Älä tee tätä – työnantaja suuttuu

Keskustelu päättäjien jääviydestä ja yrityskontakteista on keskittynyt viime aikoina siihen, hyödyttikö ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) kaivosalan tuntemus hänen miehensä osakesijoitusharrastusta.

Liike-elämässä soveliaisuuden ja jääviyden rajat ovat häilyvämpiä. Bisnesvaikuttajalle aktiivinen järjestöelämään osallistuminen ja laajojen kontaktiverkkojen hankinta on nähty jopa suotavaksi.

Rakennusliikkeen johtaja saa olla kaavoitusvirkamiesten kanssa samassa lätkäjoukkueen hallituksessa, ja lobata siellä vaikka uuden jäähallin rakentamisen puolesta minkä ehtii.

Teleoperaattorin työntekijä voi mennä laskettelukaudella kaveriensa maksamaan kimppamökkiiin, vaikka maksajat olisivatkin kilpailijayhtiön tai Viestintäviraston palveluksessa.

Suuryrityksen pomo saa körötellä Harrikka-kokoontumisajoihin samassa letkassa Bandidos-liivisen porukan kanssa.

Outojenkaan ihmisten tunteminen ei ole aina haitaksi, sanoo Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

– Uusmoralistit haluavat usein osoittaa, että mikään toiminta ei ole harmitonta. Mielestäni ajatus siitä, että kaikki yhteydenpito muiden alojen ihmisiin olisi lähtökohtaisesti korruptoivaa, on väärä, Apunen sanoo.

Hänen mielestään liikemaailmassa on hyvin vähän sellaisia laillisia järjestöjä tai yhteisöjä, joissa toimiminen olisi automaattisesti epäsuotavaa tai jääväävää.

Omaa työtään vastaan
painiminen ei onnistu

Raja tulee vastaan, jos työntekijä toimii yhteisössä, jonka ainoana tarkoituksena on muuttaa vaikkapa yhteiskunnan rakenteita toisenlaisiksi kuin mitä yhtiön perusarvoihin on kirjattu.

Tai mikäli on aktiivisesti mukana toiminnassa, joka tähtää omalle työnantajalle tärkeiden asiakasfirmojen olemassaolon lopettamiseen.

Jos maahanmuuttajia palkkaavan yhtiön henkilöstöpäälliköllä on luottamusasema jossain avoimen rasistisessa järjestössä, yritys voi pohtia hänen jääviyttään rekrytointitehtäviin.

Pelkkä satunnainen Homma-foorumilla esiintyminen ei jääviyttä tuo. Mielipiteitään saa kuka tahansa ilmaista.

– Luulisi, että yrityksen johtoa kiinnostaisi kuitenkin kuulla häneltä itseltään, miten nämä asenteet vaikuttavat hänen työhönsä, Apunen arvelee.

Sähköyhtiön työntekijä saisi siviilissä osallistua ydinvoiman vastaiseen kampanjaan, mutta todennäköisesti hänet jäävättäisiin ydinvoimalayhtiön kanssa käytävistä sähkönsiirtoneuvotteluista.

Poliittisiin vaaleihin osallistuva työntekijä jäävätään  monessa yrityksessä hetkellisesti sellaisista näkyvistä tehtävistä, joissa hän pystyisi tekemään henkilökohtaista vaalityötään yrityksen siivellä.

Vastuullista autoilua mainonnassaan korostava autoliike alkaa todennäköisesti pelätä imagohaittoja, mikäli firman edustaja osallistuu vapaa-aikanaan näyttävästi Bomber-prätkätemppuilutapahtumiin.

Silloin hänet todennäköisesti jäävätään ainakin liikkeen liikenneturvallisuuskampanjoista ja -tapahtumista.

Lapsillasi sinua
ei voi leimata

Puolison aktiivinen poliittinen toiminta tai työskentely kilpailevassa yrityksessä koetaan työpaikoilla aina jonkinasteiseksi jääviysriskiksi, vaikka sitä ei ääneen myönnettäisikään.

Sen sijaan omien lasten tekemiset eivät ainakaan Matti Apusen mielestä saisi leimata vanhempien työuraa tai aiheuttaa jääviyskysymyksiä.

Lihayhtiön kuljetuspäällikön vegaanianarkistilapsi kun ei välttämättä joka hetki suunnittele polttavansa liharekkoja isin logistiikkataulukoiden avulla.

Eikä kotona rötköttävä skinhead-teini tarkoita, että äidin oma maailmankatsomus olisi samanlainen.

– Jos joku yrittää todistaa lastesi kautta että olet työssäsi jonkinlainen riski, se on aika onneton leimausyritys. Ainoa järkevä vastaus sellaiseen on so what, neuvoo Matti Apunen.