Maksa tai luonto nitistää sinut

Punkit levittävät sairauksia, hyttyset kantavat Pogostan tautia ja hiuspohjaan mönkivät hirvikärpäset ovat muuten vain epämiellyttäviä.

Ulkoilmoissa piilee muitakin vaaroja. Karhu vaanii marjamättään takana, lokit pilaavat juhlat, myyrät syövät porkkanat ja kyyn puremaan voi kuolla.

Siksi suomalainen kesäihminen varautuu monipuolisesti ulkoilmaelämään.

Puutiaisaivotulehdusrokote täytyy ottaa hyvissä ajoin ja mökkilaukku täyttää erilaisilla karkottimilla, jotka antavat turvaa siivekkäiltä ötököiltä. Mökillä maahan laitetaan myyräkarkotin, tontin nurkkaan hyttysimuri ja kaulaan karhukello.

Suomalaisen kesäihmisen huolet ja tarpeet on onnistuttu kaupallistamaan pitkälle. Mökkituotteet laitetaan kaupoissa ja apteekeissa näyttävästi esille. Tavaraa on helppo kaupata, jos mökkimetsän eläjiin ei ole luontevaa suhdetta.

– Pelot liittyvät monesti eläimiin ja muuhun luontoon, josta on vieraantunut. Silloin myös erilaisia tuotteita on helpompi myydä, Repoveden kansallispuistossa toimiva eräopas Marika Hänninen sanoo.

Punkkihysteria syntyi
hyvästä markkinoinnista

Viime kesinä Suomessa on puhuttu paljon punkeista. Taustalla on punkkien leviäminen entistä pohjoisemmaksi ja taidokas markkinointi.

Rokotevalmistaja Baxter ja yksityiset lääkäriasemat organisoivat Punkkibussin, joka kauppasi puutiaisaivotulehdusta vastaan suunnattua rokotetta.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä puutiaisaivotulehdustapauksia todettiin tasan yksi, mutta silti rokotteet myytiin loppuun myös Joensuussa, jossa Punkkibussi vieraili.

– Ihmiset ovat menneet aivan hysteerisiksi puutiaisaivotulehduksesta. Tässä on taidettu saada markkinoinnin avulla ihmiset pelkäämään tautia, vaikka sairastumisriski valtaosassa Suomea on hyvin pieni, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Hanna Nohynek sanoo.

THL:n mukaan puutiaisaivotulehdustapauksia todetaan Suomessa vuosittain 10–40 tapausta. Vertailun vuoksi voi todeta, että esimerkiksi saunaan kuoli toissavuonna 45 suomalaista.

Monella on oikeasti hyvä syy rokottaa itseänsä tautia vastaan. Muun muassa ahvenanmaalaiset saavat rokotteen ilmaiseksi. THL onkin nimeämässä asiantuntijaryhmää arvioimaan, onko muillakin alueilla syytä rokottaa puutiaisaivotulehdusta vastaan valtion kustannuksella.

– Ennen rokotuspäätöstä kannattaa arvioida oma riskikäyttäytyminen suhteessa siihen, millaisella alueella liikkuu ja toimii. Toki rokote kannattaa ottaa, jos liikkuu paljon luonnossa esimerkiksi Ahvenanmaalla tai Turun saaristossa, Nohynek kertoo.

Puutiaisaivotulehdusrokote suojaa nimensä mukaisesti vain puutiaisaivotulehdusta vastaan. Rokote ei suojaa punkkien levittämältä borrelioosilta, joita todettiin viime vuonna 1 662 kappaletta.

– Minulle punkkirokote olisi hätävarjelun liioittelua. Punkkeja vastaan voi varautua pitkähihaisilla vaatteilla ja välttämällä rantapusikoita. Jos kulkee selkeää, avaraa polkua, niin punkin saaminen on todella epätodennäköistä. Sen sijaan jokien rantoja koluavalla kalastajalla on suurempi riski saada punkin purema. Minua punkki on purrut vain kerran, Marika Hänninen kertoo.

Pavlovin
karhut

Luonnossa karhu pyrkii väistämään ihmistä. Siksi metsässä kulkiessaan kannattaa pitää ääntä. Moni pitää kaulassaan karhukelloa, vaikka normaali rupattelu ja metsäkävelystä lähtevät äänet riittävät usein karkottamaan kontion.

– Tästä on hyvä vitsi, että karhut löytävät kellon avulla kävelevän ruuan. Pääsääntöisesti karhu tietenkin väistää ihmistä muun muassa hajuaistinsa avulla, Hänninen sanoo.

Huulenheitto liittyy siihen, että osassa Suomea petoeläimet suosivat saaliinaan kello kaulassa kulkevia poroja ja lampaita.

Hännisen mielessä karhupelossa on myös tervettä kunnioitusta eläimiä kohtaan. Hän kuitenkin kokee, että se on mennyt hiukan yli.

– Se varmaan lähtee liikkeelle jo jostain lapsuuden Punahilkka-saduista. Karhut ovat eläimiä ja ne myös käyttäytyvät, kuten eläimet, joten pieni pelko on sinänsä ihan tervettä. Todennäköisempää on kuitenkin voittaa lotossa kuin nähdä karhu luonnossa.

Yhdysvaltalaisille samoilijoille kaupataan myös pippurisumutetta, joka on tarkoitettu ärtyneen karhun taltuttamiseen.  

Kyypakkaus ei
pelasta henkeä

Lämpimillä kivillä ja heinikoissa luikertelevat kyyt aiheuttavat kauhua kesäsuomalaisten keskuudessa.

Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, joten moni kantaa lääkeyhtiö Orion Pharman markkinoimaa Kyypakkausta visusti povitaskussa.

Käytännössä Kyypakkauksen sisältämä hydrokortisonimäärä ei poista tarvetta käydä lääkärissä. Pakkauksen mukaan tabletit ainoastaan voivat helpottaa kyyn tai ampiaisenpiston oireita.

Kyiden välttäminen on helppoa, jos katsoo mihin astuu. Kyy puree ihmistä vain puolustaakseen.

– Kun kävelee rauhallisesti ja muistaa katsella jalkoihin, niin ei kyykäärmeistäkään ole vaaraa. Enemmän niistä voi olla haittaa lapsille ja koirille, jotka eivät osaa reagoida oikein kyyhyn. Kyylle pitää antaa tilaa poistua, jos sen kohtaa, Hänninen kertoo.

Kesäyön suihke
ja hurina

Hyttyskarkottimen suhina kuuluu yhtä olennaisesti kesän äänimaisemaan kuin käen kukkuminenkin. Kesäihminen karkottaa inisevät kiusankappaleet kemikaaleilla.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että on parempi kärsiä ja hankkia immuniteettia. Lisäksi suojaan itseäni pitkähihaisilla vaatteilla. Pyrin välttämään hyttyskarkotteen käyttöä, mutta kyllä minulla aina on sitä repussa mukana. Laitan sitä vaikka huiviin tai lippikseen, jos oikein menee hermo, Hänninen kertoo.

Hännisen kokemuksen mukaan sietokyky hyttysenpistoja vastaan karttuu suhteellisen nopeasti. Lisäksi hän kehottaa suojaamaan kehoa erilaisilla vaatteilla. Syksyisin hän suojautuu hirvikärpäsiä vastaan huiveilla. Karkotteita hän ei ole käyttänyt.

Oma lukunsa ovat hyttysten poistamiseen myytävät laitteet. Automarketeissa kaupitellaan satoja euroja maksavia hyttysimureita, jotka lupaavat karsia hyttyskantaa jopa 4 000 neliön alueella. Esimerkiksi Mosquito Magnet -laitteet ovat jo loppuneet maahantuojalta tänä kesänä.

– Tuotteiden suosio yllätti viime ja tänä vuonna. Myyntimääristä puhutaan tuhansissa, laitteita maahantuovan Provitorin toimitusjohtaja Mikko Lepistö kertoo.  

Sääski-imurin lisäksi hillasuollakaan ei pian tarvitse kärsiä hyttysistä. Sama yritys maahantuo pieniä liikuteltavia hyttyskarkottimia, jotka karkottavat hyttyset noin 20 neliömetrin alueelta. Karkotin toimii pienellä kaasupatruunalla ja painaa parisataa grammaa.

Hyttysten lisäksi mökiltä voi karkottaa myös myyrät, linnut ja hiiret erilaisilla ultraäänilaitteilla. Laitteiden tuottama ääni tuottaa eläimille pientä kipua, joten ne eivät tule kesämökin läheisyyteen.