Kirjaudu ▼
 

Iso kysymys: Mistä yritykset saavat rahaa?

Taloussanomat / Lehtikuva
Iso kysymys: Mistä yritykset saavat rahaa?
Suomen Pankki on huolissaan suomalaisyritysten rahoituksesta. Huoli kohdistuu erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
16.5.2012 06:01 (päivitetty 06:03)
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Viime viikolla tuoreimman Euro ja talous -raporttinsa julkaisseen Suomen Pankin (SP) mukaan "suomalaisten yritysten monipuolinen rahoitus tulee turvata".

Keskuspankin huoli liittyy Euroopan velkakriisin kärjistymiseen ja siitä mahdollisesti seuraaviin valtioiden rahoitusongelmiin ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen.

– Valtioiden rahoitusongelmien kärjistymisellä olisi todennäköisesti syrjäyttävä ja kustannuksia kasvattava vaikutus myös suomalaisten yritysten rahoitukseen. Yrityksillä on lähivuosina erääntymässä runsaasti erimuotoisia luottosopimuksia, mutta varsinkaan kansainvälisillä markkinoilla toimivat taloudellisesti terveet ja kilpailukykyiset yritykset eivät – ainakaan toistaiseksi – ole kokeneet rahoituksen saamista toimintaansa rajoittavaksi.

Vuonna 2011 yritykset solmivat tai uusivat useita luottolimiittisopimuksia. Kasvuhakuisimmat pk-yritykset ovat kuitenkin kärsineet lisääntyvästi maksuvaikeuksista sekä kokeneet ongelmia rahoituksensa saatavuudessa, SP:n Euro ja talous 2/2012 -raportissa sanotaan.

– Jos kansainvälinen rahoitustilanne vaikeutuisi, se todennäköisesti kohdistuisi yrityksiin, koska pankkien rahoitustilanne on turvattu pitkälti Euroopan keskuspankin pitkien rahoitusoperaatioiden ansiosta, ekonomisti Jukka Vauhkonen Suomen Pankista kommentoi Taloussanomille.

Kasvuyritysten
rahoitus uhattuna

Suomi on pienten ja keskisuurten yritysten maa. Erityisen paljon on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä, käy ilmi Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin vetämän työryhmän Pääomamarkkinat ja kasvu -raportista.

Raportin mukaan pk-sektori on ylläpitänyt työllisyyden kasvua Suomessa.

– Mikroyritysten merkitys työpaikkojen luomisessa on siis erittäin suuri, raportti tiivistää.

Stadighin työryhmä jakaa SP:n huolen kasvuyritysten rahoituksesta.

– Alkavat kasvuyritykset ovat ongelmallisessa tilanteessa yritysten rahoituksessa siemen- ja aloitusvaiheessa. Yritykset eivät saa pankkien kautta markkinaehtoista rahoitusta eivätkä myöskään pääomasijoittajilta yksityisiä pääomasijoituksia. Tämä johtuu yritysten suurista riskeistä ja erittäin epävarmoista tuotto-odotuksista, työryhmän raportissa kirjoitetaan.

– Nopeasti kasvavat yritykset vastaavat miltei puolesta yritysten liikevaihdon ja työllisyyden kasvusta.

"Muitakin rahoituslähteitä
kuin pankit"

Suomen Pankin mukaan rahoituslaitosten sääntelyuudistukset, esimerkiksi Basel III -säädökset, kasvattavat mahdollisesti yritysten pankkirahoituksen kustannuksia.

– Vaikutukset saattavat kohdistua erityisesti paikallisesta pankkirahoituksesta olennaisesti riippuvaisiin pk-yrityksiin. Muun muassa näiden viennin rahoitus voi joutua ongelmiin etenkin, jos vienti lähtisi nopeasti kasvamaan, SP kirjoittaa.

Vaikuttaakin siltä, että pk-yritysten rahoitus ei ole varmalla pohjalla. Kun Suomen talouskasvu ja työllisyys lepäävät enenevässä määrin pk-yritysten harteilla, ei Suomessa ole välttämättä edellytyksiä tukea talouden kasvua ja työllisyyden paranemista.

Ongelma koskee erityisesti pk-yrityksiä ja niiden rahoitusta. Suuryritysten mahdollisuudet hankkia rahoitusta esimerkiksi velkakirjamarkkinoilta ovat pk-yrityksiä suuremmat.

– Meidän huolemme on, että varsinkin pienet yritykset ovat pankkirahoituksen varassa. Jos tätä yritysten rahoitusta saataisiin monipuolistumaan ja kotimaisia arvopaperimarkkinoita elvytettyä. Se on riski suomalaisille yrityksille, riippuvuus yhdestä rahoituslähteestä, ekonomisti Jukka Vauhkonen sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteena olisi, että pk-yrityksillä olisi muitakin rahoituslähteitä kuin pankit.

"Kriisissä
suvantovaihe"

SP:n Vauhkonen sanoo, että keskuspankki ei näe akuutissa tilanteessa huolta, mutta rahoituksen monipuolistuminen on pitkän aikavälin toive. Hänen mukaansa pk-yritysten mahdollisesti heikko rahoitustilanne on kansantaloudelle pikemmin kasvu- kuin vakausriski.

– Huoli pk-yritysten rahoituksesta kumpuaa vuosien 2008–2009 tilanteesta, kun suurten yritysten markkinarahoitus tyrehtyi koko maailmassa Lehman Brothers -episodin jälkeen. Silloin suuret yritykset tulivat takaisin pankkien tiskeille niin, että suurten yritysten rahoitustarpeet syrjäyttivät pienten yritysten rahoituksen pankeista, Vauhkonen selittää.

– Silloin otettiin käyttöön erityistoimenpiteitä, esimerkiksi Finnveran rahoituskapasiteettia kasvatettiin.

Vauhkosen mukaan rahoitusmarkkinoiden tyrehtyminen voi seurata Euroopan talouskriisin syvenemisestä.

– Nyt on aika lailla vain suvantovaihe menossa, eihän sellaista tilannetta voi poissulkea. On realismia, että tilanne voi toistua.

Pk-yritykset riippuvaisia
pankkirahoituksesta

Suomen pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkirahoituksesta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Suomen Yrittäjien kevään 2012 pk-yritysbarometrin mukaan "lähes 80 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikoivat hakea rahoitusta, kääntyivät pankin puoleen".

Barometrin mukaan huomionarvoista on "pk-yritysten vähitellen kasvava kiinnostus pääomasijoittajia kohtaan". Pk-yrityksille tehdyn kyselyn mukaan "pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyys on palautunut lähelle normaalitilannetta".

Stadighin työryhmän raportti tukee huomiota suomalaisyritysten rahoituksen pankkikeskeisyydestä.

– Yritysten velkakirjamarkkinoiden aktiviteetti on Suomessa alhainen. Esimerkiksi vuoden 2011 lopussa yritysten ja asuntoyhteisöjen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta oli 4,8 miljardia euroa ja pankkien yritystodistusten kanta 5,4 miljardia euroa, kun pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 60,4 miljardia euroa. Vuonna 2010 yritykset laskivat liikkeeseen 14 joukkovelkakirjalainaa, nimellisarvoltaan 1,3 miljardia euroa, raportissa todetaan.

SP:n Euro ja talous -julkaisussa esitetään toive Euroopan yrityslainamarkkinoiden kasvusta.

– On myönteistä, jos joukkolainojen liikkeeseenlasku yleistyy pankkien yritysrahoituksen liiketoimintamallina ja aiempaa useammat yritykset voivat saada rahoitusta suoraan markkinoilta. Samalla pankeilta vapautuisi ainakin periaatteessa kapasiteettia esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten nykyistä laajempaan luototukseen.

Taseet pienenevät,
rahoitus vaikeutuu?

SP:n mukaan yksi osa pk-sektorin mahdollisia rahoitusongelmia voi olla "pankkisektorin liiallinen ja tarpeettoman suuri taseiden supistuminen. Tämä voisi haitata sekä luotonannon välittymistä yksityiselle sektorille että orastavaa talouskasvua", SP:n julkaisussa kirjoitetaan.

– Pankkien luotonannon ylimitoitettu supistuminen iskisi todennäköisesti pahiten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia rahoituskanavia ovat heikot.

Suomen pankkisektorin tase on paisunut viime vuosina hurjasti. Finanssivalvonnan mukaan Suomen pankkisektorin tase kasvoi vuoden 2010 lopusta 29 prosenttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Isosta osasta paisumisesta vastaa pankkikonserni Nordea Pankki Suomen tase, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009.

Mitä ovat tarvittavat
politiikkatoimet?

SP:n Jukka Vauhkosen mukaan yritysten rahoittaminen on ensisijaisesti yksityisen sektorin tehtävä. Julkisen sektorin tehtäväksi jää paikata katvealueita.

Vauhkonen nostaa esimerkiksi Stadighin raportin suosittamat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on paikata aukkoja rahoituksen tarjoamisessa. Raportti tarjoaa toimenpidesuosituksiksi muun muassa bisnesenkeleiden verohelpotuksia ja yritystukijärjestelmän yksinkertaistamista ja karsintaa. Hän myös muistuttaa vuosien 2008–2009 toimenpiteistä, esimerkiksi vientitukijärjestelmän parantamisesta.

Suomen talouden ja työllisyyden kasvu on Stadighin raportin mukaan pitkälti pk-sektorin harteilla. Suomen Yrittäjien mukaan pk-sektorin rahoitus on riippuvainen pankkisektorista. Jos Suomen vienti lähtisi vetämään, Suomen Pankin mukaan rahoitusvaikeudet "saattavat kohdistua erityisesti paikallisesta pankkirahoituksesta olennaisesti riippuvaisiin pk-yrityksiin".

Stadighin työryhmän Pääomamarkkinat ja kasvu -raportti ei kuitenkaan käsittele juuri sitä, miten pankkisektori pystyisi paremmin tukemaan kasvua ja kasvuyrityksiä. Vaikka pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkisektorin rahoituksesta, ja pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli viime vuoden lopussa 60,4 miljardia euroa, ei raportissa pohdita pankkien roolia talouskasvun tukemisessa.

Suomen Pankin huolena on, että pankeista riippuvaisille pk-yrityksille ei välttämättä riitä rahoitusta, jos vienti alkaa vetää. Jukka Vauhkosen mukaan tämä on rakenteellinen ongelma, johon tarvitaan pitkäaikaista ratkaisua.

– Jos rahoituksessa alkaa esiintyä pullonkauloja, tarvittaviin politiikkatoimiin tulee olla valmius, Euro ja talous -julkaisussa kirjoitetaan.

16.5.2012 06:01 (päivitetty 06:03)
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (57)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Markkinat paranee kun vippaatte kreikan ulos, sitten ei tarvitse tehdä yhtään mitään ja häviää huolet.
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 6:16

Anonyymi
Mikäli yritystoiminta on aidosti terveellä pohjalla ei ole pienintäkään ongelmaa saada edullista rahoitusta kasvun rahoittamiseen. Toinen asia on ne valtaosa pienistä yrityksistä joissa odotukset ovat tähdissä ja mahdollisuudet (ja oma tulos) maanraossa. Tuo SP:n huoli on siis mistä saada rahoitusta niille hölmöille jotka eivät osaa yritystä pyörittää, eli ne jotka ovat valtion lypsylehmiä...
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 6:21

Anonyymi
Vakuusrahoilla ainakin sata vuotta pärjää yritykset!
Anonyymi: Me tienataan tällä, 16.5.2012 6:33

Anonyymi
Mikäli yritystoiminta on aidosti terveellä pohjalla ei ole pienintäkään ongelmaa saada edullista rahoitusta kasvun rahoittamiseen

Jos ja kun rahahanat menevät kiinni niin erottelu terveiden ja ei terveiden yritysten välillä on veteen piirretty viiva...

Jos pankki ei saa rahaa myytäväksi ei sitä voi myöskään myydä.
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 6:39

Anonyymi
Mikäli yritystoiminta on aidosti terveellä pohjalla ei ole pienintäkään ongelmaa saada edullista rahoitusta kasvun rahoittamiseen. Toinen asia on ne valtaosa pienistä yrityksistä joissa odotukset ovat tähdissä ja mahdollisuudet (ja oma tulos) maanraossa. Tuo SP:n huoli on siis mistä saada rahoitusta niille hölmöille jotka eivät osaa yritystä pyörittää, eli ne jotka ovat valtion lypsylehmiä...


Totta toinen puoli. Kaikki eivät kuitenkaan ole töissä superyrityksissä. Suurin osa työpaikoista on kehnosti tai jotenkuten kannattavissa yrityksissä.
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 6:41

Anonyymi
Mikäli yritystoiminta on aidosti terveellä pohjalla ei ole pienintäkään ongelmaa saada edullista rahoitusta kasvun rahoittamiseen. Toinen asia on ne valtaosa pienistä yrityksistä joissa odotukset ovat tähdissä ja mahdollisuudet (ja oma tulos) maanraossa. Tuo SP:n huoli on siis mistä saada rahoitusta niille hölmöille jotka eivät osaa yritystä pyörittää, eli ne jotka ovat valtion lypsylehmiä...

Totta toinen puoli. Kaikki eivät kuitenkaan ole töissä superyrityksissä. Suurin osa työpaikoista on kehnosti tai jotenkuten kannattavissa yrityksissä.




Mistä kuluttajat jotka ostaa niitä yritysten tuotteita kun ei ole rahaa?
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 6:47

Anonyymi
Ihme huoli.

Kun velkatalousjärjestelmä romahtaa, niin tottakai velalla pyöritettävät yritykset, kunnat, yksityiset - mitkä vaan, valtiotkin ovat VAIKEUKSISSA.

Järjestelmä on umpikujassa. Piste.
Anonyymi: vanhanaikaisesti kas 16.5.2012 6:51

Anonyymi
Jos tätä yritysten rahoitusta saataisiin monipuolistumaan ja kotimaisia arvopaperimarkkinoita elvytettyä. Se on riski suomalaisille yrityksille, riippuvuus yhdestä rahoituslähteestä, ekonomisti Jukka Vauhkonen sanoo.


Kyse on lähes kauttaaltaan Euroopan taudin tilasta. Eurooppalainen rahoitusjärjestelmä on niin vahvasti riippuvainen pankkirahoituksesta.

Tämä tuskin muuttuu leveäpohjaisemmaksi rahoituskakuksi ilman, että asiaa ajetaan aktiivisesti eteenpäin.
Anonyymi: Sähköasentaja 16.5.2012 6:58

Anonyymi
Mikäli yritystoiminta on aidosti terveellä pohjalla ei ole pienintäkään ongelmaa saada edullista rahoitusta kasvun rahoittamiseen. Toinen asia on ne valtaosa pienistä yrityksistä joissa odotukset ovat tähdissä ja mahdollisuudet (ja oma tulos) maanraossa. Tuo SP:n huoli on siis mistä saada rahoitusta niille hölmöille jotka eivät osaa yritystä pyörittää, eli ne jotka ovat valtion lypsylehmiä...

Totta toinen puoli. Kaikki eivät kuitenkaan ole töissä superyrityksissä. Suurin osa työpaikoista on kehnosti tai jotenkuten kannattavissa yrityksissä.

Mistä kuluttajat jotka ostaa niitä yritysten tuotteita kun ei ole rahaa?


Niinpä, muna kana tilanne, ylisuuri julkinen sektori ja korkea veroaste ovat vieneet euroopan ja suomalaisten kilpailukyvyn. Työt ovat siirtyneet Aasiaan ja nyt uutena suuntauksena intia ja afrikka. Maailmasta eivät ihmiset lopu jotka ovat valmiita tekemään työtä alle 1 euron tuntipalkalla...
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 7:09

Anonyymi
Käteiseltä ja urpolaiselta. Niillä tuntuu kuulemma olevan.


niin, jos olet kreikkalainen pienyrittäjä?
Anonyymi: Nimetön 16.5.2012 7:17
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä