Palaveripullat tulivat takaisin

Viime vuonna yritysten työsuhde-etujen tarjonnassa heilui viikate, joka pahimmillaan puolitti käsipyyhkeet säästöjen nimissä. Tänä syksynä taloustilanne on kohentunut, ja pahimmat ylilyönnit on ammattiliittojen mukaan useimmissa yrityksissä korjattu.

– Silloin kun finanssikriisi alkoi, oli kaikenlaisia älyttömyyksiä, kuten että kaikki siivoavat itse. Nyt tilanne on olennaisesti parempi, STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa sanoo.

– Oman terveyden ylläpitämiseen tulevat edut kuten liikunta- ja kulttuurisetelit ovat tulleet takaisin. Sitten on esimerkiksi liikunta- ja askartelukerhoja työajan ulkopuolella, joille työnantaja kustantaa välineitä ja tilat, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne kertoo.

Uutena ilmiönä ovat tulleet työsuhdematkaliput, joilla voi matkustaa myös vapaa-ajalla. Muun muassa Helsingin Seudun joukkoliikenne markkinoi lippuja työsuhteen hoito- ja rekrytointikeinona.

Osa yrityksistä säästi leikkaamalla lomautettujen työterveyshuoltoa. Rummutus työterveyden tärkeydestä on kuitenkin saanut vastakaikua, sillä myös työterveyshuollossa on monin paikoin palattu lähes entiselle tasolle.

Muutos on kuitenkin vasta alussa. Toimihenkilöunionin tutkijan Suvi Vesan mukaan vielä viime huhtikuussa työntekijöillä oli käytössään kutakuinkin yhtä paljon työsuhde-etuja kuin vuonna 2009, jolloin taantuman vuoksi leikattiin niin työpaikkoja kuin tyky-toimintaakin.

Pukki tulee
töihin

Työsuhde-etujen paluu on kuitenkin epätasaista ja pienimuotoista. Näyttävistä ohjelmatoimistojen järjestämistä juhlista on siirrytty arkiseen matalan profiilin toimintaan.

– Pikkujoulut järjestetään, mutta on varmaan iso keskustelu järjestetäänkö ne yritysten tiloissa vai muualla. Aika moni varmaan järjestää ne yritysten omissa tiloissa, arvioi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.

Elomaa painottaa, että tilanne elää yrityksittäin ja sektoreittain. Esimerkiksi isommille yrityksille työntekijöiden saaminen saman katon alle on aina ponnistus. Suomessa muun muassa Nokia Siemens Networks ei järjestä tänä vuonna pikkujouluja.

– Isoin huoli on, että henkilöstöön satsaavat yritykset, joissa asiat ovat jo valmiiksi kunnossa. Sitten on yrityksiä, jotka eivät kiinnitä [työsuhde-etuihin] mitään huomiota, Elomaa sanoo.

Kyttäys ei
kadonnut

SAK:n Elomaan mukaan uusia työntekijöitä palkataan yrityksiin edelleen verkkaisesti. Sorvin ääressä töitä kuitenkin riittäisi, mikä tarkoittaa työnsä säilyttäneille entistä kireämpää aikataulua. Käytännössä työtehoa on monissa yrityksissä parannettu työaikoja tarkkailemalla.

– Sen vaikutukset voivat olla vähän niin ja näin. Miten paljon kyttäysmenettely lisää työtehoa, Elomaa pohtii.

Vaikka palavereihin riittäisikin taas pullaa ja kahvia, niissä saa istua aikaisempaa enemmän. Jäljelle jääneistä työntekijöistä halutaan ottaa kaikki irti.

– Jos on ollut ylimääräisiä vapaita, niin niitä on karsittu, eivätkä ne hevin tule takaisin, Palvelualojen ammattiliiton PAM:n oikeuspalveluiden päällikkö Markku Kuoppamäki sanoo.

Pullat pitävät
pintansa

Hävinneiden etujen listalle on saattanut päätyä myös railakas iltajuhliminen, joka ei ole hyväksi imagolle. SAK:n Elomaan mukaan ulospäin näyttäminen ei juuri nyt ole trendikästä. Poissa ovat myös yritysten omat loma-asunnot.

– Jos henkilöstön virkistyskäyttöön on ollut mökki, yritys on myynyt sen ja tilalle ei ole tullut mitään, Elomaa sanoo.

PAM:n Kuoppamäki on menetettyjen etujen takaisin saamisen suhteen pessimistinen. 

– Vanhemmilta ajoilta tiedetään, että jos jokin loppuu, niin ei se ainakaan sellaisena tule takaisin, Kuoppamäki kertoo.

Pienillä asioilla on kuitenkin iso merkitys työpaikan ilmapiirille, ja joistakin asioista pidetään kiinni kynsin hampain. Joissakin tapauksissa yritys on imagosyistä korvannut pullat konvehdeilla, mikä ei työntekijöitä aina miellytä.

– Pulla on hyvä esimerkki siitä, että jos enää ei tarjota pullaa, niin porukat ostavat niitä omilla rahoillaan, Elomaa kertoo.