Näistä möläytyksistä tämä vuosi muistetaan

Sananvalinnoilla ja yksittäisillä kommenteilla voi olla taloudessa varsin yllättäviä seurauksia. Tässä suhteessa yksi viime vuoden kauaskantoisimmista oli Kreikan pääministerin George Papandreoun Sosialistiselle parlamenttiryhmälle pitämä puhe, jossa tämä kertoi EU-päättäjien työllä ja tuskalla kokoaman tukipaketin menevän kansanäänestykseen.

– Tästä tulee kansanäänestys: Kansalaisia kehotetaan sanomaan "kyllä" tai "ei" uudelle lainajärjestelylle. Näistä Papandreoun sanoista käynnistyi tapahtumavyöry, joka lopulta johti Kreikan hallituksen vaihtumiseen.

Myös Suomen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen elokuussa antama voitonriemuinen lausunto Suomen Kreikalta saamista lainavakuuksista joutui pian kyseenalaiseen valoon, kun muut euromaat torjuivat järjestelyn.

– Minä pidän neuvottelutulosta varsin hyvänä, Urpilainen sanoi toimittajille valtioneuvoston linnassa.

Tyytyväisyys muuttui kuitenkin selittelyksi, kun Suomen hallitusta syytettiin salailusta.

Pari kuukautta myöhemmin vakuusjärjestelystä todella saatiin sovittua. Tosin järjestely oli niin monimutkainen, että asiantuntijat ja kommentaattorit eivät löytäneet yhteisymmärrystä, oliko ratkaisu Suomelle edullinen vai ei.

"Mitä minun pitäisi tehdä,
tappaa hänet? "

Eurokriisin myllerryksessä useampikin valtionpäämies menetti paikkansa, heidän joukossaan Italiaa 17 vuotta hallinnut Silvio Berlusconi.

Italian pääministerillä on joka tapauksessa ainakin yksi vankkumaton kannattaja, venäläinen virkaveli Vladimir Putin.

– Minulla on erittäin lämmin henkilökohtainen suhde Berlusconiin. Uskon hänen olevan yksi hienoimmista eurooppalaisista poliitikoista. Näin ylistävästi Putin puhui Berlusconista ulkomaalaisten akateemikkojen tilaisuudessa marraskuussa eli hetkeä ennen Berlusconin eroa virastaan.

Berlusconi itsekin on kunnostautunut hyvän maun rajojen molemmille puolille asettuvista kannanotoistaan. Vaikka muistettavimmat lausunnot ovat jo muutaman vuoden vanhoja, päättyvänä vuonnakin saatiin näyte Berlusconin ongelmanratkaisukyvyistä.

Kun Euroopan keskuspankin italialaisjäsen Lorenzo Bini Smaghi ei suostunutkaan sovitusti tekemään tilaa uudelle ranskalaisjäsenelle Mario Draghin pääjohtajanimityksen jälkeen, Berlusconi avasi sanaisen arkkunsa.

– Olen varma, että Bini Smaghi ymmärtää, ettei hän saa olla syy Ranskan ja Italian suhteiden huononemiselle ja lopettaa tehtävässään ennen vuoden loppua, Berlusconi sanoi toimittajille.

– Mitä minun pitäisi tehdä, tappaa hänet? Berlusconi totesi kysyneensä Ranskan presidentiltä Nicolas Sarkozylta.

"Goldman Sachs
hallitsee maailmaa"

– Hallitukset eivät hallitse maailmaa, Goldman Sachs hallitsee. Goldman Sachs ei välitä pelastuspaketista, eivätkä myöskään suuret (riski)rahastot. Näillä sanoilla talousromahduksesta unelmoiva Alessio Rastani keräsi hetkeksi rahoitusmaailman huomion.

Sitten ilmeni, että Britannian yleisradioyhtiön BBC:n "itsenäisenä pörssivälittäjänä" haastattelema Rastani onkin pelkkä harrastelijasijoittaja, jonka asiantuntemus ei ole kovien lausuntojen kanssa samalla tasolla.

– Menen joka ilta sänkyyn unelmoiden uudesta lamasta. Se on mahdollisuus, Rastani kertoi.

Palava lautta ja
kokovartaloministeri

Yksi kuluneen vuoden suurista teemoista yritysmaailmassa on ollut matkapuhelinyhtiö Nokian strategiamuutos. Se käynnistyi huomiota herättävällä tavalla, kun sisäinen muistio toimitusjohtaja Stephen Elopin Nokian henkilökunnalle pitämästä puheesta levisi julkisuuteen.

Elop kertoi pitkän tarinan öljylautalla Pohjanmerellä työskentelevästä miehestä, joka heräsi yhtenä yönä räjähdykseen. Pian koko lautta oli tulessa. Elop vertasi tarinassa Nokian tilannetta palavaan lauttaan.

– Palava lautta, jolta mies itsensä löysi, pakotti hänet muuttamaan käyttäytymistään ja ottamaan uhkarohkean askeleen tuntemattomaan tulevaisuuteen. Mies selviytyi kertomaan tarinansa. Nyt meillä on erinomainen tilaisuus tehdä samoin, Elop päätti tarinansa.

Nokian kohdalla hyppy tuntemattomaan merkitsi uutta yhteistyötä Microsoftin kanssa ja Symbian-käyttöjärjestelmän vähittäistä korvaamista Windows Phone -käyttöjärjestelmällä.

Alkuvuoden suurin mediakohu liittyy kauppakonserni Keskon pääjohtajan Matti Halmesmäen lanseeraamaan "kokovartaloministeri"-ilmaukseen. Halmesmäki kehui tammikuussa pidetyssä Kaupan päivässä pääministeri Mari Kiviniemeä (kesk.) sen verran värikkäin sanakääntein, että seurauksena syntynyt soppa vaati julkisen anteeksipyynnön ja erillisen tiedotustilaisuuden, jossa Halmesmäki selitti lausuntoaan.

– Kiviniemi voisi pääministerin sijaan olla kokovartaloministeri, sen verran edustavan kuvan vartalosta saisi, Halmesmäki sanoi Kaupan päivässä.

– Tämä yritys meni varmaan ylikuntoon, kun mietin aiheita paljon, Halmesmäki selitti viikkoa myöhemmin.

"Ihmisen täytyy
asua jossain"

Toistuvasti lausunnoillaan kohauttava Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sai ruotsalaispoliitikotkin hämmästymään puolustaessaan Nordean konsernijohtajan Christian Clausenin luksusasuntoa. Edut herättävät Ruotsissa närkästystä, koska Nordea vähentää samaan aikaan työntekijöitään ankaralla kädellä.

– Ihmisen täytyy asua jossain. Toimittajalle 250 neliömetrin asunto voi kuulostaa isolta, mutta Christian Clausen johtaa todellakin Euroopan viidenneksi suurinta pankkia, Wahlroos sanoi Ruotsin televisiolle.

Myös Suomen hyvinvointipolitiikka sai Walhroosilta verrattain suorasanaisen kannanoton:

– Ei kai ne hullut maksa toimeentulotukea jengille, joka näyttää keskisormea koulutukselle, Wahlroos sanoi maaliskuussa Prima-lehdessä.

Tulevaisuuden mahdollisuudet
jäivät juhlapuheisiin

Metsäyhtiö UPM:n Myllykoski-kaupan yhteydessä annettiin puolin ja toisin lausuntoja, jotka osoittautuivat lyhyessä ajassa kauniiksi juhlapuheiksi.

– Uskon, että tästä syntyy henkilöstöllemme hyvät tulevaisuuden mahdollisuudet, Myllykoski-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Carl Björnberg kommentoi yhtiön myyntiä UPM:lle viime talvena.

– Kaupan myötä tuotevalikoimamme laajenee ja läsnäolomme paikallisilla markkinoilla, myös Pohjois-Amerikassa, vahvistuu. Pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin. Paperi on yksi UPM:n ydinliiketoiminnoista, UPM:n paperiliiketoiminnan johtaja Jyrki Ovaska puolestaan kehui Myllykoski-kauppaa elokuun alussa.

Nelisen viikkoa myöhemmin UPM ilmoitti lopettavansa Myllykosken tehtaat.

Kerro oma suosikkisi talousmaailman kuluvan vuoden möläytyksistä jutun kommenteissa!