Ole tarkkana tai pilaat kesälomalla koko vuoden

Työhullun suomalaiskansan on vaikea irtautua töistä edes pitkään odotetulla kesälomalla. Pahimmillaan loman aikana tehtävällä työllä voi romuttaa paitsi oman jaksamisensa, pilata myös kaikkien muiden perheenjäsenten loman.

Suomalaisilta työpaikoilta löytyy työnarkomaaneja. Tällä viikolla julkaistujen Reguksen tutkimustulosten mukaan seitsemän prosenttia suomalaisista asettaa lomallakin työn perheensä edelle, ja tekee vapaallakin töitä yli kolme tuntia päivässä. 

Tilastokeskuksen huhtikuun työvoimatilastoilla laskettuna se tarkoittaa, että Suomessa on lähes 173 000 työriippuvaista.

Opettele asettamaan
rajat työlle

Kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta kertoo suomalaisten tekevän töitä työajan ulkopuolella keskieurooppalaisia enemmän.

– Suomessa työn tuloksista välitetään hirveästi, minkä vuoksi ei ehkä osata olla irti työtehtävistä, Antila sanoo. 

Etenkin tietotyöläisille irtautuminen työstä voi olla vaikeaa.

– Monia töitä tehdään ajattelun tasolla, ja jos itse on kiinnostunut asiasta, voi olla vaikea asennoitua töistä erossa pysymiseen, sanoo Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Eila Kallio.

Kallion mukaan ihmisen mieli on rakennettu niin, että työkuormituksesta vapautuminen vaatii 3–4 viikon loman. Mutta jos lomansa joutuu pätkimään, ei peli välttämättä ole menetetty.

Vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta kertoo viime vuonna julkaistusta hollantilaistutkimuksesta, jonka mukaan lyhyempien lomapätkien sirottelu olisi yhtä pitkää lomaa parempi keino pönkittää jaksamista. Loman vaikutus haihtuu nopeasti, joten usea loma takaisi enemmän nollausmahdollisuuksia. Tärkeintä on olla ajanjaksoja, joina irtautuu töistä.

Tämä ei etenkään yrittäjille ole itsestään selvyys, sillä Työterveyslaitoksen tietojen mukaan 7,5 prosenttia yrittäjistä ei lomaile lainkaan. Loputkin heittäytyvät vapaalle usein korkeintaan pariksi viikoksi.

Sovi perheen kanssa
loman pelisäännöistä

Reguksen 80 maata ja 16 000 vastaajaa kattavasta tutkimuksesta kävi ilmi, että joka viides suomalaisvastaajista piti normaalina työasioiden hoitamista tietokoneen tai älypuhelimen avulla myös lomalla. 

Jatkuva kännykän hipelöinti ja ajatusten vaeltelu työasioissa varjostaa kuitenkin koko perheen lomailua. Väestöliiton Perhekeskuksen johtaja Heli Vaaranen muistuttaa, että yhteiset lomamuistot hitsaavat perhettä ja paria tiiviimmin yhteen.

– Työhön uppoutuminen voi tuntua muista perheenjäsenistä välinpitämättömyydeltä. Siitä ei jääne pariskunnalle tai lapsille lämpimiä lomamuistoja, Vaaranen sanoo.

Jos lomalla on aivan pakko tehdä töitä, on kaiken a ja o sopia puolison ja perheen kanssa yhteisestä ajasta.

– Joillekin perheille toimii hyvin "lasten aamupäivä, aikuisten iltapäivä"  - malli. Kun aikuiset ovat retkeilleet ja peuhanneet lasten kanssa aamupäivän, väsyneet lapset rauhoittuvat omiin leikkeihinsä iltapäivällä ja aikuiset saavat nauttia levosta ja siitä ihanasta kesäkirjastakin. 

Vaarasen mukaan loma onkin aika iloita yhdessäolosta ja lapsista. Etenkin jos ajanvietto lasten kanssa tahtoo muuten jäädä vähemmälle, on asialle lomalla syytä tehdä jotain.

– Tutustu lapseesi. Katso, miten hän on kehittynyt vuoden aikana, mitä oppinut, mitä uusia taitoja hän hallitsee. Kuuntele pienen huolia ja ole läsnä. Lapsi, joka saa vanhemman huomion, kokee turvallisuutta ja on tyytyväinen. Kun lapsi saa vanhemman aitoa läsnäoloa, hän kokee myös turvalliseksi siirtyä tekemään omia juttujaan, Vaaranen neuvoo vanhempia.

Paineeton yhdessäolo merkitsee Vaarasen mukaan myös sitä, ettei mahdollista parisuhdekriisiä aleta ratkoa lomalla.

– Haitallinen malli on, kun kukaan perheestä ei saa lomalla mitään tarpeeksi. Ei lepoa, ei aktiviteettia, ei yhteistä aikaa. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien riitely vahingoittaa lasta.

Myös parisuhdeterapeuttina toimiva Vaaranen kehottaa jättämään riitelyn syksyyn. Ennen lomaa puolison kanssa kannattaisi pohtia, millainen on hyvä loma, ja miten mielikuvat voisi yhdistää.

Jalat maassa
odotusten kanssa

Monet lapsiperheet elävät arkeaan tiukan aikataulun varassa, ja lomalle asetetaan kovia odotuksia. Lomalla pitäisi voida mökkeillä, matkustella, sukuloida ja kutsua ystäviä kylään, kertovat vuonna 2007 julkaistun Lomalla kaikki on toisin -tutkimuksen tulokset.

Sattuvasti nimetyn Turun sosiologian laitoksen ja Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestön SAL ry:n vuosilomatutkimuksen mukaan etenkin rahan ja ajan puute tulevat usein lomahaaveiden toteutumisen tielle.

Paine ja harmi kiristävät vanhempien hermoja, ja lapsille äyskimisestä podetaan syyllisyyttä. Perhesosiologi ja psykoterapeutti Vaaranen kehottaa pitämään lomaodotuksissa jalat maassa.

– Mitä pienemmät odotukset, sitä varmemmalla todennäköisyydellä ne onnistuvat. Pienistä iloista nauttiminen on taito. Itse asetan lomatavoitteekseni perheen kanssa lekottelun sängyssä keskellä päivää. Siinä odotusta riittävästi!

Työ tulee linjoja
pitkin kotiin

Nykyisin monilla on käytössään työnantajan tarjoama puhelin ja sähköposti, mikä SAK:n Juha Antilan mukaan madaltaa kynnystä hoitaa työasioita työpaikan ulkopuolella. Ahola ja Kallio pitävät Antilan tavoin teknologista kehitystä suurimpana syynä sille, että työ on 10–15 viime vuoden aikana vallannut alaa vapaa-ajalta.

Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola arvelee työpaikoilla olevan suurta vaihtelua siinä, miten suopeasti työntekoon lomalla suhtaudutaan. Syytä löytyy myös työelämän kehityksestä.

– Työ on nykyään hyvin rajatonta, eikä enää ole yksiselitteistä mittaria riittävälle työpäivälle. Rajat joutuu nykyisin asettamaan itse, mikä voi  tuottaa kiusauksen tehdä jatkuvasti töitä, miettii Kirsi Ahola.

Eija Kallio sanoo, että suomalaisessa työkulttuurissa on käynnissä uudistus.

– Nykyisin monien on oltava jatkuvasti ikään kuin on line, siis saatavilla, hän kuvaa.

Myös Antilan mukaan työntekijät joutuvat Suomessa pitkälti itse päättämään, miten paljon työasioita kuuluu hoitaa vapaa-ajalla.

Liika työnteko
tulee kalliiksi kaikille

Vaikka vielä yhteen asiakkaan puheluun vastaaminen voisi tuntua hetken hyödylliseltä, koituu työntekijän ylirasitus ennen pitkää tappioksi hänen ja hänen perheensä lisäksi myös työnantajalle ja koko yhteiskunnalle.

– On todettu, että pitkäjänteisesti työstä irtautumisella on monia hyviä vaikutuksia sekä työntekijälle että työn tulokselle. Ylikuormittuminen työelämässä taas aiheuttaa uupumusta, sanoo Kirsi Ahola.

Eija Kallion mukaan kukaan ei voi tarkasti tietää, mitä kaikkea löytyy työkyvyttömyyseläkkeiden takaa, mutta loppuun palaminen on yksi syy.

Antila sanoo, että osa työntekijöistä on liian kilttejä pitämään työn vapaa-ajan ulkopuolella. Myös työkulttuurilla ja työnkavereiden tekemisillä on suuri merkitys sille, kulkeutuvatko työt lomallekin.

Työnantajan hiljainen hyväksyntä työasioiden hoitoon vapaalla johtaa Antilan mukaan helposti siihen, että asiasta tulee työpaikalla totuttu tapa.

– Tiedän paikkoja, joissa työntekijän jopa odotetaan vastaavan lomalla työsähköposteihin ja -puheluihin, ja se on väärin, Antila sanoo.

Asiaa ei Antilan mukaan voida koordinoida sopimustasolla, koska silloin pitäisi puhua jonkinlaisesta varalla olemisesta.

– Loma on lomaa. Ihmisillä tulee olla lupa olla poissa työpaikalta myös henkisesti, Antila summaa.