Turha maksaa palkkaa, kun työt tehdään ilmaiseksi

Yrityksillä on monta keinoa saada halpaa ja jopa ilmaista työvoimaa: tarjolla on harjoittelijoita, työelämävalmennettavia ja palkkatuettuja.

Harjoittelijoille ja työelämävalmennettaville ei yrityksen tarvitse maksaa lainkaan palkkaa, vaan työn kustantaa valtio. Yhden lähdettyä tilalle voi ottaa loputtomasti uusia.

Lisämahdollisuuden tarjoaa myös yhteiskunnan maksama palkkatuki. Sillä voi korkeimmillaan kattaa lähes kokonaan pienimmät palkat.

Viime vuoden tammi–lokakuun välisenä aikana harjoittelun tai palkkatuen päätti reilut 90 000 ihmistä. Se on lähes yhtä paljon kuin Kuopiossa on asukkaita. Heistä työllistyi 44 prosenttia.

Palkkatuki tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio maksaa osan työntekijän palkasta. Pieninkin palkkatuki on 550 euroa, mutta korkeimmillaan palkkatukea voi saada jopa 1 100 euroa kuukaudessa.

Suurinta palkkatukea saavat työnantajat, jotka työllistävät yli 500 päivää työttömänä olleita.

Yritys ei voi hakea uutta palkkatukijaksoa samalle työntekijälle, mutta uuden palkkatuen voi saada uudelle tukityöllistetylle, vaikka entinen on vasta päättynyt. Vastuu ketjuttamisen valvonnasta on työ- ja elinkeinotoimistoilla.

– Olemme ohjeistaneet työ- ja elinkeinotoimistoja selvittämään, jos sama työnantaja ottaa useita palkkatuettuja peräkkäin. Joskus käy myös niin, että työntekijä ei vain ole sopiva. Tätä ei voi tietenkään tapahtua montaa kertaa peräkkäin, hallitusneuvos Päivi Kerminen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

– Teemme jokaisen tukipäätöksen työnhakijaa ajatellen. Jos kokemuksesta on työnhakijalle hyötyä, niin emme ala jarruttelemaan, Helsingin työ- ja elinkeinokeskuksen työvoimaohjaaja Pasi Rintamäki sanoo.

Työnantajat nirsoilevat
pitkäaikaistyöttömien suhteen

Korotettuun palkkatukeen oikeutetut ryhmät voivat saada palkkatuetun työn kahdeksi vuodeksi.

– Joskus työnantajat unohtavat, että näiden pitkäaikaistyöttömien työkyky on usein laskenut. Sitten sieltä soitellaan, että nyt se kaveri tuli ja haisee viinalta. Palkkatuen tarkoitus on kuitenkin pitää ihmistä kiinni työelämässä, Rintamäki sanoo.

Työnantajat pyrkivät muutenkin poimimaan rusinoita pullasta. it-alan kaltaisilla nuorilla aloille ei iäkkäämpiä työttömiä toivota.

– Korkeampaan palkkatukeen oikeutetut ovat usein yli 45-vuotiaita, joilla on takana yksi pitkä työsuhde tai ei koulutusta ollenkaan. Heitä on vaikeampi saada töihin, Rintamäki sanoo.

Ministeriö selvittää
harjoittelijoiden ketjuttamista

Työvoimatoimiston välittämät harjoittelijat ja työelämävalmennettavat ovat yrityksille ilmaista työvoimaa. Työvoimaohjaaja Pasi Rintamäen mukaan eniten kierrätetäänkin harjoittelijoita.

– Osa yrityksistä pitää harjoittelijoita puoli vuotta ja ottaa heti uuden tilalle. Asiakkaamme ovat tästä tietenkin näreissään, Rintamäki sanoo.

Ongelmaa pohditaan myös työ- ja elinkeinoministeriössä, joka on päättänyt selvittää harjoittelijoiden ketjuttamista tilastoajon avulla.

– Oppilaitosten harjoittelijoiden ketjuttaminen ei tässä tietenkään näy, mutta halusimme selvittää asian omalta osaltamme, hallitusneuvos Päivi Kerminen sanoo.

Fakta:

Työharjoittelu ja työelämävalmennus

– Kyseessä ei ole työsuhde.
– Valtio turvaa työnhakijan toimeentulon.
– Työnhakija saa työttömyysetuutta sekä tietyin ehdoin joko 9 tai 18 euron ylläpitokorvausta jokaiselta päivältä, jolloin työnhakija käy harjoittelussa.
– Vuoden 2009 tammi–lokakuussa päättyi harjoitteluja ja työelämävalmennuksia 53 534 henkilöllä. Kolmen kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen heistä oli työttömänä 36 prosenttia.

Palkkatuki

– Palkkatuella palkattu on työsuhteessa yritykseen ja saa työehtosopimuksen mukaisen palkan, josta valtio maksaa osan työnantajalle.
– Palkkatuki myönnetään korkeintaan kymmeneksi kuukaudeksi, vajaakuntoisilla pidemmäksikin aikaa.
– Ehtona kuuden kuukauden työttömyys, jos palkkatukea hakee määräaikaiseen työsuhteeseen.
– Vuoden 2009 tammi-lokakuussa palkkatuetun työn päätti 36 480 ihmistä. Heistä reilu puolet oli työttömänä kolme kuukautta jakson päättymisen jälkeen.
– Palkkatuen ehtona on, että yrityksessä ei ole irtosanonut tai lomauttanut viimeisen vuoden aikana.

Lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö, työ- ja elinkeinotoimistot.