Kirjaudu ▼
 

Maksa tai luonto nitistää sinut

Vesa Moilanen / Lehtikuva
Maksa tai luonto nitistää sinut
Maalla ja mökillä liikkuminen on vaarallista puuhaa. Puskissa vaanivat punkit, karhut ja muut viheliäiset vipeltäjät, joiden pistoihin ja puremiin voi jopa kuolla. Luontokauhulla voi tehdä myös lihavaa tiliä. Lue, miten luontopelolla rahastetaan.
Topi Kanniainen
23.6.2012 06:01
106

Punkit levittävät sairauksia, hyttyset kantavat Pogostan tautia ja hiuspohjaan mönkivät hirvikärpäset ovat muuten vain epämiellyttäviä.

Ulkoilmoissa piilee muitakin vaaroja. Karhu vaanii marjamättään takana, lokit pilaavat juhlat, myyrät syövät porkkanat ja kyyn puremaan voi kuolla.

Siksi suomalainen kesäihminen varautuu monipuolisesti ulkoilmaelämään.

Puutiaisaivotulehdusrokote täytyy ottaa hyvissä ajoin ja mökkilaukku täyttää erilaisilla karkottimilla, jotka antavat turvaa siivekkäiltä ötököiltä. Mökillä maahan laitetaan myyräkarkotin, tontin nurkkaan hyttysimuri ja kaulaan karhukello.

Taloustiedot

Suomalaisen kesäihmisen huolet ja tarpeet on onnistuttu kaupallistamaan pitkälle. Mökkituotteet laitetaan kaupoissa ja apteekeissa näyttävästi esille. Tavaraa on helppo kaupata, jos mökkimetsän eläjiin ei ole luontevaa suhdetta.

– Pelot liittyvät monesti eläimiin ja muuhun luontoon, josta on vieraantunut. Silloin myös erilaisia tuotteita on helpompi myydä, Repoveden kansallispuistossa toimiva eräopas Marika Hänninen sanoo.

Punkkihysteria syntyi
hyvästä markkinoinnista

Viime kesinä Suomessa on puhuttu paljon punkeista. Taustalla on punkkien leviäminen entistä pohjoisemmaksi ja taidokas markkinointi.

Rokotevalmistaja Baxter ja yksityiset lääkäriasemat organisoivat Punkkibussin, joka kauppasi puutiaisaivotulehdusta vastaan suunnattua rokotetta.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä puutiaisaivotulehdustapauksia todettiin tasan yksi, mutta silti rokotteet myytiin loppuun myös Joensuussa, jossa Punkkibussi vieraili.

– Ihmiset ovat menneet aivan hysteerisiksi puutiaisaivotulehduksesta. Tässä on taidettu saada markkinoinnin avulla ihmiset pelkäämään tautia, vaikka sairastumisriski valtaosassa Suomea on hyvin pieni, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Hanna Nohynek sanoo.

THL:n mukaan puutiaisaivotulehdustapauksia todetaan Suomessa vuosittain 10–40 tapausta. Vertailun vuoksi voi todeta, että esimerkiksi saunaan kuoli toissavuonna 45 suomalaista.

Monella on oikeasti hyvä syy rokottaa itseänsä tautia vastaan. Muun muassa ahvenanmaalaiset saavat rokotteen ilmaiseksi. THL onkin nimeämässä asiantuntijaryhmää arvioimaan, onko muillakin alueilla syytä rokottaa puutiaisaivotulehdusta vastaan valtion kustannuksella.

– Ennen rokotuspäätöstä kannattaa arvioida oma riskikäyttäytyminen suhteessa siihen, millaisella alueella liikkuu ja toimii. Toki rokote kannattaa ottaa, jos liikkuu paljon luonnossa esimerkiksi Ahvenanmaalla tai Turun saaristossa, Nohynek kertoo.

Puutiaisaivotulehdusrokote suojaa nimensä mukaisesti vain puutiaisaivotulehdusta vastaan. Rokote ei suojaa punkkien levittämältä borrelioosilta, joita todettiin viime vuonna 1 662 kappaletta.

– Minulle punkkirokote olisi hätävarjelun liioittelua. Punkkeja vastaan voi varautua pitkähihaisilla vaatteilla ja välttämällä rantapusikoita. Jos kulkee selkeää, avaraa polkua, niin punkin saaminen on todella epätodennäköistä. Sen sijaan jokien rantoja koluavalla kalastajalla on suurempi riski saada punkin purema. Minua punkki on purrut vain kerran, Marika Hänninen kertoo.

Pavlovin
karhut

Luonnossa karhu pyrkii väistämään ihmistä. Siksi metsässä kulkiessaan kannattaa pitää ääntä. Moni pitää kaulassaan karhukelloa, vaikka normaali rupattelu ja metsäkävelystä lähtevät äänet riittävät usein karkottamaan kontion.

– Tästä on hyvä vitsi, että karhut löytävät kellon avulla kävelevän ruuan. Pääsääntöisesti karhu tietenkin väistää ihmistä muun muassa hajuaistinsa avulla, Hänninen sanoo.

Huulenheitto liittyy siihen, että osassa Suomea petoeläimet suosivat saaliinaan kello kaulassa kulkevia poroja ja lampaita.

Hännisen mielessä karhupelossa on myös tervettä kunnioitusta eläimiä kohtaan. Hän kuitenkin kokee, että se on mennyt hiukan yli.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Se varmaan lähtee liikkeelle jo jostain lapsuuden Punahilkka-saduista. Karhut ovat eläimiä ja ne myös käyttäytyvät, kuten eläimet, joten pieni pelko on sinänsä ihan tervettä. Todennäköisempää on kuitenkin voittaa lotossa kuin nähdä karhu luonnossa.

Yhdysvaltalaisille samoilijoille kaupataan myös pippurisumutetta, joka on tarkoitettu ärtyneen karhun taltuttamiseen.  

Kyypakkaus ei
pelasta henkeä

Lämpimillä kivillä ja heinikoissa luikertelevat kyyt aiheuttavat kauhua kesäsuomalaisten keskuudessa.

Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme, joten moni kantaa lääkeyhtiö Orion Pharman markkinoimaa Kyypakkausta visusti povitaskussa.

Käytännössä Kyypakkauksen sisältämä hydrokortisonimäärä ei poista tarvetta käydä lääkärissä. Pakkauksen mukaan tabletit ainoastaan voivat helpottaa kyyn tai ampiaisenpiston oireita.

Kyiden välttäminen on helppoa, jos katsoo mihin astuu. Kyy puree ihmistä vain puolustaakseen.

– Kun kävelee rauhallisesti ja muistaa katsella jalkoihin, niin ei kyykäärmeistäkään ole vaaraa. Enemmän niistä voi olla haittaa lapsille ja koirille, jotka eivät osaa reagoida oikein kyyhyn. Kyylle pitää antaa tilaa poistua, jos sen kohtaa, Hänninen kertoo.

Kesäyön suihke
ja hurina

Hyttyskarkottimen suhina kuuluu yhtä olennaisesti kesän äänimaisemaan kuin käen kukkuminenkin. Kesäihminen karkottaa inisevät kiusankappaleet kemikaaleilla.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että on parempi kärsiä ja hankkia immuniteettia. Lisäksi suojaan itseäni pitkähihaisilla vaatteilla. Pyrin välttämään hyttyskarkotteen käyttöä, mutta kyllä minulla aina on sitä repussa mukana. Laitan sitä vaikka huiviin tai lippikseen, jos oikein menee hermo, Hänninen kertoo.

Hännisen kokemuksen mukaan sietokyky hyttysenpistoja vastaan karttuu suhteellisen nopeasti. Lisäksi hän kehottaa suojaamaan kehoa erilaisilla vaatteilla. Syksyisin hän suojautuu hirvikärpäsiä vastaan huiveilla. Karkotteita hän ei ole käyttänyt.

Oma lukunsa ovat hyttysten poistamiseen myytävät laitteet. Automarketeissa kaupitellaan satoja euroja maksavia hyttysimureita, jotka lupaavat karsia hyttyskantaa jopa 4 000 neliön alueella. Esimerkiksi Mosquito Magnet -laitteet ovat jo loppuneet maahantuojalta tänä kesänä.

– Tuotteiden suosio yllätti viime ja tänä vuonna. Myyntimääristä puhutaan tuhansissa, laitteita maahantuovan Provitorin toimitusjohtaja Mikko Lepistö kertoo.  

Sääski-imurin lisäksi hillasuollakaan ei pian tarvitse kärsiä hyttysistä. Sama yritys maahantuo pieniä liikuteltavia hyttyskarkottimia, jotka karkottavat hyttyset noin 20 neliömetrin alueelta. Karkotin toimii pienellä kaasupatruunalla ja painaa parisataa grammaa.

Hyttysten lisäksi mökiltä voi karkottaa myös myyrät, linnut ja hiiret erilaisilla ultraäänilaitteilla. Laitteiden tuottama ääni tuottaa eläimille pientä kipua, joten ne eivät tule kesämökin läheisyyteen.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (106)

Sivut:1 ... 9 10 11
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Avasin uutisen, koska ajattelin, että tämä on taas näitä "laatu-uutisia", jossa joku viisas on tutkinut, että jompi kumpi tuhoaa sinut, luonto tai maksa. No näin kesäjuhlien aikaan ne molemmat ovatkin aivan varteenotettavia vaaroja...:)
Maksa vinkuu! 25.6.2012 9:43

Anonyymi
Nk. kyypakkauksen kortisoni imeytyy mahasuolikanavasta niin hitaasti, ettei sillä ole kuin talismaanin virkaa, saati sitten anafylaksiassa, jolloin sen imeytyminen on vähintäänkin kyseenalaista. Toisaalta kortisoni vaikuttaa niin hitaasti, että vaikka sitä annetaankin yliherkkysreaktion hoitona (toki muuta reittiä kuin suun kautta), ettei siitä ole kuin reaktion "jälkisammutustöihin", eli pahan reaktion ensisijaislääke se ei ole.
Anafylaktisessa reaktiossa tapahtumat saattavat edetä niin nopeasti, että kun inehmo vasta kakistelee pakkauksesta tärisevin käsin riipimiään tabletteja kurkkuunsa, ovat ilmatiet jo tukossa ja taju kankaalla.
Apteekkarin Erikoise 25.6.2012 10:57

Anonyymi
Suurempi mahdollisuus on kuolla sairaalassa hoitovirheeseen, kuin saada metsästä jokin tauti.
Kalastaja 25.6.2012 11:42

Anonyymi
Niin punkeista ja niiden saastuneisuudesta kun annettaisiin todenperäistä tietoa - aluekarttoja, joilla laueilla todettu tauteja aiehuttavia punkkeja. sillä sitä tietoa on varmasti olemassa. Olemme rokotuttaneet koko perheen ja otan antibiootti kuurin, kun punkin saan itseeni - syy: naapurustossamme molempia tauteja ja nyt sitten sain kuulla asiaa tuntevalta taholta, että jopa 70 % Ahvenanmaan/Turun ulkosaariston punkeista on saastuneita. Siinä ei todellakaan kannata ihmetellä, sillä riski on ihan liian suuri.
Olen parin vuoden aikana onnistunut saamaan 6 punkkia ja en suinkaan kolua rantaruovikoita!
Punkinpurema 25.6.2012 14:25

Anonyymi
Miksi ahvenanmaalaiset ovat eriasemassa tässäkin asiassa?
Eikö voisi saman tien antaa rokotteet ilmaiseksi kaikille ruotsinkielisille?
asf ag 26.6.2012 9:00

Anonyymi
On vain hyvempi mitä vähemmän siellä mehtissä luuhaa kaikenlaista taitamatonta tyristiä paskomassa paikkoja ja mölyä pitämässä. Eikä kannattas enää näitten helssingin hessuhen tulla sinne mökillekkään. Saattaapi pian joutua sopulilaumojen tallomaksi.
Nimetön 28.6.2012 17:07
Sivut:1 ... 9 10 11
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Suunnitteletko asuntolainan ottamista?