Kirjaudu ▼
 

Hyvän työntekijän synkkä salaisuus: ilmainen ylityö

Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Hyvän työntekijän synkkä salaisuus: ilmainen ylityö
Monella työpaikalla odotetaan, että hyvä työntekijä jaksaa aina puurtaa työpäivän päälle vähän ylimääräistäkin ihan "talkoohengessä". Eli ilman korvausta. Harva uskaltaa valittaa. Tietyillä aloilla rehkitään ylitöitä jopa salaa pomolta.
Saara Vartiainen
26.6.2012 06:01
172

Ekonomiliitto Sefen lakiyksikön johtaja Jan Degerlund kertoo, että palkaton ylityö on yleistä liiton jäsenistössä.

– Näppituntuma ylempien toimihenkilöiden osalta on, että kyllä se on ihan arkipäivää.

Tyypillinen tilanne on jokin päällikkötason tehtävä tai asiantuntijatehtävä.

Myös ammattiliitto Pro on arvioinut, että sen jäsenet tekevät vuosittain ilmaista työtä työnantajalle jopa noin kaksi miljoonaa tuntia.

Toimihenkilöliitto Erton mukaan ylitöitä tehdään usein korvauksetta varsinkin taloushallinnon ja logistiikan sekä tietotekniikan palvelualoilla. Esimerkiksi taloushallintoalalla työntekijöiden odotetaan venyvän, kun tilinpäätöskausi on päällä.

Ylitöistä on vaikea kieltäytyä.

– Pelätään, että saadaan huonon työntekijän leima työnantajan silmissä, sanoo Erton lakimies Jami Pohja.

Pohja uskoo, että osansa on suomalaisella luonteenlaadullakin.

– Suomalainen on lähtökohdiltaan tunnollinen, rehellinen ja työorientoitunut. Ajatellaan, että "kyllä minä nyt jään tämän tekemään".

Varsinkaan nuoret eivät usein kehtaa valittaa ylitöistä uransa alussa, kertoo työmarkkinakeskusjärjestö Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin.

– Silloin pelätään, että jos ottaa asian puheeksi, se vaikuttaa urakehitykseen, Meklin sanoo.

Meklinin mukaan Akavalla ei tiedetä tarkkaan, kuinka monessa paikassa edellytetään niin sanottua harmaata ylityötä, mutta hyvin tavallista se tuntuu olevan.

Jäsentutkimusten mukaan pitkää päivää kuitenkin tehdään: joka neljännellä akavalaisella työviikko venyy yli 42 tunnin. Yli 48 tuntia viikossa hurahtaa joka kymmenennellä työntekijällä ja joka viidennellä johtajalla ja virkamiehellä.

Liukuva työaika
voi venyä roimasti

Ylitöitä voidaan teettää korvauksetta ainakin kolmella tapaa, kertoo Erton lakimies Jami Pohja. Ensimmäinen tapa on, että työntekijä tekee palkattomia ylitöitä normaalin työaikansa ulkopuolella kokonaan kirjaamatta eli täysin ilman korvausta.

Toinen tapa on, että ylitöihin painostetaan liukuman puitteissa. Tällöin ylityötunnit korvataan yleensä vapaana.

– Silloin saa kuitenkin vain yksinkertaisen korvauksen, mutta ei ylityökorvauksia, Pohja huomauttaa.

Kolmatta korvauksetonta ylityötapaa esiintyy esimerkiksi terveyspalvelualalla, jossa eri viikkoina tehdään usein eri määrä työpäiviä keskimääräiseen työaikaan perustuen.

Jos työnantaja hälyttää työntekijän töihin työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä ja muuttaa työvuorolistaa jälkikäteen yksipuolisesti työajan tasoittamiseksi, syntyy helposti ylityötilanteita, joita ei välttämättä korvata mitenkään.

Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa liukumien ja ylitöiden määrää on rajoitettu, mutta maksimimäärät ovat suuria. Esimerkiksi taloushallintoalan työehtosopimuksen mukaan liukumaa saa vuodessa kertyä enintään 150 tuntia ja tavallisia ylityötunteja 330 tuntia. Liukuvaa työaikaa käytettäessä saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 13 tuntia.

Harva jaksaa
riidellä ylitöistä

Sefen Jan Degerlundin mukaan työsopimuksissa voi olla kirjauksia, että ylitöistä ei makseta. Tällaiset kirjaukset eivät kuitenkaan ole työaikalain mukaisia.

Sopimuskikkailua harrastetaan joskus myös työntekijän tittelin kanssa. Lain mukaan johtavassa asemassa työskentelevä henkilö jää työaikalain ulkopuolelle. Toisin sanoen työntekijän ylennys päällikkötasolle voi poikia läjäpäin palkattomia ylitöitä, vaikka toimenkuva ja palkka eivät muuttuisi paljoakaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Laki kuitenkin edellyttää, että johtava asema on todellinen, ei pelkästään titteli. Tämä ei ole kaikille työnantajille selvää.

– Käytännössä työpaikoilla lakia sovelletaan paljon alhaisemmalle tasolle, kuin lainsäätäjä on tarkoittanut.

Oikeudessa ratkaisevaa ei kuitenkaan ole merkintä työsopimuksessa. Siellä lähdetään arvioimaan, onko työ todellisuudessa sillä lailla johtavaa, kuin työaikalaissa sanotaan, vai ei, sanoo Jan Degerlund.

Harva työntekijä kuitenkaan vie ylityöriitoja oikeuteen asti.

– Vasta jos työsuhde päättyy riitaisasti, samassa yhteydessä saatetaan lähteä ylityökorvauksia perimään, Degerlund sanoo.

Degerlundin mukaan valtaosa työnantajista ja työntekijöistä on kärryillä työaikalainsäädännöstä ja tietää, että ylityöt kuuluu korvata.

– Välillä on kuitenkin tapauksia, että ihmiset ovat aidosti siinä käsityksessä, ettei heille tarvitse maksaa ylitöistä, hän kertoo.

Hölmöin
rehkii salaa

Työterveyspsykologi Maija Vattulainen Työterveyslaitokselta muistuttaa, että jatkuvaan ylityöhön pitäisi puuttua ajoissa. Riskinä on silloin ylikuormittuminen ja jopa työuupumus.

Vattulaisen mukaan työkulttuurissa voi olla hiljaista odotusta, että työntekijän kuuluu vain joustaa. Joskus voi käydä niinkin, että työnjohto ei edellytä harmaata ylityötä, mutta työntekijät puurtavat itse vaivihkaa.

– Hölmöimmät tekevät jatkuvasti ylityötä salaa esimieheltään. Se on oikeasti varsin lyhytnäköistä, sillä silloin organisaatio ei pysty reagoimaan tilanteeseen. Johonkinhan pitäisi silloin saada lisäresursseja, tai aikataulut ovat epärealistiset, Vattulainen sanoo.

Vattulaisen mukaan hiljaiset puurtajat usein odottavat, että heidän työnsä kuitenkin huomataan jossakin vaiheessa. Näin tuskin käy, ja lopputulos voi olla vain uupumus ja pettymys.

Olivatpa pitkät päivät työnjohdon vaatimus tai eivät, työtehoa ne eivät automaattisesti lisää. Jopa päinvastoin.

Vattulainen kertoo, että kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että maissa, joissa tehdään pitkää työpäivää, kuten Japanissa ja Yhdysvalloissa, oli sama työteho kuin maissa, jossa tehdään kahdeksantuntista työpäivää.

Yhdysvalloissa ja Japanissa todettiin tutkimuksissa, että pitkää päivät tekevät työntekijät eivät välttämättä tee päivän aikana enempää kuin lyhyttä päivää tekevät. Yleisestikin on tiedossa, että jatkuva ylityö voi alkaa myös nakertaa työtehoa.

– Joillakin on jo sen verran jumissa aivot, että työt eivät enää suju kuten ennen.

Työnjohdon pitäisikin tarkkailla tilannetta sekä pitää tavoitteet ja aikataulut ajantasalla. Jos toiminta muuttuu, muutoksen pitää näkyä myös työnjaossa.

Työkaveritkin voivat seurata, etteivät kukaan uuvu.

– Jos huomaa jonkun roikuskelevan töissä jatkuvasti, kannattaa ottaa asia puheeksi kollegan kanssa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (172)


Anonyymi
Hölmöimmät tekevät jatkuvasti ylityötä salaa esimieheltään. Se on oikeasti varsin lyhytnäköistä, sillä silloin organisaatio ei pysty reagoimaan tilanteeseen. Johonkinhan pitäisi silloin saada lisäresursseja, tai aikataulut ovat epärealistiset, Vattulainen sanoo.


Tämä on just mitä meidän yt ... anteeksi.... it-firmassa tapahtuu. Jo alkujaan ylikireät aikataulut vedetään kiinni omalla ajalla jotta päällikkö olisi tyytyväinen. Seuraavaan hommaan kiristetään hiukan vielä aikataulua, kun se edellinenkin meni "niin hyvin" ja oravanpyörä on valmis. Sitten nämä työnsankarit lähettelevät sähköposteja lauantai-iltana klo 23.45 tai sunnuntaiaamuna 05.20 ja ilmoittelevat milloin mistäkin löytämistään ongelmista. Ja luulevat että niihin joku vastaa ennen maanantaiaamua. Sama rumba jatkuu myös kesälomalla. Ihme että heidän aviolittonsa pysyvät kasassa.
Onko työpaikan ulkop 26.6.2012 7:20

Anonyymi
Moneskohan ylitöihin liittyvä artikkeli pariin kuukauteen. Yleensäkin tämä lehti on jatkuvasti kirjoittamassa työpaikkojen kurjuudesta, kuormituksesta ja riistäjä työnantajista. Luo sopivaa ilmapiiriä työntekijöiden keskuudessa ja antaa nuorillekin kivan kuvan työelämässä. Enpä muista nähneeni vastaavia kirjoituksia työntekijä puolesta. Kertoo poliittisen linjan ko. lehdessä
Työ uuvuttaa 26.6.2012 7:20

Anonyymi
Ei työllä ole mitään merkitystä velkataloudessa.
Vain velan määrä on ratkaiseva, lisää vipua uunot kyllä se tuhansienvuosien takaisin maksu teiltä luusereilta onnistuu rahan arvon ollessa jo nyt 0.
OP-pohjola ja ninja 26.6.2012 7:23

Anonyymi
Työ on työtä ja työaika on aikaa. Ennen, 80-luvulla, seurattiin työaikaa ja nyt suorituksia. Hyvässä työpaikassa voi joustaa molempiin suuntiin ilma syyllisyydentuntoa. Olen enemmän huolissani julkisen puolen kuluista, koska me menemme sinne missä Kreikka jo on.
genius 26.6.2012 7:24

Anonyymi
Montakohan tuntia toimihenkilöillä menee FB:ssä ja muissa roikkuessa per viikko? Minusta työnteko pitäisi kieltää lailla ihmisoikeusrikkomuksena.
on vaan hirveä vääry 26.6.2012 7:32

Anonyymi
Palkaton ylityö on myös ruskeakielisyyttä Johtajaa kohtaan, kun on yyteet tulossa tai käynnissä. Toisaalta itsensä tärkeäksi tekemistä kun kiikuttaa a4-arkkia kammarista toiseen klo 16 jälkeen.
Kesla JNS 26.6.2012 7:32

Anonyymi
Tämä loistava maa käyttää hölmölandian tolloja omaa elämää parantaakseen.
I love my gold,man. 26.6.2012 7:39

Anonyymi
Luuserit tekevät palkatonta ylityötä.
Hikiluuserit vielä salaa pomolta.

Sovelluskehitys-alalta tällaisia löytyy.
Jostain syystä tällä alalla moni häpeää niin kovin sanoa jos ei osaa jotain, tai jonkin tekeminen viekin oikeasti aikaa, ja mieluummin puurtaa hikisenä muilta salaa ylimääräistä.
Ja kun niin tekee kerran, niin on helposti pakko tehdä jatkossakin.

Omaa osaamista myös tällä alalla pitäisi alkaa arvostamaan. Hikiluuserit sahaavat sellaisten kehittäjien oksaa jotka haluavat käyttää työhön vain normaalin ajan.
Työmääriä arvioitaessa pomo tietenkin laskee, että kaikki ovat hikiluusereita ja tekevät 130 prosenttista päivää.
Suoraselkäinen sovel 26.6.2012 7:45

Anonyymi
Ja osa liiottelee ylitoiden maaran jotta olisi pomon silmissa 'hyva heppu'. Tehty tyomaara ei ratkaise mitaan vaan tyon tehokkuus. Huonoin tyontekija on tyhma ja ahkera.
DogMan 26.6.2012 7:46

Anonyymi
Kaverini tienaa it-alalla 4k kuukausipalkalla 87k/v. Paljonko hän tekee ylitöitä?
Katku 26.6.2012 7:48
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Haluatko yrittäjäksi?