Kaupunkimaasturilla ajava kiireinen bisnesmies Espoosta, joka harrastaa golfaamista ja nopeita veneitä. Tässäkö ovat statuksen merkit? Eivät ainakaan enää.

Nykyisin suurempaa statusta voi nauttia vaikkapa luovan alan yksityisyrittäjä, joka kulkee jopolla, teettää vaatteensa räätälillä ja omistaa vanhan puisen purjeveneen tai siirtolapuutarhamökin.

Tutkija Mika Pantzarin mukaan puhtaus, paikallisuus ja aitous ovat nykypäivänä nousevia arvoja ja ylellisyyttä, samoin kuin aika.

Kun Pantzar aloitti opinnot kauppakorkeakoulussa 70-luvun puolivälissä, moni opiskelija unelmoi vientikauppiaan urasta.

– Nyt opiskelijat toivovat saavansa jonkin mukavan työpaikan, että pääsevät iltaisin kotiin katsomaan televisiota perheen kanssa. Perheestä on tullut tietynlainen status. Ennen perheestä pois oleminen oli statusta, nyt on statusta saada olla perheen kanssa.

Myös trendianalyytikko Kati Hienonen Perhosvaikutus-yhtiöstä uskoo, että hitaammasta elämäntavasta on tullut todellista statusta. 

– Että pystytkin heittäytymään yhtäkkiä elämään hidasta elämää, vapaaehtoisesti vähentämään tuloja ja silti tulemaan toimeen ja elämään henkisesti rikkaampaa elämää.

50-luvun mersu on
uutta hienompi

Hienonen huomauttaa, että statuksen määritteleminen on vaikeaa. 

– On mielenkiintoinen kysymys, mikä on statusta ja mikä on erottautumista. Liittyykö statukseen raha ja materia vai voiko siihen liittyä myös muut arvot, Hienonen pohtii. 

Pantzar olettaa, että meillä ei ole enää keskenään samanlaiset käsitykset statuksesta. Siihen liittyy silti vielä nykyisinkin absoluuttinen niukkuus eli kun jokin on harvan ulottuvilla, siitä tulee tavoiteltavampaa.

– On paljon hienompaa ajaa 50-luvun mersulla kuin uudella mersulla. Uusia voi tulla vaikka kuinka paljon markkinoille, mutta niitä 50-luvun mersuja ei.

Sama pätee esimerkiksi siirtolapuutarhamökkeihin, joita on vain rajallinen määrä tarjolla. 

– Se 12 neliötä voi olla paljon suurempaa statusta kuin se, että entinen missi hankkii 800 neliön asunnon jostain maalta, Pantzar havainnollistaa.

Räätälin työstä
tuli arvostettua

Joskus statukseksi muuttuu aiemmin tavallisten ihmisten elämään kuulunut asia, kuten käsintehdyt hatut tai räätälin tekemät vaatteet.

– 30-luvulla oli aika selvää, että teetettiin räätälillä vaatteita. Mutta kun työn suhteellinen hinta on noussut ja muun laskenut, käsityön statusarvo on noussut, Pantzar sanoo.

Nyt materian ostamisessa ollaan konservatiivisia ja halutaan ostaa isältä pojalle kestäviä tuotteita, Kati Hienonen sanoo.

Hänen mukaansa niin sanotut heritage-brändit, kuten huiveistaan tunnettu Hermès ja luksuslaukkuja valmistava Louis Vuitton, ovat onnistuneet kasvattamaan myyntiään myös taantuman aikana.

– Ne ovat keskittyneet omille juurilleen palaamiseen, eivätkä ole lähteneet bling bling -tyyliin tai tekemään erikoisia juttuja.

Jos nousukauden aikana ostettiin viisi kallista laukkua, nyt ostetaan Hienosen mukaan yksi klassinen ja laadukas käsityönä tehty laukku.

Golf ja tennis
menettivät statuksensa

Takavuosien statusharrastukset golf ja tennis ovat jo menettäneet asemansa. Pantzarin mukaan 30–40-luvulla paheksuttiin, kun Vierumäelle rakennettiin kenttiä eliittilaji tennikselle. Vielä 70-luvulla tennis oli statuslaji, mutta se arkipäiväistyi sittemmin. Sama on käynyt golfille.

– Tänä päivänä se on melkein jokaisen palkansaajan ulottuvilla. Alan sisällä ollaan hirveän huolissaan siitä, että status laskee, kun kuka tahansa voi pelata halvalla, Pantzar kertoo.

Matkailussa statuskuluttaminen voi ilmentyä Hienosen mukaan useammalla tavalla. Toiset lentävät lentokoneiden ensimmäisen luokan sviiteissä, toiset arvostavat hidasta matkailua ja yhdistävät siihen eleganssia ja ylellisyyttä.

Hän mainitsee Idän pikajunan ja Etelä-Afrikassa kulkevan Rovos Railin.

Victorian hääjuhla kuvasi
arvojen muutosta

Hienosen mielestä kruununprinsessa Victorian häät viime viikonloppuna oli oiva osoitus arvojen muuttumisesta.

– Yhtäkkiä statusta ei olekaan se, että on punainen urheiluauto tai loistava ura tai ammatti. Ihan tavallisella ihmisellä on mahdollisuus tulla aitoudella ja aika tavallisilla asioilla hirveän kiinnostavaksi ja tavoiteltavaksi.

Niukkuudesta voi tulla Pantzarin mukaan statusta kuitenkin vasta sitten, kun kansakunta on käynyt läpi materiaalisen vaurauden vaiheen.

– Kun on koettu vauraus ja nähty, että se ei anna ihmisille hyvinvointia, sen jälkeen on helppo ruveta nuukuutta ja niukkuutta korostamaan. Mutta Kiina ei voi automaattisesti siirtyä niukkuuskulttuuriin, vaan heidän pitää ensin kokea autot ja pesukoneet ja muut.

Suomalainen arvostaa
perusasioita

Viestintätoimisto Miltton teetti pari vuotta sitten tutkimuksen suomalaisten statuskäsityksistä. Se osoitti, että "pehmeillä" asioilla on suurinta statusarvoa.

Vähiten arvostettujen asioiden joukossa olivat esimerkiksi ulkonäön parantaminen plastiikkakirurgialla, elää vähintään 15 vuotta nuoremman kumppanin kanssa ja omistaa aito turkis.

Tässä kymmenen asiaa, joilla tutkimuksen mukaan hankkii eniten statusta Suomessa:

• Olla hyvä työssään
• Olla rakentanut omaisuutensa itse
• Hyvä yleissivistys
• Olla hyvä ja omistautuva isä/äiti
• Osata puhua sujuvasti montaa kieltä
• Selkeä elämänkatsomus
• Olla taitava käsistään
• Elää pitkässä ja vakaassa avioliitossa
• Antaa aikaa ja rahaa vähempiosaisten auttamiseen
• Oma tyyli