Kauppalasku piinaa suomalaista muita enemmän

Ruuan hinta vaihtelee Euroopassa paljon. Tutkimusjohtaja Olavi Rantala Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta kertoo, että ruuan arvonlisäveron alentamisen jälkeenkin Suomessa ruoka on keskimäärin selvästi kalliimpaa kuin muualla Euroopassa.

– Elintarvikkeiden hintaero Suomen ja muiden EU-maiden välillä on noin 15 prosenttia, sanoo Rantala.

Hänen mukaansa tämä johtuu merkittävältä osin siitä, että meillä on selvästi eurooppalaista korkeampi elintarvikkeiden arvonlisäverokanta. Tätä se on ensi viikon torstain jälkeenkin, vaikka tuolloin ruuan arvonlisävero painetaan 12 prosenttiin.

Rantalan mukaan EU:n alueella elintarvikkeiden alv on keskimääräin kuusi prosenttia.

Kaikkialla ruokaa
ei veroteta ollenkaan

Kun verrataan ruokaan käytetyn summan osuutta kaikista kulutusmenoista, ilmenee, että useimmissa vanhoissa EU-maissa ruokaan menee kansalaisilta suhteessa vähemmän rahaa kuin Suomessa.

Viime vuonna suomalaisten kulutusmenoista syötävään meni liki 13 prosenttia. Osuus on suurempi kuin 11 muussa Euroopan maassa. Osa Eurostatin keräämistä tilastotiedoista on vuodelta 2007 tai 2006, mutta osuudet eivät ole viime vuosina vaihdelleet erityisen merkittävästi. (Katso tarkemmat tiedot taulukosta jutun lopussa.)

Eniten rahaa ruokaostosten jälkeen käytettäväksi jää irlantilaisilla, briteillä ja luxemburgilaisilla. Heillä elintarvikkeisiin kuluu alle kymmenes menoista. Ruuan halpuus selittyy verotuksella: Irlannissa ja Britanniassa elintarvikkeista ei makseta ollenkaan alvia. Luxemburgissa ruuan alv on kolme prosenttia.

Hollannissa, Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä kansalaiset käyttävät keskimäärin ruokaan noin 11 prosenttia kulutusmenoistaan. Myös näissä maissa ruuan alv on selvästi alempi kuin Suomessa.

Pohjolassa suhteellinen
ruokameno on yhtä suuri

Kaikkea arvonlisäverolla ei silti voi selittää. Tanska verottaa ruokaostoksia selvästi kovimmin. Siellä on vain yksi verokanta, 25 prosenttia, joka koskee kaikkia tuotteita. Silti tanskalaiset käyttävät kulutusmenoistaan ruokaan vähemmän rahaa kuin suomalaiset.

Etlan Rantala huomauttaa, että ruuan hinta muodostuu useista tekijöistä. Esimerkiksi käytetyt raaka-aineet ja niiden hinnat, tuotantokustannukset, elintarvikeketjun rakenne, sen ja kaupan ja kustannukset sekä kuljetusmatkat vaikuttavat kokonaishintaan.

Muissa Pohjoismaissa ruokaan menee rahaa suhteellisesti suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Espanjassa ja Ranskassa osuus on hieman suurempi.

Ruokaan menee
2 200 euroa vuodessa

Euroopan elintasoerot näkyvät, kun tarkastellaan ruuan osuutta kulutusmenoista. Köyhissä maissa ruokaostoksiin hupenee selvästi enemmän kuin rikkaammissa.

Esimerkiksi Makedoniassa ruokaan menee kolmannes ja Turkissa ja Liettuassa neljännes kulutusmenoista.

Tilanne näkyy myös rahasummissa. Maissa, missä kustannustaso on Euroopan alhaisimpia, ruokaan käytetään vuodessa henkeä kohti selvästi alle tuhat euroa. Yhden suomalaisen ruokaostoksiin hupenee keskimäärin 2 200 euroa vuodessa. Sveitsiläinen ostaa ruokaa 2 600 eurolla vuodessa.