Älä anna netin huijauskirjeiden hämätä

– Huomioi lähipäivinä: jos saat viestin "POSTCARD", tai viestin joka sisältää liitteen "Vykort från Hallmark", älä avaa kumpaakaan, huolimatta siitä keneltä sen saat.

Näin opastaa yksi tänä syksynäkin sähköposteissa liikkunut huijauskirje.

Kirje varoittaa Hallmark-kortin mukana tulevasta viruksesta, ja pyytää vastaanottajaa välittämään viestin eteenpäin mahdollisimman monelle.

Virusta ei kuitenkaan ole olemassa, eikä turhaa pelottelukirjettä kannatta lähettää eteenpäin, kertoo tietoturva-asiantuntija Antti Kiuru Viestintävirastosta.

– Näitä erilaisia kiertokirjeitä on laidasta laitaan. Eteenpäin lähettäjille lupaillaan esimerkiksi ilmaisia kännyköitä tai rahaa. Osa taas on tällaisia pyytämättä ja yllätyksenä tulevia disinformaatiokirjeitä, Kiuru sanoo.

Kännyköitä, viruksia,
rahaa...

Syystä tai toisesta monet ketjukirjeen tavoin leviävät huijauskirjeet jatkavat leviämistään vuosien ajan. Esimerkiksi Hallmark-viesti on tuttu viranomaisille ja nettimaailmaa paremmin tunteville jo vuosien takaa.

Toinen suomenkielinen, sitkeästi kiertävä huijauskirje houkuttelee levittämään viestiä vetoamalla mahdollisuuteen saada ilmainen Nokia-kännykkä.

Kesällä 2008 sähköposteissa kiersi ketjukirje, jonka mukaan ohjelmistoyhtiö Microsoftin perustaja, miljardööri Bill Gates jakaa omaisuuttaan viestin eteenpäin välittäville. Monen mielestä viesti kuulosti liian hyvältä ollakseen totta, ja valheeksihan se osoittautui.

– Muita vastaavia on ollut silloin tällöin, Kiuru sanoo ja muistelee, että olemattomista viruksista on varoiteltu aiemminkin.

Sähköpostin lisäksi ketjukirjeiden logiikkaan luottavat sähköiset huijausviestit leviävät myös muita kanavia, kuten Facebookin kaltaisia yhteisöllisiä medioita käyttäen.

Arkijärki auttaa
pitkälle

Yleispäteviä ohjeita huijauskirjeen tunnistamiseen on vaikea antaa. Arkijärki kuitenkin auttaa pitkälle.

Esimerkiksi nopea tiedonhankinta netissä auttaa. Hakukoneiden avulla äkkää nopeasti, mikäli kyseessä on vuosia kiertänyt huijauskirje.

– Jos ketjukirje varoittaa yllättävistä asioista tai lupaa eteenpäin lähettäjälle epätodellisen hyviä asioita, kirje ei ole todennäköisesti totta, Kiuru muistuttaa.

Toisinaan huijausviestit hakevat uskottavuutta tekeytymällä viranomaisten tai muutoin luotettavien tahojen lähettämiksi.

Esimerkiksi Hallmark-ketjukirjeen ensimmäinen viesti näyttää siltä kuin se olisi tullut Keskusrikospoliisilta. Viranomaisilla ei ole kuitenkaan viestin kanssa mitään tekemistä.

– Viranomaisilla on omat tiedotuskanavansa. Esimerkiksi KRP ei varmaan lähetä varoituksia satunnaisille vastaanottajille sähköpostimuodossa, Kiuru sanoo.