Osaakohan tätä kukaan käyttää?
197
Tuttuja tapauksia lähes minkä tahansa laitteen omistajille:
Puhelimen valikkojen nimet kuulostavat oudoilta, eikä niiden takaa löydy sellaisia toimintoja kuin maallikko luulisi.
"Lataa tästä ilmainen lisäohjelma, toimii kaikissa näissä malleissa", lupaa valmistajan nettisivu. Kun lataussymbolia klikkaa, ohjelma ei tunnistakaan kyseistä mallia.
Laitteen akkua ei voi itse vaihtaa, kosketusnäyttö tahmaantuu korvavaikuista tai hyytyy pakkasessa.
Luulisi, että joku olisi kokeillut näitä tuotteita jo tehtaalla, ja huomannut ettei homma toimi.
– Ei välttämättä ole. On paljon teollisuustuotteita, jotka tulevat kauppoihin ilman, että yksikään käytettävyysasiantuntija on päässyt kokeilemaan niitä etukäteen, sanoo tutkimusjohtaja Raino Vastamäki Adage-yhtiöstä.
Mitä monipuolisempia toimintoja laitteessa on, sitä teknisemmältä vehkeen pitää tuntua. Jos et osaa käyttää kännykkääsi, vika on sinussa, joten kaiva se 200-sivuinen käyttöohje kiltisti esiin.
– Joillain valmistajilla tuntuu olevan vähän sellainen tuskastunut asenne kuin aikoinaan vanhemmilla: voi sinua lapsiparka, kun et vieläkään osaa, Vastamäki sanoo.
Matemaattista lahjakkuutta ihailevassa Suomessa on opittu häpeämään, jos vaikka soittoäänen vaihtaminen tai tietokoneen taustakuvan muuttaminen ei heti onnistu.
Et ole tumpelo,
jos et osaa
Käytettävyystutkija Vastamäki pitää häpeäntunnetta turhana.
Hän ottaa esimerkin miesten kauluspaitapakkauksista, jotka nuppineuloineen ovat klassinen esimerkki huonosta suunnittelusta.
– Kun paidan ottaa paketista ja pukee ylleen, aika varmasti johonkin taitokseen on jäänyt neula joka pistää. Mutta ketään ei hävetä, että olinpa minä taitamaton kun sain nuppineulan niskaani. Eikä kukaan syytä siitä ensimmäiseksi itseään, Vastamäki muistuttaa.
Hänen mielestään kyse onkin asenneharhasta. Tietotekniikkaan pitäisi suhtautua samalla tavalla.
– Ihmisen tehtävä ei ole käyttää tietokonetta tai puhelinta, vaan lähetellä sähköposteja, viestejä tai soittaa, Vastamäki sanoo.
Ei meidän tarvitse välttämättä tietää, millaisten algoritmien läpi komennot menevät prosessorille, kunhan lopputuloksena viesti lähtee tai musiikkitiedosto imuroituu.
Kokonaisuuksia ei
testata tarpeeksi
Tuotteiden käytettävyyslapsusten ja pikkuvirheiden määrä on monilla aloilla lisääntynyt. Tutkijalla on tähän monta selitystä.
– On paljon ammattilaisille suunnattuja laitteita, joita ei suunnitella käyttäjäkeskeisesti. Sitten on kuluttajatuotteita, joissa pääosassa on hauska ulkonäkö kaiken muun kustannuksella, Vastamäki sanoo.
Joissain kännyköiden kaltaisissa laitteissa tuotekehitys on saatettu ulkoistaa ja hajauttaa jopa eri puolille maapalloa. Jokainen tiimi tekee yhtä ainoaa osa-aluetta, testaa sitä itse ja lähettää sitten eteenpäin yhdistettäväksi muihin.
– Kokonaisuuden toimivuutta ei ole sitten ehdittykään kokeilla, koska malli on ollut pakko saada markkinoille nopeasti esimerkiksi heikentyneen kilpailutilanteen takia. Tämän takia myyntiin tulee nykyään paljon beta-vaiheen laitteita.
Ongelmia koituu myös testaajista, jotka ovat perehtyneet samanlaisiin tuotteisiin enemmän kuin tulevat rivikäyttäjät.
– Valmistajien käyttämät testaajat ovat useimmiten joko talon omaa väkeä tai valmiiksi teknologiasta innostuneita ihmisiä, lead usereita, joilla on liikaa kokemusta alan tuotteista, Vastamäki sanoo.
Ne yhtiöt, jotka ovat osanneet käyttää aitoja tumpeloita taviksia toimintojensa suunnittelussa, ovat pärjänneet paremmin.
– Kyllä Applen iPhonen tuleminen on muuttanut merkittävästi monen muunkin alan ajattelutapaa. Jos joku yhteisö tai yritys ei tee palveluaan helppokäyttöiseksi, aina löytyy joku kilpailija, joka kyllä tekee niin, Vastamäki sanoo.
Helppokäyttöisyyteen pyrkiminen toki maksaa, mutta tuotteen tai palvelun korjaileminen jälkikäteen tulee vieläkin kalliimmaksi.
Käytettävyystutkijan omalla inhokkilistalla on liuta arkisia välineitä, jotka eivät toimi niin kuin niiden soisi toimivan.
Käytettävyystutkijaa ärsyttävät:
Design-termospullot: sisältö roiskahtaa kerralla ulos, jos korkin avaa väärin
Miesten kauluspaitapakkaukset: piilotetut neulat Kahviautomaatit: joka mallissa erilainen valikkologiikka eri juomille
Tunnistimilla varustetut vesihanat: millainen kädenliike tällä kertaa saa veden virtaamaan?
Sähköisten pyöröovien toiminta: pysähtyvät, jos kävelee väärällä nopeudella
14
14
19
Kommentit (197)
Sain sukulaisilta vähän vanhemman mallin, mutta missä oli jo wapit sun muut. Puolen tunnin valikkosavotan jälkeen luovutin: en saanut kellonaikaa näkymään ruudulla. Oli jos jonkinlaista kuvagalleriaa toki tarjolla, mutta ihan perustoiminnot pitäisi saada yksinkertaisesti esille niille, jotka eivät liiemmin piittaa nettiyhteyksistä, valokuvaamisesta sun muusta. Todettakoon, että nettiä varten minulla on siihen paremmin soveltuvat laitteet, sama valokuvaukseen.
Tuo vastaus osuu oikeaan. Meille tulee aivan liikaa laitteita ja ohjelmistoja jotka ovat markkinoille tullessaan täysin keskeneräisiä raakileita. Tämä taas johtuu laite- ja ohjelmistoalan omaksumasta "laaduttomuus" kulttuurista, ajatus on siinä, että "päivitetään sitten joskus myöhemmin". Mikä estää tuottamasta valmiita tuotteita? Malli on sellainen, että tarkoitus onkin tuottaa vain mahdollisimman suuri hylättyjen laitteiden ja ohjelmistojen "romuvuori". Tämä ajatellaan tuottavuuden nousuksi. Tiedän, että tämä herättää vastustusta niiltä tahoilta jotka sanoo: meidän on pakko tuottaa keskeneräistä "sutta" koska mikään ei ole täydellistä. Tyhmimmät toteutusvirheetkin selitetään ohjelmistojen suurella koodirivimäärällä. Kyllä virheitä esiintyy, mutta ero on selvä noihin tyhmimpiin tuottajavirheisiin.
Mulla on kännykän herätyskellon kuvakkeena kello. Mobiilinetti toimii vaikka metsässä.
Nyt olen omenan näköisen laitteen tyytyväinen käyttäjä. Ainoastaan sen sammuttamiseen tarvittiin käyttöohjetta.
Yritystietopalvelu on hyvä uudistus.
Siirryin sitten Androidiin ja Samsung Galaxy S:ään suosiolla ja helppoa on ollut. Kaikki toimii kuin unelma ja vieläkään en ole manuaalia tarvinnu. Kaikki toimii paremmin ja nopeammin: valikko, netti, email, sovellukset, sovelluskauppa.
Varsinkin tuo wlan jäi viiituttamaaan Nokiassa: vaikka kuinka laitoin oman yhteyden muistiin ja muut piiloon tässä kotona niin joka kerta töistä tullessa pop up ikkuna - wlan verkot plaa plaa plaa, yhdistä . Ei vihtu voi yhdistää automaattisesti vaikka kuinka olen asetuksista valinnu.
Ja aitten toi wlan luettelo, jos olen määrittäny, että nämä ja nämä on sallittu ja nämä ja nämä ei niin miksi caatana nuo ei sallitut on koko ajan luettelossa ja wlan-yhteysehdotuksissa?
Miksi Android ei kysele muiden verkojen, salattujen tai salaamattomien perään? No eipä tarvikkaan. Ne saa HALUTESSAAN näkyviin kahdella näytön klikkauksella! Riittää, kun oma känny yhdistää automaattisesti ja huomaamatta valtuutettuun wlan verkkoon. Nokiassa tämä ei ole mahdollista vaan vaatii joko symbian tuntemusta/manuaalin kahlausta/käyttiksen hyväksymistä sellaisenaan tai insinöörin tutkintoa.
Nokian käyttiksessä ja valikoissa ei ole mitään helppokäyttöisyyttä saati toiminnoissa.
Naurettavista Ladoista puhuttaessa unohdetaan, että niitä toimii maailmassa vielä miljoonia. Ja taatusti kovien käyttäjien käsissä testattuina!