Taantuma parantaa oloa

Suomalaisten mielenterveys saattaa hyvinkin selvitä voittajana talouskriisistä. Viime laman vaikutukset onnistuivat yllättämään tutkijat iloisesti.

– Eräällä tavalla mielenterveys parani. Itsemurhat vähenivät eivätkä suinkaan lisääntyneet, masennuksen hoito kehittyi ja näytti siltä, että yhteisöllisyys oli vahvempaa kuin oli oletettu, tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta luettelee.

Ristiriitaa selittää erilaisista kriisiajoista tuttu kaava, että ihmisten sisäiset vaikeudet vähenevät, kun uhka tuleekin ulkoa. Omaa oloa helpottaa se, että muillakin menee huonosti. Toisaalta yhteinen uhka yhdistää ja ihmiset auttavat toisiaan. 

Sen sijaan nousukaudella, varsinkin sen loppupuolella, voittajien ja häviäjien erot ovat suuret ja silloin myös pudotaan korkeammalta. Siksi esimerkiksi itsemurhia on tavattu tehdä enemmän nousu- kuin laskukaudella.

– Kun naapurilla ja työkavereilla menee jo hyvin, eikä itsellä menekään. Se ero sen tekee, luonnehtii Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen.

Lönnqvistin mukaan tällä vuosituhannella ei ole kuitenkaan nähty mielenterveysongelmien ja itsemurhien kasvua samalla tavoin kuin 1980-luvun lopulla. Esimerkiksi työuupumus oli pahimmillaan 1990-luvun puolivälin jälkeen.

– Vaikka töitä tehdään enemmän, ei ole näyttöä siitä, että ihmiset voisivat huonommin. Masennus ei ole lisääntynyt, mutta masennuksen kanssa on vaikeampi selvitä työelämässä, mikä on näkynyt sairauslomissa ja eläkkeissä.

Ihminen sopeutuu
ilmiömäisesti

Tämänkertaisen taantuman vaikutukset saattavat taas yllättää, koska tilanne on erilainen kuin viimeksi. Kansanterveyslaitoksen Jouko Lönnqvist olettaa, että esimerkiksi alkoholinkulutus vähenee. Masennukseen taantumalla voi olla sekä lisäävä että vähentävä vaikutus.

Vaikutukset riippuvat paljon siitä, miten rajuna ja nopeasti laskusuhdanne iskee. Jos taantumasta tulee pitkäaikainen, mutta ei kovin syvä, mielenterveysvaikutukset jäänevät vähäisiksi.

– Jos muutos on ennakoitavissa, ihmisillä on aikaa varautua. Ihminen on mielettömän sopeutumiskykyinen, Lönnqvist sanoo.

Hän huomauttaa, että toki esimerkiksi työttömyys nakertaa mielenterveyttä. Myös työkavereiden saamat potkut masentavat, koska silloin tunnetaan helposti syyllisyyttä omasta selviytymisestä.

Hän olettaa, että joka tapauksessa edessä on pysähtymisen ja arvioinnin paikka.

– Ihmiset ovat fiksumpia ja koulutetumpia ja kyky muuntautua on parempi. On maallista mammonaa sekä yhteisö- että yksilötasolla enemmän. Puskuri ei ole ihan ohut.

Lamasta puhuminen
nakertaa mielenterveyttä

Mielenterveyden yksi keskeinen rakennuspuu on toiveikas odotus. Esimerkiksi tulossa oleva Pariisin-matka parantaa mielialaa jo nyt. Taantuma voi vaikuttaa näin ollen myös mielikuvien kautta.

– Lamasta puhumisella on suora mielenterveysvaikutus väestöön. Miten esimerkiksi se, mitä Sauli Niinistö keskiviikkona puhui televisiossa, vaikuttaa omiin tulkintoihin tulevaisuudesta.

Lönnqvistin mukaan ihmiset saattavat nyt luopua joistakin aiemmin itsestään selvinä pitämistään asioista pelkästään oletuksen perusteella.

– Kaikilla pitäisi olla realistinen kuva, ja realistinen optimistikin voi olla, mutta yltiöoptimismi ja yltiönihilismi ovat huonoja asioita.

Aasiassa varaudutaan
itsemurha-aaltoon  

Taloudelliset vaikeudet saattavat olla osasyy masennukseen ja jopa itsemurhiin, mutta yleensä tarvitaan muutakin.

– Usein talousvaikeuksista alkaa kierre, joka vaikuttaa parisuhteeseen ja perheeseen. Ja jos samanaikaisesti tulee avioero ja konkurssi, se on ainakin miehille hyvin tuhoisaa, Mielenterveysseuran Marita Ruohonen sanoo.

Japanissa, Etelä-Koreassa ja Hongkongissa valmistaudutaan jo siihen, että finanssikriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset lisäävät itsemurhia.

Kansanterveyslaitoksen Lönnqvistin mukaan Japanissa yritysjohtajien ja poliitikkojen itsemurhat ovat yleisempiä kuin monissa muissa kulttuureissa. Kyse on siitä, ettei julkista häpeää kestetä. 

Hänen mukaansa on mahdollista, että suomalaiset ovat jossain määrin samankaltaisia.

– Saattaa olla, että julkinen kuva on myös suomalaisille tärkeä, ainakin miehille. Täytyy näyttää olevansa vahva ja selviytymiskykyinen, mutta luulen, että se kulttuuri on muuttunut terveempään suuntaan koko ajan, Lönnqvist sanoo.

Arvot voi
miettiä uusiksi

Taantuma antaa myös tilaisuuden miettiä arvoja uudelleen. Lönnqvistin mukaan on kiinnostavaa, että notkahdus osuu samaan aikaan ilmastonmuutoskeskustelun kanssa.

– En haluaisi loukata ketään, mutta ehkä on hyväkin, että talouden vaihtelua on. Se pakottaa kysymään, mikä jatkuvan taloudellisen kasvun merkitys on omassa elämässä. Voi olla, että muiden asioiden merkitys korostuu.

Taloudelliset menetykset eivät välttämättä tunnu niin pahoilta, jos tarjolla on enemmän aikaa perheen kanssa ja enemmän vapaa-aikaa kulutuskulttuurin tilalle.