Kirjaudu ▼
 

Näin maailman paras sijoittaja muuttui hylkiöksi

Bloomberg News
Näin maailman paras sijoittaja muuttui hylkiöksi
Yhdysvaltalainen sijoittaja John Paulson päätteli ajoissa, että Yhdysvaltain asuntolainamarkkinat tulevat romahtamaan. Hän voitti parissa vuodessa reilut parikymmentä miljardia dollaria. Nyt Paulsonia ja hänen kumppaniaan Goldman Sachsia epäillään asiakkaiden huijaamisesta.
16.5.2010 07:01
Hannu Sokala
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Pienen rahastoyhtiön perustanut John Paulson keskittyi aluksi tienaamaan yritysfuusioilla ostamalla yritysostojen kohteena olleiden yritysten osakkeita. 2005 Paulson alkoi ihmetellä Yhdysvaltain asuntomarkkinoita ja laittoi analyytikkonsa selvittämään, oliko asuntolainabuumi rakentunut vahvoille perustoille vai hiekalle.

Paulsonin tarina kerrotaan Wall Street Journal -lehden toimittajan Gregory Zuckermanin kirjassa The Greatest Trade Ever (Penguin 2009).

Teknokuplan puhjettua ja terroristien iskettyä New Yorkiin ja Washingtoniin Yhdysvaltain keskuspankki oli alentanut rajusti korkotasoa 2000-luvun alussa estääkseen taloutta vajoamasta taantumaan.

Asuntohuuma villitsi yhdysvaltalaiset: asuntojen hintojen nousu tuntui ikuiselta ilmiöltä, ja asuntolainoittajat tarjosivat yhä useammalle kansalaiselle mahdollisuuden omaan kotiin. Kovassa kilpailussa kohtuullisuus unohtui.

Pienet pankit ja muut rahoitusyritykset alkoivat myöntää asuntolainoja ilman etukäteissäästöjä ja tarkistamatta lainanottajien tuloja. Monia lainoja ei tarvinnut aluksi lyhentää ollenkaan: riitti kun maksoi korot. Suosittuja olivat myös lainat, joissa oli pari ensimmäistä vuotta keinotekoisen alhainen korko, joka sen jälkeen nousi useita prosenttiyksiköitä.

Riskipitoisia subprime-lainoja kaupanneet, Ameriquestin ja New Century Financialin kaltaiset yritykset kasvoivat niin nopeasti, että uudenlaiset käytännöt alkoivat levitä myös perinteisiin pankkeihin.

Subprime-lainojen osuus asuntolainoista nousi vuoden 1995 yhdestä prosentista 25 prosenttiin 2005, jolloin niiden yhteisarvo kohosi 625 miljardiin dollariin.

Asuntolainat
paketeiksi

Sitten lainanantajat jalostivat uuden keinon tehdä rahaa: ne alkoivat niputtaa yksittäisiä asuntolainoja isoiksi paketeiksi ja myydä niitä eteenpäin Merrill Lynchille, Morgan Stanleylle, Lehman Brothersille ja muille investointipankeille.

Asuntolainoittajat saivat paketeista rahaa, jota ne ryhtyivät tarjoamaan taas uusille asunnonostajille. Investointipankit puolestaan käyttivät ostamiaan asuntolainoja muiden lainojen ohella raaka-aineena, joista ne kokosivat uudenlaisia arvopapereita.

Näitä arvopapereita alettiin kutsua nimellä cdo (collateralized-debt obligation). Suomeksi niitä voi kutsua vaikka asuntolainavakuudellisiksi arvopapereiksi. Yksi cdo saattoi koostua sadasta asuntolainapaketista, joissa kussakin saattoi olla tuhansia yksittäisiä asuntolainoja.

Cdo:t jaettiin eri siivuihin riskin mukaan: keskikorko saattoi olla vaikka seitsemän prosenttia, ja esimerkiksi yhdeksän prosentin korkoon tähdänneet loppusijoittajat hyväksyivät sen, että niiden hankkiman siivun takana olleet lainapaketit sisälsivät enemmän riskiä kuin muut.

Loppusijoittajat – esimerkiksi vakuutusyhtiöt, eläkerahastot ja pankit kautta maailman – innostuivat cdo-sijoituksista valtavasti, koska ne tarjosivat monia muita sijoituksia parempaa korkoa.

Luottoluokitusyhtiöt Standard & Poor's ja Moody's antoivat useimmille siivuille parhaan mahdollisen luottoluokituksen – ilmeisesti tajuamatta kunnolla, että hienoilta kuulostaneet arvopaperit koostuivat lopulta hyvinkin riskialttiista asuntolainoista.

Cdo-arvopapereita myytiin pelkästään vuoden 2006 aikana 560 miljardin dollarin arvosta.

Taloushistorian
tuhoisin idea

Gregory Zuckermanin kirjan mukaan John Paulson seurasi epäuskoisena asuntolainojen nousua ja yhä uusien arvopapereiden voittokulkua. Hän arvioi, että huuma olisi pian ohi ja ryhtyi miettimään, miten vääjäämättä tulevalla krapulalla voisi rahastaa.

Paulson sai taloushistorian tuottavimman ja tuhoisimman idean. Hän päätti ryhtyä ostamaan harvojen tuntemia johdannaisarvopapereita, joista käytetään lyhennettä cds (credit-default swap).

Cds:t toimivat eräänlaisena sijoitusten vakuutuksena: jos sijoittaja ostaa firma A:n liikkeeseen laskemia joukkolainoja esimerkiksi sadalla tuhannella eurolla, se voi turvata sijoituksensa ostamalla juuri tätä joukkolainaa varten räätälöidyn cds:n. Jos firma A joutuu vaikeuksiin ja sen joukkolainoista tulee arvottomia, cds:n ostaja saa cds:n myyjältä etukäteen sovitun hinnan.

Cds-sopimusten toinen puoli on, että niitä voi käyttää kovien kertoimien vedonlyöntiin. Paulson teki ensimmäisen cds-kauppansa ostamalla cds:n, joka oli suunniteltu turvaamaan 100 miljoonan dollarin edestä asuntolainavakuuttaja MBIA:n lainoja, ja maksoi siitä vain 500 000 dollaria vuodessa.

Cds:t tuntuivat niin houkuttelevilta sijoituskohteilta, että helmikuussa 2005 Deutsche Bank kutsui Bear Stearns- ja Goldman Sachs -investointipankkien sekä muutaman muun rahoitusyrityksen edustajat keskustelemaan markkinoiden luomisesta cds-sopimuksille.

Kesäkuussa ryhmä sai työnsä valmiiksi: cds:t olivat nyt standardisoituja arvopapereita, joita markkinaosapuolet saattoivat järjestyneesti kaupata toisilleen. Asuntolainapakettien lisäksi pankit toivat markkinoille cds:iä, joilla saattoi vakuuttaa niin liikekiinteistöjen lainoja kuin cdo-papereitakin.

Pankit kehittivät myös cds:n, joka seurasi useiden subprime-lainojen arvoa mittaavaa ABX-indeksiä, eräänlaista asuntolainojen OMX Helsinkiä.

Investointipankkien kehitysyksiköt villiintyivät uusista arvopapereista ja keksivät muun muassa tuoda markkinoille "cdo neliöön" -papereita (cdo squared), jotka perustuivat tavallisiin cdo-papereihin. Vielä hurjempia olivat cdo:t, jotka perustuivat cds-sopimusten tuottoon.

Paulson haali
cds-sopimuksia

John Paulson oli niin varma asuntomarkkinoiden romahduksesta, että hän haali rahastoonsa järjestelmällisesti kaikki cds:t, joihin pääsi käsiksi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Myyjiä riitti, koska yleinen käsitys asuntomarkkinoista säilyi valoisana pitkälle vuoteen 2007. Cds-sopimusten hinta pysyi myös edullisena: 100 miljoonan dollarin lainoja vakuuttava cds maksoi vain miljoonan vuodessa.

Paulson osti 2006 loppuun mennessä 25 miljardia dollaria vastaavat cds:t ja maksoi niistä noin 250 miljoonaa dollaria vuodessa.

Sen jälkeen Paulson saattoi vain odottaa ja luottaa siihen, että hänen sijoittajilta rahastoonsa kokoamat rahat riittävät cds-maksuhin siihen saakka, kunnes markkina kääntyy.

Paulsonin ei tarvinnut odottaa kauan. Helmikuussa 2007 New Century Financial yllätti markkinat: yhtiö oli tehnyt tappiota edellisen vuoden viimeisellä neljänneksellä.

New Centuryn osakekurssi putosi päivässä 36 prosenttia. ABX-indeksi laski viisi pistettä. Yhden pisteen pudotus tiesi Paulsonille 250 miljoonan dollarin tuloja. Paulson tienasi yhdessä ainoassa aamupäivässä 1 250 miljoonaa dollaria – 250 miljoonaa enemmän kuin George Soros kuuluisalla keinottelullaan Englannin puntaa vastaan.

Hiljalleen huonot uutiset alkoivat seurata toistaan, ja Paulson seurasi tyytyväisenä korttitalon luhistumista. Mitä huonommin pankeilla meni ja mitä useampi yhdysvaltalainen jätti asuntolainansa maksamatta, sitä paremmin Paulsonilla meni.

Kaikkiaan Paulson tienasi itselleen kuusi ja rahastonsa asiakkaille 20 miljardia dollaria kahdessa vuodessa.

Paulsonin kimppa
Goldmanin kanssa tutkinnassa

John Paulsonin tarina ei kuitenkaan pääty maailman taloushistorian ällistyttävimpään äkkirikastumiseen.

Viime kuussa Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova SEC (Securities and Exchange Commission) syytti investointipankki Goldman Sachsia petoksesta. SEC:n mukaan Goldman oli huijannut asiakkaitaan Abacus-nimisellä cdo:lla.

SEC:n mukaan Paulson oli mukana valitsemassa Abacukseen sellaisia asuntolainapaketteja, jotka olivat tuhoon tuomittuja eli jäisivät suurella todennäköisyydellä hoitamatta. Sitten Paulson oli ostanut Abacuksen vakuutukseksi rakennettuja cds:iä.

Abacukseen uskoneet sijoittajat menettivät miljardeja dollareita, ja vastaavasti Paulsonin asiakkaat tienasivat sievoisen potin.

Yksi Abacukseen sijoittaneista oli saksalainen IKB Deutsche Industriebank, joka kaatui heti finanssikriisin alkumetreillä. Saksan hallituksen kerrotaan nyt harkitsevan omaa oikeusjuttua Goldman Sachsia vastaan.

Goldman on kiistänyt SEC:n syytökset. Pankkia vastaan on aloitettu myös rikostutkinta.

Päättyneellä viikolla Goldman Sachsin tilanne vaikeutui entisestään. New Yorkin osavaltion oikeusministerin Andrew Cuomon kerrottiin tutkivan, antoivatko Goldman Sachs ja seitsemän muuta pankkia luottoluokittajille harhaanjohtavia tietoja sijoittajille myydyistä asuntolainapaketeista. 


Cds:iä syytetään
Kreikka-paniikin lietsomisesta

John Paulsonia ei ainakaan toistaiseksi ole syytetty mistään. Yhdysvalloissa on kuitenkin ryhdytty ihmettelemään, voiko Paulson selvitä jupakasta kuin koira veräjästä.

Myös cds-kauppa on herättänyt kriittistä keskustelua. Monet sijoittajat ovat viime kuukausina lyöneet vetoa sen puolesta – eli ostaneet cds-sopimuksia siltä varalta –, että Kreikka ei selviä veloistaan.

Mitä pahempana Kreikan tilannetta on pidetty, sitä kalliimpia Kreikka-cds:t ovat olleet. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan muutaman osapuolen käymä cds-kauppa on lietsonut liioiteltua paniikkia: cds-markkinat kun ovat esimerkiksi Kreikan tapauksessa paljon pienemmät kuin varsinaiset joukkolainamarkkinat.

Paulson kirjoitti huhtikuun lopulla asiakkailleen, että hän ei osallistunut Goldmanin Abacus-lainojen valintaan. Hän ei malttanut olla samalla ihmettelemättä saamaansa kielteistä mainetta pahantahtoisena keinottelijana.

– Silloin kun me esitimme huolemme asuntolainamarkkinoista, moni maailman taitavimmista sijoittajista – jotka olivat analysoineet samat julkisesti saatavilla olleet tiedot kuin mekin – olivat vakuuttuneita siitä, että me olimme väärässä. He olivat enemmän kuin halukkaita lyömään vetoa meitä vastaan.

16.5.2010 07:01
Hannu Sokala
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (90)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Aitoon amerikkalaiseen tapaan juttu sovitellaan oikeudessa, siten että äänekkäimmät ostetaan hiljaiseksi ja pienillä sakoilla valtiolle voidaan todeta oikeuden toteutuneen. Ei-amerikkalaiset ovat vain kusettamista varten, joten heidän tekemiään haasteita ei oteta amerikkalaisoikeuksissa missään vaiheessa vakavasti.

Amerikan paras vientituote ovatkin heidän lakimiespalvelunsa, joita kaikkien ulkomaalaisten on käytännössä pakko ostaa heiltä tavalla tai toisella.
Anonyymi: American spirit 16.5.2010 7:28

Anonyymi
Radiosta kuulin, että hallituksemme on sillä kannalla ettei pankkeja saa syyttää.

Kait he ovat parhaita asiantuntijoita tässäkin asiassa.
Anonyymi: Sinisilmäinen 16.5.2010 7:30

Anonyymi
Luettavahko juttu, kiitos.
Anonyymi: lamasta rikastunut 16.5.2010 7:30

Anonyymi
me emme kykene vaikuttamaan Usa:n johdannaisiin, mutta EU:n alueella pystymme poliitikkojemme kautta.
Anonyymi: puhdistus 16.5.2010 7:42

Anonyymi
Valitsemiemme poliitikkojen tulisi kaikilla kansainvälisillä foorumeilla edistää sitä, että finanssimarkkinan liikakasvu laitetaan globaalilla sääntelyllä kuriin.

Mutta mitä he tekevät: tulevat markkinoimaan meille loistavia Kreikan sijoituksia, jolla saadaan investointipankeille lisää pelinappuloita käydä CDS-vedonlyöntiä nyt jo koko Euroopan taloutta vastaan.
Anonyymi: Poliitikkojen vastuu 16.5.2010 7:50

Anonyymi
Tahtoo ostaa vastaavia suomen asuntolainamarkkinoista... 10 000e vuosimaksulla sais vivutettua 1Me asuntolainat. Missä markkinat josta voisi ostaa näitä?
Anonyymi: asuu omassa 16.5.2010 8:06

Anonyymi
Otetaan koko finanssisektori valtion haltuun.
Valuuttasiirroille 0,5 % vero.

En usko rahanahneiden rosvo-pankiirien
tottelevan miään sääntöjä.
Anonyymi: Finanssiala yhteisku 16.5.2010 8:07

Anonyymi
Niin kauan kuin nämä talouden joukkotuhoaseet; velkavivutus, lainojen paketointi, luottojohdannaiset ja muut johdannaismarkkinan rönsyt sekä lyhyeksi myynti ovat sallittuja, koko reaalitalous on uhattuna spekulanttien pelihimon vuoksi.

Finanssisektorin liikarönsyt ja -kasvu on leikattava sääntelyllä, jotta ne eivät jatkossa uhkaa koko markkinatalouden toimintaa.


Täsmälleen näin.Pankkiirit varastavat asiakkaidensa rahat.
Anonyymi: rahasto varasta 16.5.2010 8:18

Anonyymi
Tahtoo ostaa vastaavia suomen asuntolainamarkkinoista... 10 000e vuosimaksulla sais vivutettua 1Me asuntolainat. Missä markkinat josta voisi ostaa näitä?

Suomessa häviät vipurahasi; Espanjassa ehkä kampeat hyvän kakun.
Anonyymi: Merta edemmäs kalaan 16.5.2010 8:26

Anonyymi
Nyt oli hyvä juttu, kiitos.
Anonyymi: Kimmo 16.5.2010 8:30
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä