Isä on työpaikan kuningas

Isyys näyttää tuovan monenlaista iloa miehen elämään – myös työelämään. Lapset viestivät miehen elämän vakiintumisesta. Perheellisen miehen elämänhallinta mielletään paremmaksi kuin yksin elävän miehen.

– Perheetön mies on reppana. Tästä olen nähnyt tutkimuksiakin, että menestyneillä miehillä on keskimäärin enemmän lapsia, esimerkiksi kolme tai yli. Menestyneillä naisilla ei usein ole yhtäkään, sanoo Kim Väisänen, it-yritys Blanccon toimitusjohtaja.

Väisänen siirtyi reppanasta perheellisten kastiin kolme kuukautta sitten. Hän piti reilun viikon isyyslomaa lapsen syntymän jälkeen. Loppuosa kuluu jouluna. Väisänen alkaa palata elävien kirjoihin, sillä tällä viikolla Aarne on heräillyt ”vain” kahdesti yössä, aiemmin viisi kertaa. 

– Liike-elämässä suhtautuminen isään muuttuu niin, että kaikki kysyvät ensimmäiseksi ”miten olet nukkunut”. Sitten puhutaan nukkumisesta ja valvomisesta ja vertaillaan kokemuksia, vähän kuin armeijakokemuksista ja synnytyksistä. Jotkut väittää, että olen pehmentynyt, mutta he ovat väärässä.

– Luulin ennen, että oma elämä loppuu lapsen tuloon, mutta sehän vasta alkaa. Jaksaminen on ajanhallinnan kysymys. Pitää vain sopia, miten jaetaan hoitovuorot ja annetaan omaa aikaa puolisolle.

– Kun lapset ovat aivan pieniä, ei ehkä ihan kauheasti kannata kasata uusia työhaasteita ja työmatkoja. Vanhempien ei kannattaisi surra menetettyjä työmahdollisuuksia. Vaikka lapsen syntymän jälkeen parikin vuotta olisi rikkonaisempaa, tilastollisesti olemme työelämässä 40 vuotta. Tämä pari on siitä viisi prosenttia.

– Vauvan hoito voi olla joskus siinä määrin rankkaa, että on hyvä päästä työmatkalle ’lepäämään’. Anteeksi vaimo.

Pelastus työttömyydeltä
ja avioerolta

Isät pärjäävät taantumassakin lapsettomia miehiä paremmin. Isien työllisyysaste, erityisesti pienten lasten, ei laskenut edellisessä taantumassa. Lapsettomien miesten työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen mukaan seitsemästä prosentista yhteentoista prosenttiin 2008 ja 2009 välillä.

Isän pitämä vanhempainvapaa vähentää lisäksi riskiä päätyä eroon. Tukholman yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kerrottiin avioeroriskin laskevan erityisesti lasten ollessa pieniä, kun molemmat vanhemmat hoitavat lapsia ja kotia. Tutkimuksesta kirjoitti Pro-lehti.

Myös Stakesin, nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, tutkimus on yhdistänyt isien pidemmän perhevapaan isien suurempaan tyytyväisyyteen parisuhteessa.

Opiskelu vaatii
itsekuria
 
Vaasalainen tuntiopettaja Sami Jansson herää viideltä lukemaan tenttiin ja paahtaa seitsemään, lapsen heräämiseen asti. Jansson on vuoden mittaisella hoitovapaalla kotona kolmivuotiaan tyttärensä kanssa.

Päiväuniaikaan filosofian, biologian ja latinan opettaja valmistelee luentojaan tai tekee muita töitä. Iltapäivällä hän lähtee pitämään luentoja ja vaihtaa yliopistolla lennossa hoitovuoroa opettajavaimonsa kanssa.

– En ole vielä koskaan ollut vakituisessa työsuhteessa. Nautin tällaisesta akateemisesta vapaudesta, enkä ole hirveän aktiivisesti pyrkinyt kahdeksasta neljään vakityöhön. Myöhemmin tarvetta vakituiseen työhönkin voi tulla.

– Lapsen tulo ei muuttanut elämää oikeastaan millään tavalla. Kun lapsi on hereillä, hän saa jakamattoman huomion. Työnteko ja opiskelu samaan aikaan hoitovapaalla on mahdollista, koska minulla on aika hyvä itsekuri. Ja tyttömme on hyvä nukkuja, kertoo Etiopiassa syntyneen Samran isän.

Isyysvapaat ehdotettu
pidennettäviksi

Janssonilla on sama määrä isyyspäivärahapäiviä kuin biologisilla isillä. Isyysvapaata voi lapsen syntymän jälkeen pitää 1–18 arkipäivää äidin kanssa samaan aikaan. Kela maksaa isyysrahaa, jos palkallista isyysvapaata ei ole työehtosopimuksessa. Yksityisellä sektorilla vapaa on noin viikosta 18 päivään.

Noin 70 prosenttia isistä käyttää nykyään isyysvapaata.

– Hoitovapaalle jäävien isien määrää ei tiedetä, mutta kotihoidon tukea hakee vain kuusi prosenttia miehistä, THL:n erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula kertoo.

Isyyslomia pidetään kaikissa tulo- ja ammattiryhmissä. Isyysvapaan lisäksi isät voivat pitää isäkuukauden. Ehtona on, että osa vanhempainrahoista on käytetty.

Isyysvapaiden laajentamista on edistetty tänä vuonna sekä työmarkkinaneuvotteluiden niin sanotuissa laatukohdissa, että sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän keväisessä mietinnössä.

Työmarkkinaosapuolten raamisopimuksessa sovittiin, että isyysvapaa pitenee kahdella viikolla ja sitä voidaan käyttää nykyistä joustavammin.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula suhtautuu epäillen työryhmän ehdottamien laajempien uudistusten etenemiseen hallituksessa. Uudistus on jäämässä nykyisen taloustilanteen varjoon.

– Isyysvapaiden uudistamisessa on ollut myös tällaista jännitettä, koska työnantajapuoli haluaisi valtiolle eli Kelan korvausten piiriin suuremman osan isyyspäivärahoista. Tämä on jumiuttanut tilannetta.