14 kertaa tehokkaampaa työtä – ei ihme jos väsyttää
Arijukka Turtiainen
Suomalaiset eivät ole sen herkempiä uupumaan kuin muutkaan, liikkeenjohdon konsultti Pasi Sillanpää kritisoi Jari Sarasvuon Taloussanomissa esittämiä näkemyksiä suomalaisten työn inhoamisesta ja lusmuilusta. Sillanpään mukaan paljon johtuu huonosta johtamisesta ja epäonnistuneesta innostamisesta.
Pasi Sillanpää ei halua juupas–eipäs -keskustelua Taloussanomissa lauantaina väitteensä esittäneen yrityskouluttaja Jari Sarasvuon kanssa.
Sarasvuon mukaan on harhakäsitys, että suomalaiset tekisivät paljon töitä. Hänen mukaansa suomalaiset tekevät lyhyttä työpäivää, -viikkoa ja -vuotta, ja ottavat sairauslomaa heti kuin töissä tulee paha mieli. Sarasvuon mielestä suomalaiset ylipäätään inhoavat työntekoa.
Sillanpää vastaa Sarasvuolle näin:
– Ei mielipiteitä, vaan todellisia asioita ja tutkimustietoa. Eivät suomalaisten sairauspoissaolot ole sen kummempia kuin muissa pohjoismaissa.
Taloustiedot
Työajan lyhyyttä koskevissa kommentoinneissa hän ottaisi esiin tilastoimattoman työn: toimihenkilöiden runsaat ylityöt, joita ei kirjata ylös kuten teollisuustyössä.
Hän kaivaa esiin myös pitkät tilastot:
– Bruttokansantuotteella mitattu suomalaisten elintaso on sadassa vuodessa kasvanut 12-kertaiseksi. Asukasta kohden tehtyjen työtuntien määrä on tänään alhaisempi kuin sata vuotta sitten, mutta tuottavuus on kasvanut 14-kertaiseksi. Yhdessä työtunnissa tehdään 14 kertaa niin paljon tulosta kuin sata vuotta sitten. Ei siis pitäisi olla ihme, jos ihmiset väsyvät herkemmin.
Sillanpään mukaan monet haluaisivat että tehokkuus jatkaisi lineaarista kasvuaan.
– Kuitenkin tietokonekausi on maailmanlaajuisestikin hidastanut tuottavuuskehitystä. Sen perimmäisestä syystä ei ole kiistatonta yhteisymmärrystä. Selvää on kuitenkin, että työelämää pitää muuttaa voimakkaasti jos tuottavuuden kasvua halutaan. Keskeisenä muutoksen tekijänä on johtamisen kulttuurin uudistus.
Vääriä oppeja
ulkomailta
Johtamisen kehittämiseksi olemme Sillanpään mielestä useimmiten kopioineet ulkomaisia oppeja, vaikka oma arvomaailmamme ja yhteiskuntarakenteemme on suunniteltu toisenlaiselle toiminnalle.
– Management by perkele on usein toimivaa johtamista täällä. Voimasanan käyttö on edelleenkin vaikkapa rakennuksilla toimiva malli saada asioita eteenpäin. Kuka uskoo, että se toimisi Yhdysvalloissa?
– Toinen suomalainen ominaispiirre on se, että naiset ovat Suomessa enemmän töissä kuin keskimäärin missään muussa läntisessä EU-maassa. Silti työelämän roolit ja tukirakenteet rakennetaan miehisen arvomaailman pohjalta, sanoo Sillanpää
Häneltä ilmestyy ensi vuonna Uusi johtajasukupolvi -tietoteos (WSOY). Siihen hän on tutkimusaineiston lisäksi haastatellut muun muassa pariakymmentä suomalaista huippujohtajaa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Koeta siinä nyt
sitten innostua
Sillanpään mielestä suomalaisen johtamisen opit ovat usein huonosti kopioituja jäljennöksiä.
– Moni johtaja ihannoi amerikkalaista johtamiskulttuuria, mutta ei osaa olla innostava esimerkki. Amerikkalaisen johtamistavan ydin ei ole lukujen seuranta, vaan riskinotto ja innostaminen. Suomalainen insinöörijohtaminen perustuu tarkkoihin prosesseihin ja täsmällisiin lukuihin. Me keskitymme lukuihin unohtamalla, että innostaminen on avain jaksamiseen.
Sillanpään mukaan suomalainen johtaja innostaa järjestämällä pikkujoulut. Arjen innostaminen on olematonta tai sitten innostaminen tuodaan taloon ulkokultaisesti muodon vuoksi.
– Kehotetaan innostumaan, mutta ei anneta ihmisten itsensä vaikuttaa asioihin.
– Ihmiset väsyvät, kun johtajat vievät energiaa sen sijaan, että lisäisivät sitä. Suomalaisessa yrityksessä johtajien ei tarvitse paljoa pelätä, että hänen pitäisikään muuttua. Se johtuu siitä, että heidän työtään arvioidaan harvoin objektiivisesti. Riittää kun talousluvut ovat kunnossa. Toisin on niissä yhdysvaltalaisyrityksissä, joiden johtamisoppeja he ihailevat.
– Esimerkiksi Microsoftille luvut eivät riitä. Tärkeää on myös se, minkälaisia arvosanoja henkilö saa sekä esimiehiltään, että alaisiltaan. Yleensä meillä tehdään 360 asteen arviointeja vasta, kun kriisi on jo päällä. Yleistys ei tietenkään päde Nokian ja Koneen kaltaisiin kansainvälisiin yhtiöihin, mutta kun suurin osa suomalaisista onkin töissä ihan jossain muualla kuin Nokiassa tai Koneessa.
Sillanpäällä itsellään on työkokemus media-, mainos- ja konsultointialalta muun muassa Seed Digital Mediasta, Talent Partnersista, Marketing Management Conceptista, Publicis-Törmästä, OpenMobile Finlandista ja NRJ Helsingistä. Tällä hetkellä hän työskentelee DDBA:ssa.
Taloussanomat ja WSOY kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.
Lisää Aiheesta
