Katso minkä arvoinen olet töissä

Mikä kaikki oikein maksaa työssäsi? 1 500–2 000 euroa kuukaudessa käteen saavan palkansaajan työllistäminen on tullut maksamaan 2 803–4 276 euroa, kun työnantaja on hoitanut kaikki velvollisuutensa.

Pekkaspäivien ja työajan lyhennyksen kustannus on 102–153 euroa sekä lomapalkan ja lomarahan kustannus on 327–488 euroa.

Työnantajan maksamat sivukulut lisäävätkin työvoimakustannusta merkittävästi: 30–32,8 prosenttia. Oheisen esimerkkiyrityksen (katso grafiikkaa jutun lopussa) työntekijöillä se tekee 528–866 euroa kuussa, vaikka he ansaitsevat vähemmän kuin keskivertopalkansaajat.

Sivukuluista suurin yksittäinen on työnantajan maksama työeläkemaksu, joka on 22 prosenttia ja tekee esimerkkiansioilla 387–581 euroa. Sotu-maksusta tulee muutamia kymppejä.

Lisäksi sivukuluihin kuuluu tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä perittävä työttömyysvakuutusmaksu, joka riippuu työnantajan maksamasta kokonaispalkkasummasta. Myös ryhmähenkivakuutus laskutetaan työnantajalta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä.

Sairaskulut voivat
olla sairaan suuret

Tähän mennessä esimerkiksi 2 640 euron palkan päälle on kertynyt jo 1 433–1 507 euron kulut työnantajalle ja vielä tulee lisää.

Laskelma perustuu torniolaisen yrittäjän Tapio Herajärven taannoiseen esitelmään Barents-seminaarissa, jossa hän vertaili Suomen ja Ruotsin välisiä eroja kilpailukyvyssä. Herajärven yritys Corrotech toimii molemmin puolin Tornionjokea.

Erona on muun muassa se, että Ruotsissa ei työnantaja maksa palkkaa sairausajalta. Corrotechissä sairausajan palkat lisäävät työvoimakuluja vain hyvin maltillisesti 3,5 prosenttia, mutta luku voi olla hänen mukaansa paljon suurempikin.

– Sairausajan palkkaa maksetaan 28–56 päivältä työsuhteen kestosta riippuen. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluttua, työnantaja joutuu uudelleen maksumieheksi.

Suomessa työnantajalle on hänen mukaansa sälytetty Kelan tehtävä.

– Siinä voi moni pienyrittäjä olla loukossa.

Herajärven mukaan kummaa on myös se, että työntekijä voi saada sairauslomalla enemmän palkkaa kuin töissä, koska sairausajan palkka määräytyy edellinen vuosineljänneksen keskiansiosta. Jos silloin on tehnyt runsaasti urakkaa, palkka voi mennä yli peruspalkan.

Kela maksaa
äitiyspäivärahat

Toisaalta jotain Kelakin hoitaa. Kun äitiysvapaa alkaa, Kelasta saa äitiysrahaa 105 arkipäivää. Äitiysvapaan jälkeen Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli reilut puoli vuotta. Yhteensä niitä tulee noin yhdeksän kuukautta.

Rahan suuruus määräytyy verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan. Yleensä se on noin 70 prosenttia tuloista.

Ja kun lapsi sairastuu, työnantajan ei tarvitse lain mukaan maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Moni kuitenkin maksaa ensimmäiseltä neljältä päivältä. Sen jälkeen vanhemmat voivat kääntyä Kelan puoleen.

Näin Ruotsi
voittaa meidät

Ja missä Ruotsi sitten voittaa meidät kilpailukykykisassa? Missä muussa kuin sairausajan palkassa työnantajat saavat siellä kilpailuetua. (Katso toinen taulukko alla)

– Ruotsissa työnantaja maksaa sairausajan palkkaa vain 14 päivältä, ja tuoltakin ajalta se on korkeintaan 80 prosenttia peruspalkasta. Lisäksi ensimmäinen karenssipäivä menee työntekijän piikkiin. Se tekikin Ruotsin kansasta kerta heitolla entistä terveemmän., Herajärvi sanoo.

– Ruotsissa yhteiskunta hoitaa työterveyden. Meillä se voisi olla vielä 3–4 kertaa kalliimpaa kuin oheisessa laskelmassa, jos sen hoitaisi yksityiseltä puolelta.

Lisäksi hän listaa palvelusvuosilisät, joita ei Ruotsissa makseta, ja ylityön korotusosat, jotka ovat Ruotsissa selvästi pienemmät kuin meillä.

Herajärven mukaan Ruotsin työehtosopimukset ovat selkeämmät kuin Suomen.

– Metallin kirja on neljännes suomalaisesta vaikka fonttikoko on suurempi. Ei tule tulkintaepäselvyyksiä.

Hän antaa myös synninpäästön ruotsalaiselle diskuteeraamiselle:

– Ruotsalaiset keskustelevat asiat valmiiksi, eikä sen jälkeen niistä tarvitse enää tapella.