työterveyspsykologi Maija Vattulainen Työterveyslaitokselta muistuttaa, että jatkuvaan ylityöhön pitäisi puuttua ajoissa. Riskinä on silloin ylikuormittuminen ja jopa työuupumus.

Vattulaisen mukaan työkulttuurissa voi olla hiljaista odotusta, että työntekijän kuuluu vain joustaa. Joskus voi käydä niinkin, että työnjohto ei edellytä harmaata ylityötä, mutta työntekijät puurtavat itse vaivihkaa.

– Hölmöimmät tekevät jatkuvasti ylityötä salaa esimieheltään. Se on oikeasti varsin lyhytnäköistä, sillä silloin organisaatio ei pysty reagoimaan tilanteeseen. Johonkinhan pitäisi silloin saada lisäresursseja, tai aikataulut ovat epärealistiset, Vattulainen sanoo.

Vattulaisen mukaan hiljaiset puurtajat usein odottavat, että heidän työnsä kuitenkin huomataan jossakin vaiheessa. Näin tuskin käy, ja lopputulos voi olla vain uupumus ja pettymys.

Olivatpa pitkät päivät työnjohdon vaatimus tai eivät, työtehoa ne eivät automaattisesti lisää. Jopa päinvastoin.

Vattulainen kertoo, että kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että maissa, joissa tehdään pitkää työpäivää, kuten Japanissa ja Yhdysvalloissa, oli sama työteho kuin maissa, jossa tehdään kahdeksantuntista työpäivää.

Yhdysvalloissa ja Japanissa todettiin tutkimuksissa, että pitkää päivät tekevät työntekijät eivät välttämättä tee päivän aikana enempää kuin lyhyttä päivää tekevät. Yleisestikin on tiedossa, että jatkuva ylityö voi alkaa myös nakertaa työtehoa.

– Joillakin on jo sen verran jumissa aivot, että työt eivät enää suju kuten ennen.

Työnjohdon pitäisikin tarkkailla tilannetta sekä pitää tavoitteet ja aikataulut ajantasalla. Jos toiminta muuttuu, muutoksen pitää näkyä myös työnjaossa.

Työkaveritkin voivat seurata, etteivät kukaan uuvu.

– Jos huomaa jonkun roikuskelevan töissä jatkuvasti, kannattaa ottaa asia puheeksi kollegan kanssa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (172)


Anonyymi
Ensin liitot vedättää kohtuuttomia palkankorotuksia, sitten pitää maksaa lorvailun lisäksi "ylitöistä" kun työaika on mennyt omien asioiden hoitamiseen - älkää ihmetelkö, että työpaikat menee Aasiaan, missä ihmiset tekee oikeasti töitä. Kannattaa katsoa Kreikasta mallia, siihen täälläkin ollaan menossa.
O tempora, o mores.. 26.6.2012 8:57

Anonyymi
Nuorille riittää kun antaa jonkun mukavalta kuulostavan tittelin kuten projektipäällikkö tms. niin he ovat valmiita raatamaan puolta enemmän työtä ilmaisella palkalla. Heille titteli toimii eräänlaisena "peniksen" jatkeena, jolla sitten voidaan pönkittää omaa itsetuntoa.
Nimetön 26.6.2012 9:02

Anonyymi
Monet ekonomit haluavat tehdä ylitöitä etenemismahdollisuuksien tavoittelun takia. Se on täysin vapaaehtoista.
Friedman 26.6.2012 9:05

Anonyymi
Voittoa tahkoavien yritysten salaisuus: Ilmaiset työharjoittelijat. Koululaiset ja opiskelijat tekevät palkatonta työharjoittelua läpi kaikkien koulutusasteiden peruskoulusta lähtien ja EK:n julkaiseman "tutkimuksen" mukaan osapäivätyöntekijät (kuten opiskelijat) haluavatkin tehdä nimenomaan osapäivätyötä omasta halustaan (ja pienemmällä palkalla). Yhteiskunta maksaakin palkan yrityksen puolesta opintotukena, asumistukena ja toimeentulotukena. Yrityksen johtajat saavat verottomat bonuksensa yksityisille veroparatiisipankkitileilleen. Myös palvelualan yritykset ovat tahkonneet muhkeita verovaroin kustannettuja voittoja kilpailuttamalla palveluntuottajaksi yksityisen firman, esim. vuokralääkärit terveyskeskuksiin ja ulkolaiset "hoivaketjut" vanhustenhoitoon ja sairaankuljetukseen.
Nimetön 26.6.2012 9:17

Anonyymi
ei tulisi mieleenkään tehdä ylitöitä ilmaiseksi, teen kyllä, mutta palkka on heti ensimmäisestä tunnista 100 %, työpaikallani EI kukaan tee ilmaiseksi ylitöitä, se olisi ihan mahdoton ajatus
työnanjana on norjalainen
katri 26.6.2012 9:20

Anonyymi
Oletko salaylityöntekijä?
Nimetön 26.6.2012 9:27

Anonyymi
Eikös se nyt ole ihan tervettä ottaa niitä mamuja tänne työtä tekemään, saadaan kato työpaikat niille ja voidaan ite relata ja nostaa korvauksia sossusta ja työkkäristä!

Tyhmä paljon töitä tekee viisas pääsee vähemmällä! Ihan totta! andtaa niiden joita kiinnostaa tehdä 12h päivässä nälkä palkalla niin tehdä työnsä, verotetaan oikein kunnolla jotta me suomalaiset saamme tekemättä mitään vielä enemmän :D
Jake 26.6.2012 9:36

Anonyymi
Mieluummin vaikka pienemmällä palkalla kuin ylitöitä raataen.


Just niin. Töissä päivitettiin atk-ohjelmia ja koko porukka määrättiin ottamaan viikko vapaaksi. Käytin sen hyödyksi ja luin Juhani Seppäsen kirjan Hullu työtä tekee. Loogisesti sen täytyy sitten olla seinähullu, joka ylitöitä tekee.

Seppäsen mukaan me emme käy töissä saadaksemme rahaa ja hankkiaksemme sillä erilaisia hyödykkeitä. Me hankitaan kamaa, jotta meillä olisi joku peruste ja pakko mennä töihin. Paljon vähemmälläkin toimeen tulee. Vaikka meilläkin vaimon kanssa on keskimääräistä huonompi palkka, niin lyhennettiin vielä päivää kuuteen tuntiin että saatiin hoitaa lasta muutama vuosi kotona. Työtulos oli meillä silloin merkillistä kyllä melkein sama kuin täyspäiväisillä.

Lisäksi töissä viihdytään koska monet työt on paljon kivempia kuin iänikuiset kotihommat, joita erkitkään ei ikuisesti jaksa. Myöntää täytyy, ettei se vaihdevuosissa kieriskelevä vaimokaan aina aamusella niin hehkeältä vaikuta kuin nämä sihteeriköt täällä...

Karmein työntekijä työpaikalla esimiesten silmissä on henkilö, joka on tyytyväinen nykyiseen työhönsä eikä kaipaa ns haasteita eikä lisää palkkaa. Nämä on yleensä tyyppejä jotka on myös oppineet sanomaan ei ja hyvin perustellusti. Näihin tehoaa ainoastaan potkut. (Eikä nekään niin pahat ole kun on nähnyt ranskalaisohjaaja Robert Guédiguian'in elokuvan Kilimanjaron lumet. Suositellaan ay-aktiiveille.)

Kiitokset myös artikkelista.
ts 26.6.2012 9:38

Anonyymi
Joskus ne työtkin on tehtävä.
normaali työaika men 26.6.2012 9:39

Anonyymi
Nykypäivän kulttuuri on sellaista kuin eläisi pimeällä kadulla jossa rikolliset saavat vapaasti hyökätä ja yleinen mielipide antaa aina samat valheet jotta kukaan ei jäisi kiinni ja mikään ei korjaantuisi. Toiset joutuvat uhreiksi ja toiset eivät saman kaavan mukaan eikä kukaan ole kykenevä korjaamaan mitään koska valheet ovat vahvempia kuin totuus joka ikisessä osassa yhteiskuntaa. Rikoksen tekijää itseään uskotaan vahvasti kaiken yli. Kaikki normaalit ihmiset tänä päivänä tietävät miltä tuntuu elää vankilassa rikollisen sellikaverina pahasti rikosten uhrina sillä normaali elämä on sen kokemista.
Todistaja 26.6.2012 9:40
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Suunnitteletko asuntolainan ottamista?