Poissa töistä, palkka juoksee – näin se käy

Pelkkä työuupumus ei riitä syyksi pitkän palkallisen vapaan saamiseen. Näin on linjannut muun muassa Tampereen kaupunki.

Sairastuneella työntekijällä on tietysti oikeus olla muutamia päiviä poissa töistä pelkän oman ilmoituksensa varassa, mutta tätä kautta ylimääräisten vapaapäivien järjestäminen vaatii aina oman (työ)moraalin venyttämistä. 

Muitakin keinoja laillisille palkallisille vapaille kyllä löytyy. Näissä työntekijän pitää käyttää omia hoksottimiaan ja selata oman alan työehtosopimuksen pykäliä tarkasti.

– Mielestäni ylimääräisten vapaapäivien kaltaiset hengähdystauot olisivat monella työpaikalla hyvin tarpeellisia. Ne vain pitäisi löytää helpommin kuin yksittäisiä vippaskonsteja etsimällä, sanoo STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen.

Hän muistuttaa, että henkilökuntansa jaksamisesta huolehtineet yritykset ovat tähänkin asti voineet halutessaan jakaa vaikka millaisia vapaita. Paljon parempiakin kuin mitä pelkkä työehtosopimus tai työaikalainsäädäntö edellyttävät.

Muutamassa metalli- ja konepajayhtiössä on käytössä seniori- tai mestarivapaita. Pitkään töissä olleet voivat joillain perusteilla tienata vuosittain ylimääräisiä jaksamisvapaapäiviä.

Lisävapaita on perinteisesti voitu antaa myös palkkiona hyvin hoidetuista töistä. Tällaisten kalastelu tietysti onnistuu vain silloin, jos työntekijä tietää millaisista saavutuksista kiitosvapaita heltiää. Eikä kukaan estä pyytämästä lisää vapaata.

Opintielle palkan
kanssa

Vuorotteluvapaa on yksi vaihtoehto, mutta sen prosessi vaatii pitempää järjestelyä ja työttömän työntekijän palkkaamista tilallesi. Kouluttautuminen on helpompaa.

Monet yritykset kertovat ainakin juhlapuheissa tukevansa työntekijöidensä ammatillista jatkokoulutusta.

Yleensä tämä tarkoittaa mahdollisuutta osallistua työajalla firman omille kursseille tai ostopalveluina hankittuun ulkopuoliseen henkilöstökoulutukseen.

Koulutuksessa olo on rennompaa touhua kuin työpaikalla puurtaminen, joten se voi olla hyvä korvike "oikeille" vapaapäiville.

Avokätisiäkin firmoja löytyy. Media-alalla MTV3:lla ja Yleisradiolla on käytössä kouluttautumisloma, jolle osallistuva saa parhaimmillaan useita kuukausia palkallista vapaata.

Lähes kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus osallistua työkykyä edistävään TYKY-toimintaan ja kuntoutukseen.

Tällaiseen ilmoittautuva pääsee helposti päiväksi tai pariksi kerrallaan irti oravanpyörästä, ja voi saada jopa kroppansa kuntoon.

Kela kustantaa muun muassa Aslak-varhaiskuntoutuksen kursseja. Näihin voi hakeutua esimerkiksi työterveyshuollon kautta.

Jotkut työnantajat maksavat palkkaa Aslak-kurssien ajalta, muuten Kela maksaa osallistujalle kuntoutusrahaa.

Ala hankkia
luottamustehtäviä

Parhaimmat ylimääräiset "vapaat" tulevat useimmilla työpaikoilla ammattiyhdistystoiminnan kautta.

Etenkin luottamusmiehillä, mutta toisinaan myös esimerkiksi työsuojeluvaltuutetuilla on mahdollisuus olla jonkin aikaa poissa päätyöstään luottamustehtävien hoitoa varten.

Näiden ay-toimistopäivien pitämisestä täytyy kuitenkin sopia paikallisesti työnantajan kanssa, pelkkään lomailuun luottamusvapaista ei ole.

Tässä apuun tulevat kuitenkin ammattijärjestöt. Liitoilla on säännöllisesti luottamushenkilöiden koulutuspäiviä, kokouksia ja kursseja, jotka on todellisuudessa tarkoitettu luottamusväen latautumis- ja hengähdystauoiksi, vertaistuen saamiseksi.

Hakeudu kertaamaan
sota- tai sivaritaitoja

Valtiokin voi auttaa hetkeksi töistä pois haluavaa.

Kertausharjoituksiin tai viralliseen väestönsuojelukoulutukseen osallistumista ei työnantaja voi kieltää. Firma voi tosin yrittää painostaa työntekijäänsä kieltäytymään itse harjoituksista.

Kertausharjoituksen täytyy olla niin sanottu pakollinen harjoitus, ja siitä saatu käskylappu täytyy näyttää etukäteen työnantajalle. Jälkeenpäin pitää myös todistaa olleensa armeijan leivissä ilmoittaminaan päivinä.

Kertaamaan ei pääse pelkästään ilmoittautumalla, mutta suurien sotaharjoitusten aikaan peruutuspaikkoja eri tehtäviin voi löytyä lyhyelläkin varoitusajalla. Etusijalla ovat tietysti armeijan kannalta sopivasti koulutetut, alle 35-vuotiaat.

Sotilasläänit järjestävät nykyisin monet kertausharjoituksensa niin sanottuina vapaaehtoisina (VEH) -harjoituksina. Yleensä firmat päästävät työntekijänsä näihinkin, mutta palkkaa ne tuskin VEH-harjoituksista maksavat.

Jos kertauskäskyä ei onnistu saamaan, vapaapäiviä kaipaava reserviläinen voi myös ilmoittaa sotilaslääniinsä ryhtyvänsä aseistakieltäytyjäksi.

Tällöin postista tipahtaa aikanaan käsky saapua 2–5 päiväksi täydennyskoulutukseen, jossa opiskellaan sivaritaitoja. Koulutukseen saa palkallista vapaata, ja siitä maksetaan jopa päivärahaa.

Muutto, ilo- ja
surujuhlat

Mikään laki ei suoraan määrää työnantajaa antamaan vapaapäivää yksityisasioiden hoitamista, kuten muuttopuuhia varten.

Monissa firmoissa on vakiintunut käytäntö ja joissain työehtosopimuksissa maininta yhden päivän muuttovapaasta.

Tiettävästi jotkut pienyritykset ovat rajanneet ylimääräiset muutto- tai asiainhoitovapaat esimerkiksi kolmeen kertaan vuodessa.

Naimisiinmenopäivä ja parisuhteen rekisteröintipäivä ovat yleensä jo työehtosopimuksessakin tunnustettuja palkallisen vapaan syitä.

Naimajuhlapäivien määrää ei ole yrityksissä rajoitettu: sarja-avioitujakin pystyisi tietyin väliajoin hyödyntämään näin saatavan vapaapäivänsä.

Perheen kasvustakin voidaan palkita, jos firmalla riittää hyvää tahtoa.

– Muistaakseni eräässä yrityksessä sai jokaisesta työntekijälle syntyneestä lapsesta ylimääräisen seitsemän päivän vapaan, kertoo SAK:n työaika-asiantuntija Juha Antila.

Oma 50-vuotispäivä ja monella alalla myös 60-vuotispäivä katsotaan vapaan arvoiseksi.

Lähiomaisen hautajaispäiväksi saa myös vapaata. Vaikka harva pomo kehdannee vaatia todistusta tapahtuneesta, näissä ei kannata huijata. Viidettä kertaa isoäitinsä siunaustilaisuuteen menevä alkaa todennäköisesti ihmetyttää työnantajaa.