Kirjaudu ▼
 

Varo, sinustakin voi helposti tulla syntipukki

Heini Karjanmaa
Varo, sinustakin voi helposti tulla syntipukki
Ihmisen taipumus nostaa yksi henkilö tikunnokkaan on tyypillistä yhteisöille niin työpaikoilla, kouluissa kuin suvuissa. Mutta halutaanko tämän päivän syntipukkitarinoilla itse puhdistautua? Vai onko vain oikein, että päättäjiä vahditaan tiukasti? Helpottaako, kun voi osoittaa yhtä ihmistä sormella ja ajatella, että "onneksi en itse ole tuollainen".
6.4.2012 06:01
Saara Vartiainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ja Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ovat nimiä, jotka ovat tulleet tutuiksi julkisuudesta viime aikoina.

Näitä ihmisiä on epäilty väärinkäytöksistä virassa tai työtehtävässä. Samalla kun asiaa on vasta alettu selvitellä, henkilö on jo nostettu korkealle valtakunnan julkisuuteen.

Virheen tehnyt ihminen on toki tilivelvollinen teoistaan. Kuitenkin esimerkiksi Paavo Voutilainen todettiin lopulta Helsingin käräjäoikeudessa syyttömäksi väärinkäytöksiin kohutuissa huonekaluhankinnoissaan. Siinä vaiheessa takana oli kuitenkin jo kuukausien riepottelu mediassa ja keskustelupalstoilla.

Lisäksi usein näyttää siltä, että tietty ihminen joutuu silmätikuksi aiheesta, joka koskettaa laajempaakin ihmisryhmää. Yhdestä ihmisestä tulee julkinen syntipukki, jonka riepottelu jättää helposti asian taustat ja laajemmat yhteydet varjoonsa.

Niin sanottu syntipukki-ilmiö tunnetaan jo ihmiskunnan alkuhämäristä alkaen. Ihmisen taipumus nostaa yksi henkilö tikunnokkaan on edelleen tyypillistä ihmisten yhteisöille niin työpaikoilla, kouluissa kuin suvuissa.

Sana syntipukki on peräisin Raamatusta, jossa sillä oli konkreettinen merkitys: ”Ennen kuin syntipukki päästettiin erämaahan, Aaron laski molemmat kätensä sen pään päälle ja siirsi siten vertauskuvallisesti kansan synnit sen päälle. Pukki kantoi sitten kansan synnit pois leiristä.”, lukee Jesajan kirjan 53. luvun 6 jakeessa.

Halutaanko tämän päivän syntipukkitarinoilla pestä pois yhteisetkin synnit? Vai onko vain oikein, että päättäjiä vahditaan tiukasti?

Tutkitaan vai
hutkitaan ensin?

Voima-lehden toimittaja Susanna Kuparinen seurasi tiiviisti Voutilaisen tapausta. Hänen mielestään tämänkaltaisia aiheita pitää vastaisuudessakin ryhtyä käsittelemään mediassa saman tien.

– Koska meillä oikeusprosessit voivat kestää kauan, ja koska asiaan kohdistuu yleistä mielenkiintoa, Kuparinen perustelee.

Vaikka Voima-lehdessä aluksi seurattiin Voutilaisen tapausta tarkasti, oikeuden vapauttava päätös julkaistiin lehdessä vasta yli puoli vuotta myöhässä. Journalistin ohjeiden ja Kuparisen itsensä mukaan päätös olisi kuitenkin pitänyt julkaista viivytyksettä.

– Virhe tapahtui, ja siitä pitää oppia, Kuparinen sanoo.

Pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki pitää ongelmallisena sitä, että tapauksista uutisoidaan, kun oikeusprosessi on vielä kesken. Hän pahoittelee, että uutisten ja viestinnän maailma on tullut niin nopeaksi, että uutisvälineet kilpailevat kuin aitajuoksijat. Toimituksissa ei ole varaa tehdä rauhallisesti ja perusteellisesti työtänsä. Silmätikkujen riepottelu kärjistyy entisestään, kun uutiset julkaistaan yleensä pikavauhtia myös netissä.

– Netin keskusteluareenat ovat kuin hullujenhuoneita. Siellä tikunnokkaan nostettujen ihmisten elämän ruotiminen jatkuu amatöörivoimin. Se on ehkä se karuin ja hurjin juttu, Heinimäki sanoo.

Helsingin yliopiston kansleri ja filosofi Ilkka Niiniluoto arvioi, että yleinen käytäntö rikostutkintojen uutisoinnista on muuttunut.

– Suomessa on vanha periaate, että kukaan ei ole syyllinen, ennen kuin on toisin todistettu. Sen takia rikosuutisissa vältettiin aikaisemmin sitä, että julkaistiin rikollisten nimiä. Nyt käytäntö näyttää muuttuneen aika paljon. Sekä rikostutkinta että eettiset ongelmat henkilöidään ja ne tuodaan suoraan julkisuuteen nimellä varustettuna.

Niiniluodon mukaan vaarana on, että ihminen leimautuu, vaikka myöhemmin osoittautuisi, ettei moitteisiin ollut aihetta.

Miten paljon yhtä
ihmistä voi riepotella?

Sekä Kuparinen että Heinimäki vetäisivät riepottelun rajan ainakin siihen, että keskityttäisiin asiaan, ei henkilökohtaisuuksiin.

– Se, minkälainen tyyppi joku on, ei oikeastaan kuulu lehtien palstoille ollenkaan. Eettinen keskustelu pitäisi käydä argumenteilla, ei nostamalla yksilöitä tikunnokkaan. Jokainen ihminen on hirveän paljon monimutkaisempi olento, kuin mitä iltapäivälehtien lööpeistä voi lukea, Heinimäki sanoo.

Kuparisen mukaan yksityiselämä pitäisi rajata pois julkisuudesta, jos se ei vaikuta tekemisiin.

– Minua huolestutti Vantaan silloisen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen naissuhteen uutisointi Helsingin Sanomissa viime vuonna. Toimittaja perusteli suhteen uutisointia sillä, että se oli saattanut Vantaan sekasortoon. Mutta voiko suhde ylipäätään suistaa kaupunkia sekasortoon? Se oli muuten hillittömän hieno juttusarja, mutta suhteesta kertominen oli liikaa, Kuparinen sanoo.

Kuparisen mukaan ihmisen henkilökohtaista elämää käsitellessään toimittaja lankeaa helposti kaksinaismoralismiin. Muilta voidaan vaatia sellaista käytöstä ja standardeja, joita ei itse noudateta omassa elämässä.

Kuparinen poistaisi myös nimittelyn.

– Esimerkiksi Rätyä on julkisesti haukuttu psykopaatiksi, narsistiksi ja vaikka miksi. En tiedä, miten nämä asiat edes liittyvät siihen, mitä Räty on tehnyt, hän sanoo.

Ilkka Niiniluodon mukaan yksittäisen ihmisen nostaminen esiin mediassa on yleistynyt viime vuosina.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Ennen tällaiset sensaatiojutut rajoittuivat vain joihinkin lehtiin, mutta nyt niistä on tullut kaikille näkyvää lööppien vakioaineistoa. Varmasti on totta, että jos yksi ja sama henkilö on viikkokausia pyörityksessä, se voi olla hänen kannaltaan kohtuutonta, Niiniluoto sanoo.

Niiniluodon mukaan median kannattaisi ihmisten sijaan kaivaa esille laajempia mekanismeja, joista eettiset ongelmatkin syntyvät. Hän kuitenkin myöntää, että median on helpointa ja havainnollisinta käsitellä ongelmia juuri yksittäisten tapausten kautta.

Kantaako syntipukki
kaikkien pahat teot?

Jyväskylän yliopistossa joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassa Tiina Nikkola tutki ihmisen käyttäytymismalleja ryhmässä. Nikkolan mukaan ryhmän valitsema syntipukki mahdollistaa sen, että ryhmän sisäisistä ristiriidoista ei tarvitse piitata ja omaa syyttömyyttä voidaan pitää valheellisesti yllä. Syyllisen etsiminen on ryhmissä yleinen ratkaisumalli, jolla suojaudutaan omilta ahdistuksen tunteilta.

Jaakko Heinimäellekin ilmiö on tuttu.

– Kun voidaan osoittaa yhtä ihmistä sormella, voidaan tuntea, että luojan kiitos me ei olla tuollaisia. Oma puhtauden tunne syntyy näkemällä likaa toisessa.

Toisaalta moraalia voi hänen mukaansa käsitellä vain ihmisten kautta, koska vain ihmiset tekevät moraalisia ratkaisuja.

– Esimerkiksi osakeyhtiöillä ei ole moraalia, osakkailla on, Heinimäki sanoo.

Kuparisen mukaan on mahdollista, että viime aikojen uutisissa näkyy syntipukki-ilmiö.

– Totta kai on vaarana, että silloin alkuperäinen asia unohtuu. Mutta kun on kyse johtajasta tai korkeinta valtaa käyttävästä henkilöstä, silloin myös odotukset nuhteettomuudesta on ihan aiheellisestikin kovia, Kuparinen sanoo.

Syntipukki-ilmiötä ei Kuparisen mukaan pidä sekoittaa normaaliin huolelliseen asioiden seuraamiseen.

– Journalistin ohjeissa vaaditaan, että uutisoitu asia pitää seurata loppuun asti. Jos näin sitten tekee, se leimataan helposti ajojahdiksi.

Kuparinen huomauttaa, että syntipukiksi leimaamisen takana voi olla myös yksittäisen ihmisen henkilökohtainen kostoretki, ei välttämättä minkään ryhmän yhteinen valinta. Syntipukki-ilmiön ohella toinen ongelma on asioiden psykologisointi.

– Meillä ihmisillä on lajina ja meidän kulttuurissamme vahvana tendenssinä motivaation kaivaminen psykologiasta. Minusta sitä pitää varoa, kun kirjoittaa esimerkiksi virkamiesten ja viranhaltijoiden käytöksestä. Lopulta sillä ei ole väliä tekojen kannalta, mikä motiivi on, sillä ainoa kiinnostava seikka yhteisön kannalta on eleet ja seuraukset, Kuparinen sanoo.

Ansaitseeko jokainen
anteeksiannon?

Kun silmätikku on keikkunut otsikoissa aikansa, kohu laantuu ja unohtuu. Tilalle tulee toisia kohuja.

Silmätikku on voinut saada lopulta oikeudelta vapauttavan päätöksen, mutta pystyykö se enää palauttamaan hänen mainettaan julkisuudessa? Ja jos tuomio onkin langettava, ansaitseeko ihminen kuitenkin anteeksiannon?

– Se riippuu siitä, muuttaako ihminen toimintaansa vai ei. Jos sama meininki jatkuu, en ymmärrä, minkä takia pitäisi antaa anteeksi, sanoo Kuparinen.

Kuparinen kummastelee sitä, että Suomessa esimerkiksi poliitikot eivät eroa kovin herkästi, vaikka olisivat toimineet väärin. Ruotsissa on hänen mukaansa toisin.

Heinimäki sanoo, että anteeksiannossa ei välttämättä tarvitse olla kysymys ansaitsemisesta.

– Silloinpa vasta kysymys anteeksiantamisesta onkin, kun toinen ei ansaitse sitä.

Heinimäen mukaan on käytännössä mahdotonta sanoa, missä tilanteessa jonkun ihmisen peli olisi kokonaan menetetty, ja kenelle annetaan
mahdollisuus uuteen alkuun. Kerran ihmisen otsaan lyöty leima pysyy kuitenkin tiukassa.

– Tässä suhteessa olemme hirveän julmia. Hirvittävän kärkkäästi luulemme tietävämme, millaisia toiset ihmiset ovat.

6.4.2012 06:01
Saara Vartiainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (117)

Sivut:1 ... 10 11 12
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Tässä maassa tikunnokassa on yksilöiden lisäksi kokonaisia ihmisryhmiäkin.

Isoimpana esimerkkinä työttömät. On lähestulkoon kaikkien muiden etu, julkishallinnosta lähtien, että nämä leimataan aloitekyvyttömiksi, juopoiksi, työtäpakoileviksi luusereiksi, riippumatta siitä, mitä yksilöt osaavat ja kuinka monta avointa palkallista työpaikkaa koko maassa on.

Hallintokoneistokin toimii lähtökohtaisesti samalla oletuksella ja "työttömyyden hoitoon" kehitetyt toimenpiteet on suunniteltu nimenomaan aloitekyvyttömien moniongelmaisten lähtökohdista ja "yksilöllisenä palveluna" samaa metodiikkaa sovelletaan kaikkiin. Samassa laarissa neurologisista ja psyykkisistä ongelmista kärsivän kouluttamattoman alkoholistin kanssa on riittävän monta kertaa 150 hakijan joukosta 2-sijan saanut 15 vuoden työuran omaava diplomi-insinööri, KTM tai vastaava.

Suomessa on vanha periaate, että kukaan ei ole syyllinen, ennen kuin on toisin todistettu



Tämäkään ei pidä työttömien osalla paikkaansa. Hallintokoneisto toimii siten, että työttömän on itse itsensä pystyttävä todistamaan syyttömäksi siihen, mistä TE-toimisto häntä syyttää. Karenssiratkaisuissa aivan tyypillisesti noudatetaan kategorisia päätöksiä ja linjaratkaisuja riippumatta siitä, mitä työtön on tehnyt tai tekemättä jättänyt

"...kyllähän työttömän kertomus uskottavalta tuntuu, mutta nämä asiat on tavattu ratkaista näin..."

Suomessa ei sen syrjitympää ja sijaiskärsijänä toimivaa ihmisryhmää ole kuim iso osa työttömistä, jotka ovat kollektiivisesti nostettu tikunnokkaan varoittavana esimerkkinä siitä, miten käy, jos ei "mene" töihin.

Töihin, joita ei ole kuin murto-osalle hakijoista ja joihin ei näitä aloitekyvyttömien juoppojen kategoriaan joutuneita edes oteta. Työttömässä on aina jotakin vikaa.

Taloustieteessä on tunnettu tosiasia, että työttömyydellä on palkannousupaineita tasaava ja pelotevaikutuksensa.

Osa kansasta uhrataan tikunnokaan aivan tetoisesti, hallinnollisin toimin ja lakeja säätämällä. Aivan järjestelmällisesti syrjimällä.

Yksilötasolla ihmisen elämä riepotellaan hallinnon tasolta riekaleiksi, itsemääräämisoikeus viedään, eikä nämä ihmiskohtalot päädy julkisuuteen - vaikka asinaomaiset niin haluaisivatkin.

Osa syntipukeista on syytä ilmeisesti pitää näkymättöminäkin.

Riittää, että valittu kansanryhmä kantaa markkinatalouden synnit ja sen jälkeen syntisäkki selässään saavat painua hevonh*vettiin katseen ulkopuolelle varoen aiheuttamasta yhtään ylimääräisiä kustannuksia, ainakaan niin, että MINUN veroprosenttini siitä nousee sadasosaakaan.

Eiks jeh?

Tuo jutun kuva on muuten oikein kuvaava.
Anonyymi: näitähän löytyy 8.4.2012 20:45

Anonyymi
Ile Kanerva joutui eroamaan muutamien tekstareiden vuoksi, mutta muutamat kärkipään politikot voivat suhmuroida hyväveliverkoston kautta normaalia tuottoisampia asuntokauppoja seuraukseta.
Anonyymi: ensin valitaan syyll 9.4.2012 21:04

Anonyymi
Varo, sinustakin voi helposti tulla syntipukki

Pukiksi nimitys voi tuntua hyvältä, jos ei aikasemmin ole sanottu!!!
Anonyymi: näin ööö!! mies näkö 10.4.2012 9:54

Anonyymi
Helposti tämä päivän sana!!!
Anonyymi: syntipukki 72 10.4.2012 10:01

Anonyymi
Ei se Voutilainen silti oikein eikä varsinkaan eettisesti menetellyt hankkiessaan lonkalta ilman kilpailutusta yli 72 tuhannen kivahuonekalut omaan työhuoneeseensa kun kilpailuttamisen raja silloin oli 15 000.
Myös ilman kilpailutusta yli 100 tuhannen konsultoinnin ostaminen ihan itse valitsemaltaan taholta oli sekin selkeästi väärin, tuli tuomio tahi ei.
Anonyymi: livahtaminen ei tee 10.4.2012 12:58

Anonyymi
Jutusta jäi tietyn eritteen maku suuhun. Siis, pappi ja toimittaja mutuilevat palstojen lukijoiden ominaisuuksista suurinpiirtein nollasubstanssilla. Lopputulema on suurin piirtein se, että kansa on hullu, vainoharhainen, kostonhaluinen, tyhmä jne. Perusteluja väitteille ei lainkaan, joten heidän tietonsa lukijoista, heidän ominaisuuksistaan ja tavoistaan lukea uutisia on vedetty ilmeisesti hihasta tai fiiliksistä.

Tai osaako joku sanoa miten ammatikseen henkiolennoista satuileminen pätevöittää analysoimaan suuria joukkoja ihmisiä, tai entä sen puoleen ko. toimittajan teatteriohjaajan opinnot?

Mutta täytyyhän sitä antaa lausuntoja asioista, kun edustetaan mielipide-eliittiä (Kuparisen oma luonnehdinta omasta ylivertaisesta statuksestaan, papin mutuilut ratifioi yläkerran herra itse, joten ne pätevät kai hänen mielestään aina ja iänkaikkiaan). Kai seuraavaksi marssitatte eläinlääkärejä antamaan lausuntoja taloustieteen viimeisimmistä kiistakysymyksistä ja "analysoimaan" niitä?

Artikkelin viestin mukaan kansalaisen tulee siis tyytyä siihen, että hyvät veljet sekä siskot junailevat toisilleen etuisuuksia, tuomioiden kevennyksiä, pakovirkoja jne, kun se jonkin esihistoriallisen lain ja "hyvän tavan" mukaan on ihan jees. Täytyyhän meidän olla kiltti ja tottelevainen alamaiskansa. Soo soo, pikkulapset.
Anonyymi: Hysss, kansalainen, 12.4.2012 17:31

Anonyymi
Syntipukki-ilmiön kiteytti aikoinaan analyytikko ja hyvin viisas Martti Siirala: "TERVEIN PERHEESTÄ SAIRASTUU".
Eli kun muu perhe on läpeensä sairas ja sairaudentunnoton, yksi oireilee ja toimii toisin ja juuri tämä yksi oireilee kun on ainoa joka näkee koko hulluuden ja siksi hänestä tulee syntipukki eli hullu. Todellinen hullu on se muu perhe sisarkateuksineen yms.

Yhteiskunnassa samoin: kun yksilö näkee vääryyden ja kapinoi aivan oikein, se tulee saada nujerrettua
ja se tehdään suunnitelmallisesti jopa niin että viranomaiset - KIRJALLISESTIKIN - VALEHTELEVAT.
Uskomatonta, mutta totta eikä sitä junaa pysäytetä hevin sillä valheen voima on suuri. Ei kuitenkaan loputtomiin - ONNEKSI.
Anonyymi: OikeaLeena 14.6.2012 22:21
Sivut:1 ... 10 11 12
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

22:04 USA pohtii vastausta Sony-iskuun
21:37 Microsoft myy Lumioiden musiikkipalvelun
21:10 Autojätit keskeyttivät myynnin Venäjälle
20:46 Verkkokauppa kasvaa: Paketit eivät mahdu posteihin
20:36 BBC: Lapset kaivavat paljain käsin tinaa Applen puhelimiin
19:36 Viranomaiset: roaming-maksuista luopuminen "ei kestävää"
19:28 Venäjä puuhaa 13 miljardin euron pankkitukipakettia
19:05 Saudit tiukkana: Brent alle 60 dollarin
18:09 Nouseeko hinta? Ikea lopetti keittiömyynnin Venäjällä
17:37 Tuloerot kasvoivat Suomessa
17:12 Merkel: Pakotteet pysyvät kunnes Putin hellittää
16:50 Digitoday Mitäs peliä tämä on? Miljoonat Android-puhelimet tottelevat väärää isäntää
16:34 EK lykkää pelisääntöneuvottelujen takarajaa
16:21 VR nettoaa ruplan syöksyllä
15:55 EU hakee jättipiristystä talouteen – kiinnostaako sijoittajia?
15:32 2776 vai 1311 euroa? Jättilista paljastaa naapurisi tienestit
15:22 Finnairin tekniset sopivat säästöistä
15:10 Risikko: Kevan järjestelyt tutkitaan
15:00 Helsingin pörssi nousussa ruplan hieman rauhoituttua
14:56 Tähän kaikkeen palkan pitäisi riittää
14:27 Lehti: Nokia ja Alcatel-Lucent neuvottelevat fuusiosta
14:02 Lidl maksaa työntekijöilleen "Lidl-lisää"
13:41 Öljyn hinta kääntyi nousuun
13:38 Ilta-Sanomat Yle: Yhteistyö HBO:n kanssa loppuu
13:27 SS: Ruplan heikentyminen huolestuttaa Ponssea
12:53 Digitoday IPhone-sovellukset kallistuvat Suomessa vuodenvaihteessa
12:40 IMF kyseenalaistaa "kuplapuskureiden" tehon
12:28 St1 jälleen huoltamokaupoilla
12:23 Putin: Venäjällä voi mennä kaksi vuotta toipumiseen
12:11 Kolme yökerhoa vaihtaa omistajaa
Asiakastieto

Yhteistyössä