Kansalainen, eivätkö valtion velkatalkoot innosta?
Suomen ottama valtionvelka nousi ennen joulua jo 14 770 euroon asukasta kohti. Samoissa lukemissa Suomen velka oli esimerkiksi lamatalvena 1995–1996.
Vielä tuolloin Valtiokonttori sai säännöllisesti puheluita ja kirjeitä kansalaisilta, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisesti lainatalkoisiin, maksamaan omaa osuuttaan pois. Osa yhteydenottajista oli liikkeellä ilmeisesti ihan tosissaan, yhteisvastuun hengessä.
Enää oman velkaosuuden maksaminen ei kiinnosta vitsailijoitakaan.
– En ole nyt puolentoista vuoden aikana saanut yhtään tällaista kyselyä. Kansalaisilta tulee palautetta muutenkin hyvin vähän, kertoo Valtiokonttorin varainhankinnan apulaisjohtaja Anu Sammallahti.
Jos joku huolestunut suomalainen haluaisi osallistua valtion lainanmaksutalkoisiin etuajassa, Valtiokonttori ei harmikseen pystyisi ottamaan hänen rahojaan vastaan.
– Neuvoisin tällaiselle kysyjälle, että hänen olisi paras ottaa yhteyttä kansanedustajiin. Eduskuntahan päättää budjetista ja lainanotosta. Koska ensi vuoden budjetissa menot ovat tuloja suuremmat, velkaa ei makseta takaisin vaan otetaan vielä lisää, Sammallahti kertoo.
Vaikka vanhoja velkoja järjestellään uudelleen ja veroja korotetaan, Valtiokonttorin arvion mukaan ensi vuonna valtionvelka kasvaa ainakin 7,3 miljardin euron verran.












