Tässä on Suomen 10 vaikutusvaltaisinta naista
Lehtikuva
Naistenpäivän kunniaksi kerätyllä listalla on niin talouselämän vaikuttajia, politiikkoja kuin kulttuurivaikuttajiakin. Listalle nousi myös yllättäviä nimiä.
Suomi siirtyi maaliskuun ensimmäisenä päivänä miesjohtoon, kun Sauli Niinistö seurasi Tarja Halosta tasavallan presidenttinä. Kuka on Niinistön Suomen vaikutusvaltaisin nainen?
Taloussanomat haastatteli talouselämän, politiikan, kulttuurin ja median vaikuttajia ja listasi Suomen vaikutusvaltaisimpien naisten kärkikymmenikön tänään vietettävän kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi.
Suomen vaikutus-valtaisimmat naiset 2012
1. Sari Baldauf (Fortumin hallituksen puheenjohtaja)
2. Jutta Urpilainen (valtiovarainministeri)
3. Sofi Oksanen (kirjailija)
4. Tarja Halonen (presidentti)
5. Irja Askola (Helsingin piispa)
6. Henna Virkkunen (kunta- ja hallintoministeri)
7. Anne Brunila (Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja)
8. Leena Majander-Reenpää (WSOY:n varatoimitusjohtaja ja kustantaja)
9. Satu Huber (Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja)
10. Birgitta Kantola (hallitusammattilainen)
Lähde: Taloussanomien kysely 7.3.2012
Perinteisesti naispuolisten talousvaikuttajien listoja hallinnut Sari Baldauf sai myös yleisellä, ei vain talouselämään rajatulla vaikuttajalistalla paljon mainintoja. Entinen Nokia-johtaja Baldauf nousi viime vuonna energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtajaksi. Hänestä tuli samalla ensimmäinen nainen suomalaisen pörssiyhtiön hallituksen johdossa.
– Jos katsoo suomalaista talouselämää, niin ilman muuta Sari Baldauf tulee ensimmäisenä mieleen, Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö sanoo.
Baldauf ei näy paljon julkisuudessa, mutta hänen vaikutusvaltansa huomataan silti. Merkittävä osa hänen vallastaan perustuukin juuri taustavaikuttamiseen, joka ei näy suurelle yleisölle mutta joka vaikuttaa suuriin bisnespäätöksiin.
Muista talouselämän naisvaikuttajista useita mainintoja saivat Baldaufin tavoin Fortumissa työskentelevä Anne Brunila, Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja, Finnairin ja YIT:n hallitusten jäsen Satu Huber sekä muun muassa Stora Enson, Nordean ja Fortumin hallituksissa istuva Birgitta Kantola.
Urpilaisella on valtaa
sekä teoriassa että käytännössä
Erään politiikan viimeisistä lasikatoista mursi viime vuonna valtiovarainministeriksi noussut Jutta Urpilainen. Vaikka Suomessa oli ennen Urpilaisen pestiä ollut nainen niin presidenttinä kuin pääministerinäkin, yksikään nainen ei ollut häntä ennen päätynyt valtion kirstunvartijaksi.
– Urpilaisella on paljon valtaa sekä teoriassa että käytännössä, toimittaja Johanna Korhonen sanoo.
Urpilaisen ministerinpostia kuvaillaan "erittäin keskeiseksi" ja hänen asemaansa vaikutusvaltaisten naisten listalla pidetään itsestään selvänä. Euroalueen kärvistellessä velkakriisissä Urpilaisesta onkin tullut valtakunnan näkyvin poliitikko pääministeri Jyrki Kataisen rinnalle.
Muista naispoliitikoista mainintoja saa erityisesti kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen. Kokoomusjohtoa ei pelota heittää Virkkusta koviin paikkoihin, sillä hänen vastuullaan on jo toisena peräkkäisenä hallituskautena vaativa ja epäkiitollinen tehtävä.
Virkkunen hoitaa Kataisen hallituksessa kovaa vastustusta nostattavan kuntauudistuksen läpiviemisen. Viime hallituksessa opetusministerinä ollut Virkkunen vastasi silloin kuntareformin tavoin kiivastuttaneesta yliopistolain uudistamisesta.
Oksasen rakettimainen
nousu eturiviin
Vaikuttajien puheissa toistuu Baldaufin ja Urpilaisen rinnalla jatkuvasti myös kirjailija Sofi Oksasen nimi. Kaunokirjailijan nousu vaikuttajalistan kärkisijoille on ollut nopea. Oksasen nimi on toki tiedetty jo pitkään, mutta vasta vuonna 2008 Finlandia-palkittu romaani Puhdistus nosti hänet kaikkien huulille.
– Oksanen on ehdoton ykkönen kulttuurin puolella, europarlamentaarikko ja Suomen ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Myös muita kulttuurivaikuttajia mainitaan tiuhaan tahtiin vaikutusvaltaisia naisia kysyttäessä. Kulttuurin asema kansakunnan sieluna tuntuu perustellulta, sillä moni haastatelluista painottaa kulttuurityöläisten asemaa.
Esimerkiksi Trainer's House -konsulttiyhtiön omistaja ja yritysvalmentaja Jari Sarasvuo nimeää ensimmäisenä listalleen WSOY:n varatoimitusjohtajan ja kustantajan Leena Majander-Reenpään. Sarasvuo perustelee valintaansa sanoen kirjallisuuden olevan yksi kansallisen kulttuurin eloonjäämiskysymyksistä. Hallitusammattilaisia hän ei nimeä listalleen lainkaan.
– Hallitusvaikuttajat eivät kiinnosta minua. Governance-hommat ovat pelleilyä, siitä on tullut tällainen hyvä veli -kerho, Sarasvuo sanoo.
Halosella on yhä
rutkasti valtaa
Vaikka Tarja Halosella ei enää olekaan aktiivista asemaa politiikassa, hänellä on yhä paljon valtaa. Yli vuosikymmenen tasavallan presidenttinä toiminut Halonen saa mainintoja lähes kaikilta haastatelluilta.
– Sanoisin edelleen Halonen. Hänellä on vaikutusvaltaa, vaikkei hän olekaan enää presidentti, toimittaja ja kirjailija Ulla-Maija Paavilainen sanoo.
Anneli Jäätteenmäki nostaisi Halosen yhä kuntaministeri Virkkusen edelle, vaikka Virkkunen runnoo läpi 2000-luvun merkittävintä rakennemuutosta Suomessa.
– Halonen on edelleen vahva mielipidevaikuttaja, se on ilman muuta selvää, Jäätteenmäki sanoo.
Mielipidevaikuttamisen ja arvojen tärkeys hektisessä yhteiskunnassa tulee esiin myös hieman yllättävän nimen muodossa.
Helsingin piispaksi vuonna 2010 valittu Irja Askola kerää monta mainintaa ja hänen katsotaan olevan hyvin vaikutusvaltainen. Askola on Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa.
– Hän on sosiaalisesti taitava ja sympaattinen arvovaikuttaja, Johanna Korhonen kuvailee Askolaa.
Korjattu Birgitta Kantolan hallituspaikkojen listaa.
