"Töissä tarvitaan myös kusipäitä"
Työyhteisöt tarvitsevat myös tuottavia kusipäitä, lataa professori Alf Rehn. Se on kaikista vaikein rooli. Pelkkä positiivisuus aiheuttaa laiskuutta. Yrityskouluttaja Jari Sarasvuo puolestaan muistuttaa, että harmonia voi olla valheellista. – Suut auki, vaikeneminen on pelkuruutta, hän kannustaa. Taloussanomat selvitti, millaisista aineksista syntyvät työpaikkojen dream teamit eli unelmajoukkueet.
Menestyvä yritys koostuu pelkästään hyvistä tyypeistä rakentuvasta, samanhenkisestä ja harmonisesta työyhteisöstä, jossa vallitsee kannustava jeejee-meininki.
Väärin.
Åbo Akademin professori Alf Rehn paljastaa, että bisnesmaailman dream team tarvitsee joukkoonsa myös ”niitä hankalia tyyppejä”.
– Pelkästään positiivisuutta vahvistavista henkilöistä koostuvissa työyhteisöissä syntyy laiskuutta. Aina tarvitaan niitäkin ihmisiä, jotka ajavat asioita eteenpäin. Mikään rooli ei olekaan yrityksessä niin vaikea, kuin tuottavan kusipään rooli, Rehn lataa.
Yhteisö ja yritys
tarvitsevat kriitikkoa
Suomalaista yrityskulttuuria moititaan usein liiasta homogeenisyydestä. On tietysti ymmärrettävää, että yhteisellä hiekkalaatikolla on mukavampaa leikkiä, kun kukaan ei tunge hiekkaa suuhun eikä läimäytä lapiolla päähän. On luonnollista, että ihminen haluaa työskennellä kaltaistensa kanssa, joita on helppo ymmärtää. Leikin pilaajan leima on raskas kantaa.
– Kriittisten ihmisten johtaminen on johtamisen haastavimpia puolia. Johtopaikoilla olisi kuitenkin tarvetta ihmisille, jotka uskaltavat sanoa ja tarvittaessa myös muuttaa yrityksen suuntaa, Rehn sanoo.
Yrityskouluttaja Jari Sarasvuo Trainers' Housesta on samoilla linjoilla. Hänen mielestään valheellista harmoniaa haetaan jatkuvasti, mutta hyvä johtaja sietää erimielisyyttä. Kriittisyys ja kielteisyys ovat eri asioita, jotka on tärkeää erottaa toisistaan.
– Kriittinen ajattelu on yrityksessä välttämätöntä. Kriittinen ihminen haluaa itse ymmärtää tai saada muut ajattelemaan kirkkaammin. Sen sijaan kielteinen ja kyyninen ajattelu ovat väkivaltaa itseä ja muita kohtaan.
Hyväkään johtaja
ei ole messias
Sarasvuon mukaan johtajan ja huippujohtajan erottaa tavasta, jolla he kokoavat tiiminsä.
– Siinä missä tavallinen johtaja valitsee tiimin omiin tarpeisiinsa, huippujohtaja valitsee tiimin tehtävän mukaan. On hyvin tiedossa, miten esimerkiksi Nokian Jorma Ollila keräsi tiiminsä.
Tästä huolimatta Sarasvuo ei allekirjoita sitä, että oikean johtoryhmän kokoaminen olisi toimitusjohtajan tärkein teko.
– Ratkaisevaa on johtamisen taso ja johtamiskulttuuri. Johtajan tärkein ominaisuus on johtajan moraali. Hyvä johtaja ei ole mikään messias vaan ammattitaitoinen ja asialleen uskollinen, hyvä ihminen.
Yritysmaailma on
kiltteyden loukossa
Alf Rehnin mukaan me suomalaiset olemme herttaista porukkaa, joka varoo visusti pahoittamasta toisten mieltä. Tämä toimintamalli saattaa tehdä hyvää yhteishengelle, muttei välttämättä työn tulokselle.
Toisinaan isotkin yritykset tekevät vääriä päätöksiä ja kärsivät niistä siksi, ettei kukaan mielipahan tuottamisen pelossa uskalla ääneen kyseenalaistaa päätöksen oikeellisuutta.
– Suut auki! Vaikeneminen on pelkuruutta, Sarasvuo tykittää ja suosittelee yritysten sisälle aitoa vuoropuhelua.
– Tässä asiassa alaisilla on joskus jopa yhtä paljon korjattavaa kuin johtajilla.
Tehokkaan työyhteisön
ainekset
Tiimeihin on siis tärkeää rakentaa tasapainoa, vaan mistä muista osista yritysmaailman ykkösvitjat syntyvät?
Professori Alf Rehn painottaa, ettei menestyksekkääseen rekrytointiin ole olemassa yhtä reseptiä.
– Jokaisen yrityksen on itse löydettävä heille sopivat uniikit kyvyt ja yhdistelmät. Esimerkiksi isossa pörssiyhtiössä tarvitaan henkilöitä, jotka sparraavat ja pakottavat koko työyhteisöä toimimaan kovemmalla tasolla. Tällöin erilaiset funktiovaatimukset nousevat korkeiksi.
Pienemmässä yrityksessä sen sijaan saattaa riittää, että porukasta löytyy sekä eteenpäin ajavia visionäärejä että konkreettisesti miettiviä toteuttajia.
Rehn huomauttaa, että tehokkaita työyhteisöjä rakennettaessa olisi tärkeää miettiä, miten ja millaiset tiimin jäsenet voivat nostattaa niin toisiaan kuin osaamistakin: villin ideoijan rinnalla pitäisi olla myös se tylsempi tyyppi, joka kykenee muuntamaan ideat toteutukseksi – ja toisin päin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Me suomalaiset tykkäämme analyyttisistä ihmisistä ja haluamme olla osaavia toteuttajia. Suomen johtokunnat ovat täynnä loistavia analyytikkoja. Sen sijaan ideoijat ja kyselijät saavat helposti jonkinlaisen hupakon maineen.
– Meidän tulisikin varoa liian kompetenttilähtöistä ajattelua ja johtoportaisiin tulisi tuoda nykyistä enemmän empaattisia henkilöitä, joilla on aitoa asiakasnäkemystä.
Myös kyselijöiden arvo työyhteisölle tulisi tunnustaa aiempaa paremmin. Niitä kyselijöitä, jotka osaavat ja uskaltavat asettaa hankaliakin kysymyksiä yrityksen nykytoiminnasta, on yrityksissä tänä päivänä liian vähän.
– Kypsät johtajat hyödyntävät erilaisuuden synnyttämää jännitettä, Sarasvuo sanoo.
Rehnin mielestä suomalaisessakin johtamiskulttuurissa on parantamisen varaa, mutta myös lähtökohtaisesti hyvää yritysjohtoa.
– Meidän suomalaisten helmasyntinä on jatkuva itsemme mollaaminen. Suomalaiset yritykset ovat paljon kansainvälisempiä kuin haluamme kuvitella.
Tapaus Nokia, millaisia
ihmisiä siellä tarvitaan?
Nokialla on sarastamassa uusi aamu. Millaisia ihmisiä ja millaista asennetta Jari Sarasvuo ja Alf Rehn kokoaisivat Nokian johtoryhmän huoneeseen?
– Nokiaa on ajettu umpimielisellä tehokkuusajattelulla. Kone on ollut niin tehokas, että se on kadottanut kyvyn uusiutua. Nyt on kypsän luovuuden aika, jossa ei mennä mekaaniseen ajatteluun. Nokia kaipaa näkemyksellisiä ihmisiä, joilla on kyky yksinkertaistaa rohkeasti. Uskon Nokiaan. Siellä on hyviä ihmisiä, ja nyt edessä on uusi vaihe, sanoo Sarasvuo.
– Minusta tuntuu, että Stephen Elop näkee erinomaisesti, mitä Nokia juuri nyt tarvitsee: kuluttajaläheisyyttä ja käyttöläheistä näkökulmaa, toteaa Rehn.
Dream Teamin arkkityypit á la Alf Rehn
1. Ideoija
Henkilö, joka pystyy näkemään sen, mitä muut eivät.
2. Toteuttaja
Saa asiat tapahtumaan myös käytännössä.
3. Analyytikko
Suomalaisten lempirooli.
4. Kyselijä
Yrityksen tutka, joka turhan usein nähdään negatiivisessa valossa..
5. Johtaja
Oman roolinsa lisäksi voi halutessaan ottaa myös jonkun yllä olevista rooleista.
Dream Teamin arkkityypit á la Jari Sarasvuo
1. Tahtova
Tahtoihmiset ovat toimeenpanevia. Heitä yrityksissä tarvitaan runsaasti.
2. Luova
Jokaisessa tiimissä on oltava myös sytyttävää, innostavaa ja energiaa synnyttävää väkeä, mutta heitä ei tarvita montaa.
3. Maanläheinen
Heissä on kaikkea kasassa pitävää käsityöläisyyttä ja kykyä rakastaa arjen työtä. Maanläheisillä ihmisillä asiat pysyvät asioina ja he välittävät muista ihmisistä.
