Elämänlaadun heikentyminen uhkaa joka kolmatta

Pohjoismaisen hyvinvointimallin kannatus on vankka, mutta sosioekonomisten ryhmien hyvinvointierot ovat kasvaneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportin mukaan suomalaisten terveys on entistä parempi ja elämänlaatu hyvä, mutta köyhyys lisääntyy.

Suhteellisen köyhyysrajan alla elää yli 80 prosenttia perusturvan varassa olevista kotitalouksista ja puolet 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä.

Toimeentulotukea saavista kotitalouksista yli kolmanneksella on vaikeuksia pärjätä. Toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet myös perheissä, joissa on pieniä lapsia. Köyhyysrajan alla elää yhtä paljon lapsia kuin 1970-luvun alussa.

Elämänlaatu on huonoin työttömillä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla, toimeentulotuella elävillä ja vähän koulutetuilla. Heikomman elämänlaadun riskiryhmään kuuluu lähes kolmannes suomalaisista. Vaarassa ovat heikosti koulutetut ja työttömät nuoret ja 80 vuotta täyttäneet vanhukset.

Stressi on lisääntynyt kaupungeissa, mutta huonoimmaksi terveytensä kokivat haja-asutusalueella asuvat. Erot maaseudun ja kaupungin välillä ovat kuitenkin vähäisiä ja pienentyneet kahdessa vuodessa.

Sen sijan näkemyserot sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien toiminnasta ovat kasvaneet. Puolet THL:n kyselyyn vastanneista pitää sosiaaliturvan nykytasoa sopivana, mutta tyytymättömiä on entistä enemmän.

Suomalaiset haluavat, että julkinen sektori vastaa hyvinvointipalvelujen tuottamisesta, ja että palvelut kustannetaan verovaroin. Pidetään kuitenkin tärkeänä, että palvelut toteutetaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.