Tämä on ainoa oikea syy antaa potkut
Heini Karjanmaa
Jo tuhannet suomalaiset ovat saamassa potkut tänä syksynä. Turvautuvatko yritykset jo liiankin herkästi väen vähennyksiin lomautusten sijasta? Käytetäänkö uhkaavaa taantumaa tekosyynä, ja vaatiiko vuosien päästä koittava rakennemuutos oikeasti jo nyt irtisanomisia? Katso mitkä ovat oikeita syitä vähentää väkeä.
26.10.2011 06:01
100
Työmarkkinoiden alkusyksy on ollut synkkä, kun yritysten yt-neuvottelukutsuista on tullut lähes jokapäiväisiä uutisia. Yritykset ovat perustelleet irtisanomisiin mahdollisesti päättyviä yt-neuvotteluita heikentyneillä suhdannenäkymillä mutta myös talouden rakennemuutoksella.
Suomen työlainsäädännön mukaan yritykset ovat oikeutettuja vähentämään työntekijöitään, jos heidän työnsä on loppunut pysyvästi tai todennäköisesti pitkäksi aikaa, kertoo Suomen yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen.
– Meidän lainsäädäntömme mukaan on laillinen perustelu lopettaa tai keskeyttää töiden teettäminen ja palkanmaksu, jos yrityksessä ei ole tehtäviä töitä. Useissa muissa maissa palkkaa pitää maksaa, vaikka töitä ei olisikaan, Vanhanen sanoo viitaten lomautusjärjestelmään.
Esimerkiksi teollisuudenalan rakennemuutos on ehkä selkein syy, jossa työ lakkaa pysyvästi. Suomen tekstiili- ja vaatetusteollisuus on vuosikymmenien aikana kuihtunut suuresta työllistäjästä pieneksi teollisuudenalaksi.
Taloustiedot
Tuoreempi tapaus on metsäteollisuus, joka on muutaman vuoden ajan ilmoittanut tiuhaan tehtaiden lakkautuksista ja kapasiteetin supistuksista.
– Syynä ovat olleet korkeat kustannukset ja puun saatavuus kotimaassa, mutta viime aikoina ennenkaikkea netti ja sen käytön lisääntyminen, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton vastaava ekonomisti Simo Pinomaa.
Nokia ja pankitkin
rakennemuutoksessa
Myös matkapuhelinvalmistaja Nokian jätti-irtisanomiset ovat suhdanteista irrallaan oleva kehityssuunta, joka riippuu teknologiasta ja yhtiön eri puhelinmallien suosiosta.
– Koko Suomi henkeä pidätellen katselee Nokian Windows-puhelinten vaikutusta yhtiöön ja sitä, pysyykö tutkimustoiminta Suomessa, Pinomaa sanoo.
Pankitkin perustelevat nyt työntekijöiden vähentämistä rakenteellisilla syillä. Nordea ja Tapiola-ryhmä perustelivat suhteellisesti isoja yt-neuvotteluita sääntelyn todennäköisellä lisääntymisellä ja talouskasvun pysyvällä heikkenemisellä.
Rakennemuutos on helppo hyväksyä irtisanomisten syyksi, mutta onko pelkkä tilausten tai myynnin äkillinen väheneminen riittävä syy jakaa lopputilejä?
Suomen Yrittäjien Vanhanen sanoo, että on, jos yritys ei pysty tarjoamaan töitä.
– Yritysjohto ennakoi, onko muutos pitkäaikainen vai ohimenevä ja onko mahdollista tehdä varastoon tai aientaa tulevaisuuden töitä. Lomautus ja irtisanominen ovat viimeisiä keinoja.
– Jos äkillisen syyn ennustetaan vaikuttavan pitkään, on yleensä parempi tehdä säästäviä ratkaisuja heti eikä heikentää yrityksen menestymisen mahdollisuuksia, Vanhanen sanoo.
Palveluyrityksillä
ei huolta
Tamperelaisen HH-kiinteistöpalvelu Oy:n hallituksen puheenjohtajan Hannu Salosen mielestä kotimarkkinoilla toimivalla palveluyrityksellä ei ole tarvetta irtisanoa työntekijöitään maailmantalouden kasvuhuolien takia.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Salosen kiinteistöpalveluyhtiö lupasi viime taantuman aikana, ettei se irtisano työntekijöitään vuoden aikana. Yhtiö oli työntekijämäärältään suurin yritys, joka lähti mukaan Pirkanmaan yrittäjien ”Ketään ei sanota irti” -kampanjaan.
– Silloin kaikki toitottivat laman tulemisesta. Se heikensi henkilöstön motivaatiota. Taantuma ei ollut merkittävä uhka kotimarkkinoilla toimivalle palveluyritykselle, joka ei ole globaalin vientiyrityksen alihankkijana. Uhka ei koskenut meidän alaa, Salonen sanoo.
Salosen mukaan tilanne on samantyyppinen nyt, kun talouselämä pelkää uutta taantumaa Euroopan velkakriisin takia.
– Jos miettii tämän päivän tilannetta, en näe itse uhkatekijöitä yleisessä taloustilanteessa. Takaiskuja voi tulla kilpailutuksista, jossa menetetään merkittävä asiakas, Salonen sanoo.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto näkee, että koko talouselämä on jatkuvan rakennemuutoksen alla.
– Suuri trendi on se, että kun tavaratuotanto jonkin verran supistuu, vastaavasti palvelutuotanto on noususuunnassa, Lehto sanoo.
Lehto sanoo, että supistamiset voivat olla näennäisiä palvelualoilla, kuten rahoituksessa, joiden markkinat ovat suljetut kansainväliseltä kilpailulta.
– Esimerkiksi Tapiola Pankin toimiala ei ole samalla lailla avoimessa globaalissa kilpailussa kuin teollisuus. Se voi merkitä irtisanomisia yhden yrityksen kohdalla, mutta se luo tilaa rekrytoinnilla jossain muualla. Rahoitusala tyypillisesti elää.
Lehto arvioi, että rahoitusalalla irtisanomisia myös käytetään keinona uusintaa henkilöstörakennetta ja nostaa henkilöstön koulutustasoa.
