Miten kesästä selvitään? Yhä useampi ottaa hoitajan
Mitä tehdä, kun päiväkoti sulkee kesäksi ovensa ja oman loman alkuun on pahimmillaan viikkoja? Tai kun oma ikääntyvä vanhempi tarvitsee kotona apua?
Yhä useampi turvautuu yksityisiin hoivapalveluyrityksiin, ja hiekkalaatikoiden reunoilla tieto palveluista leviää eteenpäin. Helsinkiläinen 2-vuotiaan lapsen äiti kertoo kuulleensa sairaan lapsen hoitoa tarjoavasta yrityksestä ensin yrityksessä työskentelevältä tuttavaltaan. Positiivisen kokemuksen vuoksi nainen on suositellut palvelua myös tuttavilleen.
– Kyllähän se on aina kiva referenssi, jos joku tuttu tietää suositella, nainen toteaa.
Yksityiset hoivapalveluyritykset ovatkin kasvaneet viime vuosina huimasti. Vuonna 1998 perustetun Sivinan toimitusjohtaja Pasi Pietilä sanoo kotitalousvähennyksen merkityksen olevan alalle valtaisa. Pietilän mukaan etenkin lapsiperheet etsivät nykyisin aktiivisesti palveluja verkosta, ja myös helsinkiläisäiti kertoo löytäneensä nykyisin käyttämänsä City Caren Hoivanet-palvelun googlailemalla. Ikääntyneemmät taas luottavat sanomalehtiin.
– Tärkeä kanava on myös se, mitä naapurit sanovat, Pietiläkin korostaa puskaradion merkitystä.
Apua voi myös palkata suoraan, ilman välissä olevaa yritystä, mutta silloin on oltava valmis suunnistamaan byrokratiaviidakossa ja huolehtimaan työnantajamaksuista.
Lisäksi moni miettii, onko ostettava palvelu varmasti turvallista: tuleeko kotiin lapsen tai ikääntyvät vanhemman luo ihminen, joka tietää mitä tekee.
Mitä se
maksaa?
Kotitalousvähennyksen turvin kotona tai vapaa-ajan asunnolla tehdystä hoivatyön hinnasta voi vähentää verotuksessa 45 prosenttia, jos hoitaja on ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen palkkalistoilla. Mikäli hoitajan palkkaa itse, on vähennyksen suuruus 15 prosenttia.
Vähennyksen enimmäismäärä on henkilöä kohden 2000 euroa vuodessa, eli yhdessä asuva pariskunta voi hyödyntää vähennystä aina 4000 euroon asti. Omavastuuosuus on 100 euroa henkilöltä. Vähennyksen saa kuitenkin vasta jälkikäteen verotuksessa, ja kotitalousvähennystä käyttävätkin eniten hyvätuloiset perheet.
Jos kahden aikuisen perhe päättää käyttää koko kotitalousvähennyksen hoivapalveluihin, saa sillä parhaimmillaan lapsilleen kokopäiväisen hoitajan tai vanhemmalleen avustajan noin kuukaudeksi.
Sekä City Caren Hoivanet-palvelu että Sivina tarjoavat myös lähihoitajien apua, jolloin omaishoitaja voi saada itselleen sijaisen. Hoitajan ammatillinen koulutuksen vuoksi palvelun hinta on kummassakin yrityksessä lastenhoitoa ja senioriapua hieman korkeampi.
Alalle ominaisesti kumpikin yritys rekrytoi hoitajiksi hoiva-alan opiskelijoita ja valmistuneita, ja lain mukaisesti hakijoilta tarkistetaan rikosrekisteriote.
– Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia, Sivinan toimitusjohtaja Pasi Pietilä painottaa.
Oma kokemus sai
perustamaan yrityksen
Keväällä palveluliiketoimintansa City Carelle myynyt Hoivanet oli Suomen ensimmäinen laajassa mittakaavassa lastenhoitopalveluja kotitalouksille myynyt yritys. Niina Kuurman ja hänen miehensä Petri Kuurman kaksoset olivat kolmivuotiaita, kun pariskunta perusti yrityksen vuonna 2007.
– Taustalla oli myös oma tarve ja huomio siitä, että lapsiperheille ei ole järjestetty tarpeeksi tilapäisiä tai säännöllisiä kotiin tuotuja laadukkaita lastenhoitopalveluja. Tai jos näitä oli, niin ne olivat vaikeasti saatavilla, Hoivanetin entinen toimitusjohtaja ja City Caren nykyinen palvelujohtaja Niina Kuurma kertoo.
– Turvaverkosto täytyy olla muodostettavissa muullakin tavoin kuin sukulaisuussuhteilla tai tutun kaupoilla.
Hoivanetin kokemusten mukaan vanhemmat heräävät lasten kesähoitajan tarpeeseen usein vasta lomien alettua.
– Saattaa olla, että esimerkiksi isovanhempi tulee sairaaksi ja suunniteltu hoito pettää, lapsen kesäaikainen vara-päiväkoti ei jostain syystä toimi tai huomataan, että ala-asteikäinen lapsi ei vielä pärjääkään pitkiä päiviä yksin kotona. Joissakin tapauksissa ratkaisut ovat esimerkiksi olleet ottaa puolipäiväinen hoitaja naapureiden kanssa kimpassa, Kuurma kertoo.
Myös helsinkiläisperheessä on pohdittu lomajärjestelyjä. Jos mahdollisuutta ylimääräisiin lomapäiviin ei ole, sanoo perheen äiti ottavansa yksityisen hoitajan 2-vuotiaan lapsensa turvaksi myös kesällä.
Ala kasvaa
nyt kovaa
Kysyntää turvaverkostojen luomiselle tuntuu olevan, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan yksityisten sosiaalipalveluiden tarjoajien määrä kasvoi vuosien 2000 ja 2010 välillä 2700:sta 4350:een.
Vuonna 2010 muuksi kuin päiväkodeiksi luokiteltua päivähoitoa tarjosi 95 toimipistettä. Vanhusten ja vammaisten kotipalvelua tarjoajia oli samana vuonna 694.
Päälleen keikahtavan huoltosuhteen vuoksi tarve yksityisille palveluille kasvaa jatkuvasti, kun yhä suuremman lapsi- ja vanhusjoukon palveluita ovat turvaamassa yhä pienemmän työikäisten joukon verotulot. Edelliseen hallitusohjelmaan kirjattiinkin hallituksen sitoumus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelutuotannossa. Lisäksi kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen odotetaan johtavan tilaaja-tuottaja -mallin yleistymiseen hoivapalveluiden tuotannossa.
Monien muiden hoivapalveluyritysten tavoin sekä City Care että Sivina tarjoavat palveluitaan myös kunnille. Lisäksi monet työnantajat ostavat hoivapalveluyrityksiltä hoitajan työntekijälle, jonka lapsi on sairaana.
– Viimeisen kahden vuoden aikana on alalle tullut lisää toimijoita. Kilpailu on aina hyvästä, sillä se pitää palveluiden laadun korkealla kaikilla toimijoilla, Niina Kuurma kertoo.
Entä jos teen
sen itse?
Toisaalta voi myös itse ryhtyä hoitajan työnantajaksi, mutta silloin vastaan tulee monta lakia. Näihin lukeutuvat muiden muassa laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lisäksi maksettavan palkan päälle kertyvät työnantajamaksut, joiden suuruus on noin 22 prosenttia palkasta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton suositus hoivatehtävien peruspalkaksi on 1622 euroa kuukaudessa.
Lapsille voi myös usean perheen kanssa perustaa yhden hoitajan hoitoringin. Kela tukee ryhmähoitoa yksityisen hoidon tuella 166,71 eurolla kuussa lasta kohden.
Toisinaan hoitajan tarve tulee kuitenkin lyhyellä varoitusajalla. Helsinkiläinen 2-vuotiaan lapsen äiti kertoo päätyneensä hankkimaan lapselleen tilapäisen hoitajan yksityisen yrityksen kautta, koska ei tiennyt juuri muista vaihtoehdoista.
Lapsella on olemassa varahoitopaikka perhepäivähoitajan sairastelun ja ylityövapaiden varalta, mutta se sijaitsee kaukana. Perhe ei myöskään mielellään veisi lasta vieraaseen hoitopaikkaan.
– Koen päiväkodin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi hankkia lapselle hoitopaikka, ja sen saatavuuteen pitäisi voida luottaa. Jos kuitenkin on pakotettu hankkimaan hoitajan kotiin, on yksityisen yrityksen kautta tilattu hoitaja helppo vaihtoehto, nainen kertoo.















