Kebab-kiskonta: 1 000 euron vuosipalkka

Laittomasti maahantuoduille ja pakkotyöhön joutuneille työntekijöille ei maksettu rajavartiolaitoksen ja keskusrikospoliisin mukaan palkkoja ollenkaan tai erittäin vähän.

Tämän voi vahvistaa myös Agali Groupin yritysten tilinpäätöksistä. Ne ovat karua luettavaa. 

Kohun keskipisteessä olevan Lihaliike Agalin liikevaihto vuonna 2010 oli 215 000 euroa. Yhtiön iranilaisen toimitusjohtajan tuolloisen lehtilausunnon mukaan sillä oli kolme työntekijää. Palkkoja ja palkkiota se maksoi kuitenkin vain 3 167 euroa vuodessa eli runsaan tonnin per nuppi.

Yhtään sen avokätisempää ei ollut palkkapolitiikka Agali Groupin kolmessa ravintolassa.

Eerikinkadulla toimivan Agali Restaurant Oy:n eli Steak House Agalin liikevaihto vuonna 2010 oli 123 000 euroa. Ravintola maksoi vuodessa 22 477 euroa palkkoja. Summa vastaa yhden kokin 11 kuukauden keskiansioita. Tämä on mahdoton yhtälö, sillä paikka on auki joka päivä iltayöhön ja neljänä päivänä jopa 04:ään. Yritys teki viime vuonna 13 000 tappion ja sillä on runsaasti maksuhäiriöitä.

Vertailusivusto Eat.fi:n sivuilta löytyy myös tällainen palaute: ”Ruoka maistuu ja palvelu ystävällistä. Kävi valitettavasti ikäviä asioita. Tilasin lauantaina 22.10.2011 kolme kebab-boksia (3x5=15€), mutta jälkikäteen huomasin tiliotteesta, että Agali laskutti kyseisen summan kahteen kertaan”.

Hämeentiellä toimivan Cafe Agalin liikevaihto vuonna 2009 oli 123 000 euroa. Sen tuoreempaa tilinpäätöstä ei ole käytettävissä. Palkkoja ja palkkiota yhtiö maksoi 28 122 euroa. Summa vastaa yhden kokin 13,5 kuukauden keskiansiota. Yrityksellä on runsaasti maksuhäiriöitä.

Kolmannen yrityksen, Kauppahallissa toimivan City Serggio’s Restaurantin, tilinpäätökset eivät ole käytettävissä, mutta yhtiöllä on pitkä lista maksuhäiriöitä. Paikkaa ei pidä sotkea Aurajoen rannassa toimivaan aitoitalialaiseen Sergiokseen eli ”Sörtsöön”.

Poliisin mukaan
velka piti töissä

Poliisin ja rajavartioston mukaan ravintolaryppään Lähi-idästä tulleet työntekijät joutuivat työskentelemään joko palkatta tai pienellä palkalla. Tapaukseen liittyy myös ihmiskauppaa, laittoman maahantulon järjestämistä ja kiskonnan tapaista työsyrjintää.

Palkkaa ei välttämättä maksettu ollenkaan, tai se oli erittäin pieni. Tutkinnan mukaan joissakin tapauksissa puhutaan vain muutamista euroista. Vastavuoroisesti työpäivät olivat erittäin pitkiä, lepopäiviä ei ollut ja velkasuhdetta käytettiin hyväksi.

Kiskonnan tapaiseen työsyrjintään liittyy yhteensä 12 asianomistajaa ja ihmiskauppaan neljä.

Vielä toissakesänä Agalin toimitusjohtaja kaavaili lihanjalostamon työntekijämäärän kasvattamista kolmesta 15 henkeen. Turun Sanomien mukaan johtaja aikoi perustaa Helsinkiin halal-lihaan erikoistuneen tukun. Tuossa vaiheessa Lihaliike Agalille oli ehtinyt kertyä jo 165 000 euron piikki lyhyitä velkoja.

Turussa ruokaa
myös roskiksesta

Edellinen raju ruokaskandaali ravisutti Turun ravintolaelämää vuonna 2004. Kävi ilmi, että kiinalainen ravintola haki ruokaa samassa korttelissa sijaitsevasta elintarvikeliikkeen bioastiasta.

Tuolloin viranomaiset eivät suostuneet kertomaan ravintolan nimeä, ja samassa korttelissa toiminut kiinalaisravintola kärsi roskisruokaepäilyistä. Viattoman ravintolan asiakasmäärä putosi huhujen takia kaksi kolmasosaa ja se joutui irtisanomaan yhden työntekijän. Valopihassa toiminut ravintola sai roikkua löysässä hirressä kolme kuukautta ennen kuin viranomaiset lopulta julkistivat oikean dyykkarin nimen.