Tässä on 2010-luvun mobiilietiketti
Ensin tulivat kännykät, sen jälkeen yleistyivät älypuhelimet. Sosiaalinen media nousi samalla, kun sähköpostilaatikot täyttyivät roskapostista.
Eri viestintämuotojen kehittyminen on muuttanut ihmisten tapaa kommunikoida keskenään. Kehitys on niin nopeaa, että uudet tavat ja käyttäytymismallit eivät ehdi juurtua, kun uudet laitteet mullistavat taas maailman.
Taloussanomat loi yhdessä asiantuntijoiden kanssa 2010-luvun mobiilietiketin. Tässä ovat yhteiset säännöt, joita tapakouluttajat ja tutkijat kehottavat noudattamaan:
Soittaminen,
totaalinen väline:
* Älä soita puhelimella ainakaan yöaikaan, mielellään ei ennen yhdeksää aamulla eikä yhdeksän jälkeen illalla. Häntää voi olla molempiin suuntiin, mutta kello yhdeksän on hyvä nyrkkisääntö. Viikonloppuna soittamista pitää harkita tarkoin.
* Laita kännykkä kiinni äläkä vastaa, jos olet konferenssissa, teatterissa, kirkossa, kirjastossa tai muussa paikassa, jossa puhuminen häiritsee muita.
* Puhelu on totaalinen väline. Jos vastaat puheluun, et voi samaan aikaan kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Mieti, milloin on sopiva hetki puhua puhelimessa.
* Tarvitseeko joka hetki tarkistaa, onko puhelimeen tullut uusia soittoja tai tekstiviestejä?
* Jos sinulla on erikseen työpuhelin, harkitse sen käyttöä vapaa-aikana. Valitse tietoisesti, pidätkö sen päällä vai suljetko puhelimen.
* Jätä viesti vastaajaan tai lähetä tekstiviesti, jos et saa soittamalla ihmistä kiinni. On epäkohteliasta soittaa, mutta jättää kertomatta, mitä asiaa oli.
* Jos jätät tietoisesti vastaamatta puheluun, on kohteliasta palata asiaan tai kertoa olevansa kiireinen soittaneelle henkilölle. Ammattimaisten valittajien kanssa ei jaksa aina puhua, ja rajanveto vastaamisen ja vastaamatta jättämisen välillä voi olla tärkeää oman jaksamisen kannalta. Yhteydenoton väistämistä voidaan kuitenkin pitää itsekeskeisenä tekona.
* Sovi ystäviesi ja perheesi kanssa, että kriisitilanteissa voi soittaa aina.
* Jos olet ulkomailla, kerro siitä soittajalle.
* Älä kailota ja meuhkaa puhelimeen. Älä puhu julkisesti yksityisiä tai työasioita.
* Esittele koko nimesi puhelimessa, kun puhut tuntemattomien kanssa.
* Yksityiselämässä etiketti on tuttavallisempaa kuin työelämässä.
* Aina täytyy miettiä, onko soveliasta soittaa juuri tällä hetkellä.
* Hymyä ja kauniita sanoja voi lisätä ääneen, töykeyksiä ei kaipaa kukaan.
Tekstiviesti
on tehokas:
* Tekstiviesteihin pätevät lähes samat aikarajat kuin soittamiseen. On soveliasta kunnioittaa toisen yksityisyyttä.
* Ystäville ja tutuille tekstiviestejä voi lähettää myöhempäänkin.
* Tekstiviestillä voi myös tarkastaa, voiko ihmiselle vielä soittaa. Tekstiviesti on hyvä väline myös kysyä, mitä asiaa jollain oli.
* Myös tekstiviestistä kuuluu ääni, joka häiritsee.
* Tekstiviestin naputtaminen vie huomiota pois siitä tilanteesta, jossa olet.
* Tekstiviestiä lähettäessä pitää pohtia tarkkaan, mitä viestiin kirjoittaa.
* Tekstiviestin lähettämistä työasioissa kannattaa harkita. Henkilökohtainen keskustelu on aina parempi vaihtoehto.
* Jos vastaaja on ulkomailla, tekstiviesti voi olla hyvä keino ottaa yhteyttä.
* Tekstiviesti on tehokas yhteydenottoväline. Sen viesti välittyy aina, toisin kuin soittaessa.
Sähköposti ei soi
eikä kilise:
* Sähköposteja voi lähettää milloin tahansa. Sähköposti ei soi, kilise eikä herätä ketään.
* Muista, että sähköposteihin voi vastata myöhemminkin, jos luet työsähköpostia kotonasi.
* Työsähköposteista pitää osata karsia turhat viestit pois.
* Älä lukaise ja unohda, vaan muista vastata tärkeisiin viesteihin.
* Sähköposti on hyvä tapa ottaa yhteyttä, jos joku asia tulee mieleen ja haluat hoitaa sen heti. Sähköposti on helpoin tapa ottaa yhteyttä missä tahansa ja mihin aikaan tahansa.
* Toisaalta sähköpostissa joutuu miettimään tarkemmin viestin sisältöä ja tarkoitusta.
* Sähköpostit pitää erikseen mennä tarkastamaan, eikä viestejä ole pakko avata heti. Sähköpostin käyttöä voi itse kontrolloida paremmin.
Sosiaalinen media
vai sosiaalinen suuntautuneisuus:
* Toimii kuten sähköposti. Eri välineitä ei ole pakko avata. Internetissä pystyy kontrolloimaan, miten eri yhteisö- tai mediapalveluja käyttää.
* On tärkeää määrittää oma sosiaalinen suuntautuneisuus. Haluaako suunnata sitä sosiaalisessa mediassa läsnä oleviin ihmisiin vai muualle.
* Sosiaalinen media mahdollistaa helpon yhteydenpidon useiden eri ihmisten kesken.
Taloussanomat haastatteli 2010-luvun mobiilietikettiä varten tyylikouluttaja Elisa Koivumaata, Helsingin yliopiston korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkoston johtajaa Ilkka Armista ja kolmea tapakouluttajaa: Katriina Perkka-Jortikkaa, Kaarina Suonperää ja Anja-Kristina Windiä.












