Kirjaudu ▼
 

Varo, tällainen työ tekee tyhmäksi

Varo, tällainen työ tekee tyhmäksi
Aivonsa on nykyisin helppo ajaa piippuun. Monissa töissä aivot altistuvat niin kovalle kuormitukselle, että tilanteen pitkittyessä koko pääkoppa tilttaa. Jo kolmekymppiset kärsivät nykyisin arkea häiritsevistä muistihäiriöistä, ajatusvirheistä ja -katkoista. Katso vaaran merkit; millainen työ on aivoille tuhoisaa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Joillain suurilla työpaikoilla työterveyslääkärit kuulevat viikoittain pelästyneiltä ihmisiltä ihmettelyjä black-out -kokemuksista, läheisten nimien unohtelusta ja tyhmistymisen tunteesta. Pää ei enää toimi niin kuin pitäisi.

Tällaisia eivät valita eläkeikää lähestyvät, vaan myös alle 35-vuotiaat, parhaissa voimissaan olevat koulutetut ihmiset.

– Joka viidennellä työssäkäyvällä on kokemuksia arkea haittaavista muistihäiriöistä. Nämä eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn alaan, vaan samanlaisia havaintoja on niin ict-, hoivapalvelu- kuin kuljetusyritystenkin työntekijöillä, sanoo tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller.

Joissain nykytöissä aivot altistuvat vaarallisen kovalle kuormitukselle, joka pitkittyessään tilttaa koko koneen. Työmuisti on kerta kaikkiaan täynnä, eikä prosessointikykyä riitä enää arkipäiväisiin asioihin.

Työterveyslaitoksella aivotutkimusta tekevä Müller pitää yhtenä syynä tähän työelämän jatkuvaa ja nopeaa muutostahtia, joka on välillä tapahtunut täysin teknologisen kehityksen ehdoilla.

Kärjistäen: emme ole saaneet päivitettyä omia työtapojamme ja suhdettamme työhön yhtä nopeasti, kuin miten kaikki muu töissä on päivittynyt.

Työpaikoilla joudut olemaan
ongelminesi yksin

Vielä jokunen vuosikymmen sitten uskottiin yleisesti, että monotonisen tylsä ja fyysisesti raskas teollisuustyö liukuhihnan äärellä se vasta tyhmentääkin ihmistä. Kun aivoja ei tarvitse käyttää, ne myös taantuvat.

Tehdasyhteisössä saattoi kuitenkin olla sosiaalisia kontakteja, ja työmaaparakeissakin hyvä yhteenkuuluvaisuuden henki ja viihtyvyys kuin seurojentalojen iltamissa. Jollei muuten niin herroja haukkuen.

Nyt työt ovat ehkä monipuolisempia, mutta huomattavasti yksinäisempiä. Työpaikalla kukaan ei kuule huutoasi, ellet lähetä sitä sähköpostissa.

– Kontaktit muihin ihmisiin ovat psyykelle hyvin tärkeitä. Nyt kun työssä yhä enemmän asioidaan sähköisten viestintävälineiden kautta, meiltä jää saamatta valtava määrä normaalin sosiaalisen kanssakäymisen etuja, empatiaa ja sanattoman viestinnän vivahteita, sanoo Kiti Müller.

Meille jää inhimillisen kontaktin vajausta. Jos puolisolla ja perheellä on omilla tahoillaan yhtä kiire, vaje ei ehkä täyty riittävästi kotonakaan. Tämä syö sekä miestä ja naista, ja aivokapasiteetista on taas pieni osa poissa.

Pakko saada kiinni
aina ja kaikkialta

Entisajan tehdastyöläiset eivät työpäivän aikana olleet yhteydessä ulkomaailmaan. Jos tehdassaliin saapasteli työnjohtaja, siitä tiesi että uusia käskyjä on muutaman minuutin kuluttua tulossa.

Nyt umpiota ja varautumisaikaa ei enää ole. Saamme joka hetki tietokoneelle ja mobiiliin paitsi työhön liittyviä ohjeita, muistioita, pyyntöjä ja toiveita, myös ulkopuolista informaatiota kaiken maailman tapahtumista. Ne pitää lajitella ja arvottaa.

Mikään ei ole varmaa: seuraava viesti voi aina olla ilmoitus yt-neuvotteluista tai Intiaan ulkoistamisesta. Tai seurustelukumppani voi tehdä virtuaalibänksit.

– Jatkuva varuillaanolo tietotulvassa on monen mielestä kaikkein kuluttavinta. Esimerkiksi ict-aloilla liki puolet tutkimistamme ihmisistä on sanonut työnsä muuttuneen täysin viimeisen kolmen vuoden aikana, Müller kertoo.

On tullut uusia tietojärjestelmiä, tiimien kokoonpanot ovat vaihtuneet, asiakkaat, alihankkijat ja yhteistyökumppanit voivat olla entistä kauempaa maailmalta. Erilaiset työkulttuurit vaativat, että asioiden sujumisen takia omaa käytöstä on pakko jonkin verran mukauttaa vastapuolen tapoihin.

Tavoitettavuuden pakko on toinen iso stressitekijä, jota aiempien sukupolvien työssä ei ollut.

– Monessa yrityksessä töitä on tehtävä ja asiakkaiden kanssa neuvoteltava eri aikavyöhykkeillä. Se pirstoo työrytmiä ja vie ajatuskapasiteettia hyvin samalla tavalla kuin aikaero lentomatkailussa, Müller sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Joku muu heittelee
minua päivän aikana

Jos kaiken edelläkuvatun lisäksi työntekijällä on liian usein tunne heittopussiksi joutumisesta, voi olla varma siitä ettei pääkoppa selviä siitä ilman kuormituspulmia.

– Esimerkiksi kuljetusalalla moni keikalla oleva autoilija joutuu seuraamaan päätteeltä tilausten ja reittien muuttumista, eikä niihin voi itse vaikuttaa. Menet minne muut käskevät, ja olet aina valmis muuttamaan suunnittelemaasi päiväjärjestystä, kertoo Kiti Müller.

Palkinnoiksikin mielletyt roolimuutokset rasittavat.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi yritysten välijohdon esimiestehtävät, joissa on paljon vastuuta mutta vähän todellista ratkaisuvaltaa. Tai jos joutuu vaihtamaan varoittamatta asemaansa asiantuntijasta hallintovirkailijaksi tai pikkupomoksi, ja vielä palaamaan kohta entiseen rooliinsa.

Kun tällaista heittelyä on jatkunut tarpeeksi pitkään, aivot alkavat suojella toimintojaan kiehumiselta. Osa jonossa olevista työtehtävistä lentää yli muistilaidan, eikä välttämättä tärkeysjärjestyksessä.

Tyhmistymisen tunne on silti useimmiten harhaa. Arkimuistikin palautuu, mikäli kuormituskierteen pystyy pysäyttämään ajoissa.

Levolla, työasioiden tärkeysjärjestykseen panemisella ja oman kropan kuuntelemisella voi auttaa itseään paljon.

– Työ on ihmiselle suuri mielihyvän lähde ja itsensä toteuttamisen keino. Suhde työhön pitäisi pystyä palauttamaan sellaiseksi, että siitä saa myös iloa, Kiti Müller sanoo.


Tällaiset työn piirteet tekevät hallaa aivoille
:

- työpäivän aikana jatkuva epäolennaisen informaation tulva

- työroolin epäsäännölliset muutokset: esimerkiksi yhdistetty asiantuntijatyö ja hallintoesimiestehtävät

- moneen erilaiseen kansalliseen työskentelykulttuuriin sopeutumista samanaikaisesti, esimerkiksi ulkomaisia projektialihankkijoita käyttävissä yhtiöissä

- jatkuva tavoitettavuuden pakko

- ennakoimattomasti vaihtelevat työajat

- vaikutusmahdollisuuksien puute

- sosiaalisten kontaktien puute tai laatu työpaikalla / kotielämässä

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (110)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Terveyttä ja hyvinvointia parantaa ,
jos viikkotyöaika puolitetaan nykyisestä.
Anonyymi: Vähemmällläkin roina 28.11.2010 6:25

Anonyymi
Tämäkin esimerkki kertoo kapitalismin lopun läheisyydestä. Jos kilpailu tai voiton maximointi syistä työn delekointi estetään ja avainhenkilöt kuormitetaan lopuuun, loppuu myös yritykseltä se kilpailuetu joka avainhenkilöillä saavutetaan.

Työn delekointi on välttämättömyys, ei voiton maximointi! Omistava luokka, sen lisäksi että on moraalitonta, ahnetta joukkoa on lisäksi liian tyhmää korjatakseen itseään. Jos omistakalta puutuu emootiot ja empatia, ei häntä juurikaan voi sanoa edes ihmiseksi. Ihmisen määrittelemiseksi erotukseksi eläimestä tulee juuri nämä kyvyt olla kohdallaan.
Anonyymi: Hannu Rainesto 28.11.2010 6:27

Anonyymi
olen tehnyt suojelualalla töitä joskus niin paljon ,rikollisten kiinni saamiseksi jossa sairastin aivokuumeen .tietenkin kansainvälinen työ ryhmä on paras mahdollinen apu ,tuolloin lepäämiseen käytettiin ,myös hypnoosia .siihen auttaa uni .aivo kapasiteetti kun täyttyy niin lepo on ainoa paras tapa .
Anonyymi: riposti 28.11.2010 6:32

Anonyymi
"Terveyttä ja hyvinvointia parantaa ,
jos viikkotyöaika puolitetaan nykyisestä."

Kysypä tätä asiaa silppu- ja pätkätyöläisiltä, voit saada toisenlaisen vastauksen.
Anonyymi: x-pätkätyöläinen, ny 28.11.2010 6:35

Anonyymi
Luulen että valtiovarainministerin ja ulkoministerin työt ovat sellaisia, että 2 vuoden työskentelyn jälkeen aivot eivät toimi enään lainkaan.
Anonyymi: Aivot 28.11.2010 6:44

Anonyymi
Kansanedustaja 3kk loma.
Anonyymi: Ei stressi 28.11.2010 7:03

Anonyymi
""Terveyttä ja hyvinvointia parantaa ,
jos viikkotyöaika puolitetaan nykyisestä."

Siis virallinen (palkallinen) työaika puolittuisi ja joutuisit tekemään loput työt omalla ajalla, vai ? Hommat pitää kuitenkin tehdä ja useasti kukaan muu ei pysty sinua korvaamaan.
Anonyymi: Asiantuntija 28.11.2010 7:37

Anonyymi
Olipa asiaa joka sana.
Aivojen hengähtämisen yksi varma keino on
kouluttautuminen. Tällä tarkoitan myös oman ammatin sivuavaa palkallista lyhytkestoista koulutusta esim. päivän tai muutaman tunnin koulutusta, joka virkistää kuin sade.Esim Finelin, Duodecimin KTL:n, yliopiston vierailevien luentoja, Eduskunnan kirjaston lyhytluentoja jne.

Ja tekemällä toisin arkirutiinit esim.
menee ja tulee töihin toista kautta.

Paras aivokapasiteetin rentouttaja on tietysti TYÖNOHJAUS.
Siis ehdottomasti PARAS!
Kannattaisi panostaa työnantajien ja sijoittaa Työnohjaus osaksi perehdytys-koulutusta, ei ongelmien ratkaisuun, joka on estävä tekijä ottaa vastaan työnohjausta virheellisen markkinoinnin
vuoksi.
Työnohjaus nimenomaan ehkäisee virheitä.
Ja vie työn ikäänkuin kauemmaksi.
Anonyymi: Leena Muranen 28.11.2010 7:41

Anonyymi
Joskus täytyy istua persiilleen ja pistää pölli klupi palamaan,työmuistin nollaamiseksi.Vaarana on tietenkin,että joku kahjo tulee sanomaan,ettei tässä saa polttaa.
Anonyymi: Hoikkapoika 28.11.2010 8:01

Anonyymi
Ai, tässä oli juttukin?
Anonyymi: Luulin että TS:n väk 28.11.2010 8:12
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä