Näin halvalla ei pitäisi siivota

Sisältyykö työpäiviisi aivastelua, tukkoisuutta ja päänsärkyä? Tuntuuko sinusta viimeistään iltapäivällä, että olet sairastumassa, mutta kun lähdet ulos ”paranet” saman tien. Kurja olosi ei liity siihen, että työsi olisi jotenkin epämiellyttävää tai stressaavaa. Sen sijaan syynä voi olla, että työnantajasi säästää siivouksessa.

Hyvinkään kaupungin tilapalvelupäällikkö Esko Korhonen väitteli äskettäin Jyväskylän yliopistossa puhtauspalveluista ja työympäristöstä.

– Kilpailutus on johtanut siihen, että siivouksen laatu on kärsinyt. Ei siitä pääse mihinkään.

On työtiloja, joita siivotaan säännöllisesti, mutta vain osin. Voi olla, että siivojan moppi ei koskaan yllä työpöydän takajalkoihin asti, saati tietokoneista roikkuvaan johtovyyhtiiin tai sen taakse. Hyllyjä ei välttämättä pyyhi kukaan ja vauhdikas kulku tai osuva puuskahdus voi nostaa melkoisen pölypilven ilmaan.

Korhonen arvioi, että osittain on aiheutettu jo ongelmia. Hänen mukaansa viihtyvyys on ainakin kärsinyt. Siivous vaikuttaa sisäilman laatuun, ja kehnolla siivouksella voi olla terveysvaikutuksiakin.

– Jos siivous on heikkoa, sisäilman ja pintojen hiukkasmäärät kasvavat. Mitä pölyisempää, sitä suurempi on terveysvaikutusten riski, Korhonen sanoo.

Tiimipäällikkö Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta sanoo, että etenkin astmaatikot ja atoopikot ovat herkkiä hengitystieärsykkeille kuten pölylle. Hänen mukaansa oireilu vaikuttaa ilman muuta työtehoon.

Tartuntataudit leviävät,
kehnosti siivotussa

Korhosen väitöstutkimus oli ympäristötieteen ja teknologian alalta. Hän huomauttaa, että se ei ollut terveystutkimus, mutta viidessä rakennuksessa työskentelevien kyselyistä saatiin koettuun terveyteenkin liittyvää palautetta.

– Tutkimuksessa löydettiin selkeästi riskipaikkoja, hän sanoo.

Vessan kehnon siivouksen vaikutukset jokainen voi ymmärtää, mutta esimerkiksi yhteiskäytössä ovat atk-laitteet ovat Korhosen mukaan myös riskitekijä.

– Jos suuressa käytössä olevia pintoja ei puhdisteta, niiden mikrobimäärät kasvavat, Korhonen sanoo.

Tämä tarkoittaa, että mitä useampi työntekijä koskee samoihin paikkohin ja mitä harvemmin ne siivotaan, sitä paremmat mahdollisuudet tartuntataudeilla on levitä.

Myös tiloissa, jotka näyttävät hyvin siivotuilta, voi olla puutteita. Korhosen mukaan varsinkin yli 1,8 metriä korkeammalla olevien tilojen puhdistukseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

– Yläpölyjen poisto kerran vuodessa toimistoissa ei riitä.

"Tilaaja ei aina ymmärrä,
mitä on ostamassa"

Korhosen mielestä on peiliin katsomisen paikka. Hänestä pitäisi miettiä todella, mihin kilpailutus on johtanut. Korhonen on itse ollut 22 vuotta siivouspalvelujen tilaajana. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt Kuopion ja Jyväskylän yliopistoissa kiinteistöpäällikkönä.

– Vähän omatuntokin soimaa, hän sanoo.

Tilanteen syyllisestä ollaan Korhosen mukaan montaa mieltä. Hänestä tilaajissakin on syytä.

– Emme ole osanneet kilpailuttaa oikein.

Korhosen mukaan palvelujen tuottajat vastaavat tarjouspyyntöihin siten kuin kysytään. Tilaajat eivät välttämättä ymmärrä tai tiedä, mitä ovat kilpailuttamassa ja ostamassa.

– Siivousliikkeet osavat kirjallisesti esittää laaduntuottamistapansa niin hyvin, että kerta kaikkiaan ei synny eroja. Ainoa ero on hinta, hän sanoo.

Korhosen mielestä pitäisi laatia vakioidut tarjouspyyntömallit ja liitteet, joissa pystyttäisiin selkeästi määrittelemään, mitä tarkoittaa vaikkapa puhtausluokan kolme siivous.

Hänen mukaansa sopimuksista pitäisi ilmetä tarkasti, miten usein tilat siivotaan, mitä kaikkea työhön kuuluu, kuinka paljon aikaa siihen kuuluu ja miltä tilat näyttävät ennen siivousta ja sen jälkeen. Lisäksi pitäisi sopia, miten puhtaus todennetaan. 

– Siivouksessa on tyystin unohdettu tilanne ennen siivousta, mikä on pahin ihmisten terveyden kannalta, Korhonen huomauttaa.

"Jos maksaa vähän,
saa vähän"

Ympäristöpalveluita tarjoavan Lassila & Tikanojan talousjohtaja Ville Rantala sanoo, että siivoksessa hinta on ratkaisevin tekijä.

– Kilpailutukset ovat erittäin kovia, hän sanoo.

Kun kilpailutetaan ison kohteen perussiivous, hinta on Rantalan mukaan erittäin alhainen. Se vaatii, että työ pystytään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tekemään riittävän hyvää jälkeä.

Varsinkin ulkomaisten kiinteistösijoittajien managerit ovat erittäin tiukkoja. Rantala toteaa, että heidän päätehtävänsä on pitää kiinteistöstä huolta mahdollisimman halvalla.

– Jos maksaa kovin vähän, saakin kovin vähän. Tällainen tilanne on vähän karrikoiden, hän lisää.

Rantalan mukaan hintatiedoisen ostajan kanssa voidaan sopia esimerkiksi, että siivotaan entistä harvemmin. Lopputuloksen pitää hänestä silti aina olla hyvä. Hän sanoo, ettei ole törmännyt siivoukseen, jossa lähinnä pyyhitään vain kulkureitit.

Korhonen toteaa, että siivousalan pienet katteet houkuttelevat yrityksiä oikaisemaan. Rantala huomauttaa, että pääosa kuluista on henkilöstömenoja ja palkat ja tapa toimia on kaikilla kuta kuinkin samanlainen.

– Jos joku tarjoaa siivouspalveluita 30 prosenttia muita halvemmalla, kyse voi olla harmaasta taloudesta, Rantala sanoo.

Siivoojien on kyettävä
ylivoimaisiin suorituksiin

Korhonen näki käänteen siivouksen laadussa Kuopion yliopistolla 1990-luvun puolivälissä. Silloin ”ehkä liiankin hyvin siivonnut” rakennushallituksen siivoustoimi lakkautettiin ja palvelut siirrettiin perustettuun Engel siivouspalveluihin. Kilpailutus alkoi ja siivoojien määrä pudotettiin miltei puoleen.

Siivouksen ostajilla on ollut tapana kiristää budjettiaan, kun taloudessa on mennyt huonosti. Rantalan mukaan vuoden 2008 jälkeen otetta ei ole höllennetty, vaikka taloustilanne parani.

Korhonen epäilee, että nyt siivous on vedetty niin kireäksi, että kiristämisen mahdollisuutta ei enää ole.

Yksittäisiä siivoojia Korhonen ei halua syyllistää.

– Siivousajat on vedetty tiukalle. Siivoojien pitää suoriutua ylivoimaisista tehtävistä minimiajassa.

Kiinteistönhuoltoalalla työskentelevä Jaakko kertoi keväällä Taloussanomissa, että kun palveluyritykset pudottavat hintojaan, tekijöiden työmäärää suurennetaan.

Siivoojille on esimerkiksi laadittu ohjeita, joissa on määritelty, montako sekuntia vessanpöntön pyyhkiminen saa kestää. Palvelualojen ammattiliiton Pamin lehdessä kerrottiin toukokuussa, että siivoojien liikkumista on seurattu askelmittarilla. Joissakin tapauksissa työntekijälle on annettu laajempi työalue hoidettavaksi, kun ”turhia” askeleita on saatu vähennettyä.