Wahlroos: Julkinen terveydenhoito on pian kuin Trabant
Björn Wahlroos sivalsi julkista terveydenhuoltoa tänään tiedotustilaisuudessa, jossa hän julkisti yhteiskunnallista ajatteluaan valottavan Markkinat ja Demokratia -kirjan. Oman osansa saivat myös hallituksen kuntauudistus ja EU-federalismi.
Wahlroos rinnasti ajattelussaan autokaupan ja terveydenhoidon järjestämisen. Hän kertoi esimerkin, joka kritisoi kirjan johtoajatuksen mukaisesti enemmistön tyranniaa.
Esimerkissä kolme henkilöä pitää kolmesta eri automerkistä. Yksi on mieltynyt Toyotaan, toinen Volkswageniin ja kolmas Volvoon. Ihmiset kuitenkin päättävät, että jostain syystä olisi tehokkaampaa, jos valtio ostaisi kaikille autot yhdellä kerralla.
– Ensinnäkin syntyy jumalaton vehkeily, koska ihmiset alkavat keskenään junttailla siitä, mikä auto kaikilla kolmella pitäisi olla. Muistutan entisen neuvostotalouden laajasta autovalikoimasta, Wahlroos kujeili.
Sen jälkeen ihmiset tekevät päätöksen, jonka jälkeen kaksi näistä kolmesta on vihainen, Wahlroos jatkoi. Yksi on todella vihainen, koska hän jäi täysin vähemmistöön. Tyytymätön on myös se, joka joutui tekemään lehmänkaupat "voittajan" kanssa.
Wahlroosin mielestä Suomen nykyinen terveydenhoitojärjestelmä muistuttaa esimerkin automarkkinoita, jotka valtio on määrittänyt.
– Sitten, kun kaikki olemme joutuneet siihen samaan autohelvettiin, niin tietenkin ne, joilla on mahdollisuus murtautua sieltä ulos, ostavat Volvon tai jopa Mersun.
– Silloin meillä on hiljalleen sellaiset automarkkinat kuin meidän terveydenhuoltomme on tällä hetkellä. Ja ikävä kyllä julkinen terveydenhuolto alkaa valua kohti Trabantia, Wahlroos sanoi.
Trabant oli entisessä Itä-Saksassa vuosina 1957-1991 valmistettu automerkki. Länsimaissa huonomaineinen auto oli kuuluisa isoista päästöistään ja tehottomasta moottoristaan.
Vallan keskittäminen Brysseliin
ei ole ratkaisu
Wahlroos katsoo, että vallan keskittäminen Brysseliin tai Frankfurtiin ei ole ratkaisu Euroopan unionin nykyisiin ongelmiin. Tähän mielipiteeseen Wahlroos haki tukea historiasta 1300–1400-luvulta.
– Silloin fantastisen menestyksekäs valtio Kiina kääntyi sisäänpäin, keskitti kaiken vallan virkamiehille ja sulkeutui ulkomaankaupasta, Wahlroos muistutti.
Sen sijaan Euroopassa sadoista ruhtinaskunnista ja kaupungeista muodostunut Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta synnytti Wahlroosin mukaan järjestelmän, jossa oli kilpailua ja oikeusturvaa. Eurooppa voitti Kiinan 300–400 vuodessa, hän huomautti.
– Tänään on pelottavaa se, että jotenkin luulemme, että valtion keskittämisellä ja yksikköjen suurentamisella pystyisimme ratkaisemaan ongelmia. Tämä ei ole aivan merkityksetön kommentti Suomen kuntauudistukseenkaan, Wahlroos sanoi.















